Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Adam Wrafter

Tukholmalaislukion omistaa kansainvälinen sijoitusyhtiö. Ruotsalaisten enemmistö vastustaa yksityiskoulujen tekemiä voittoja.Adam Wrafter

Tukholmalaislukion omistaa kansainvälinen sijoitusyhtiö. Ruotsalaisten enemmistö vastustaa yksityiskoulujen tekemiä voittoja.

Ruotsin vaaleissa kysytään kuinka paljon voittoa koulu saa tehdä – vierailimme tukholmalaisessa yksityislukiossa

7.9.2018 14.42

Riikka Suominen

En diggaa, että koulu tekee voittoa”, sanoo lukion toista luokkaa käyvä Viktor Sjölund.

Hän norkoilee perjantaina iltapäivällä kolmen luokkakaverinsa kanssa tukholmalaisen Mikael Elias -lukion käytävällä juttelemassa kokeista. Mikael Elias on yksityinen lukio, jonka omistaa Ruotsin suurin koulutuskonserni Akademedia, joka tekee kymmeniä miljoonia euroja voittoa vuosittain.

Ruotsissa on yksityistetty kouluja enemmän kuin missään muualla maailmassa. Useampi kuin joka neljäs Ruotsin lukiolaisista käy yksityiskoulua. Peruskoululaisista noin yksi viidestä.

Suomen oikeisto on hakenut viime vuosina oppia ulkomailta: Ruotsista sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden ja Tanskasta työttömien aktiivimallin. Ruotsin yksityiskoulut ovat tehostamisen ja yksityistämisen ääriesimerkki.

Arvostelijoiden mukaan yksityiskoulut ovat aiheuttaneet oppilaiden eriarvoistumista ja veromiljoonien valumista pörssiyhtiöiden omistajille. Kannattajien mukaan ne ovat lisänneet erikoistumista ja oppilaiden valinnanvapautta.
Ruotsalaisen koulun kriisiin yksityistäminen ei auttanut. Koulun ongelmat ovat olleet politiikan vakioaihe yli 20 vuotta. Myös syyskuun vaaleissa koulu on yksi tärkeimmistä kysymyksistä.


Alku oli vilpitön
, kun Ruotsin oikeistohallitus 1990-luvun alussa avasi ovet yksityiskouluille.

”Oikeistohallituksella ei ollut poliittisia taka-ajatuksia. Naiivisti ajateltiin, että avataan mahdollisuuksia erilaisille pedagogiikoille ja innovaatioille”, sanoo professori Marianne Dovemark Göteborgin yliopiston kasvatustieteen laitokselta.

Uudistuksen haluttiin mahdollistavan vanhempien pyörittämät kyläkoulut ja aatteelliset erikoiskoulut, kuten Steiner- ja Montessori-koulut. Siksi myös Ympäristöpuolue, eli Ruotsin vihreät, kannatti kiihkeästi yksityiskouluja.

Vapaakoulu-uudistuksesta ei koskaan käyty periaatteellista keskustelua. Vuonna 1992 oikeistohallitus toi asiakassetelit koulutukseen. Myöhemmin demarihallitus viimeisteli uudistuksen. 25 vuotta myöhemmin koulujen tilanne on saanut uudistusta ajaneet poliitikotkin päivittelemään kehitystä.


Media ajoi
koulujen avaamista yrityksille. Tutkija Matilda Wiklund kirjoittaa väitöskirjassaan, miten esimerkiksi Ruotsin suurin aamulehti Dagens Nyheter kirjoitti koulun kriisistä ja siitä, miten hyviä yksityiset koulut ovat. Lehden vastaavan päätoimittajan Hans Berg­strömin vaimo Barbara Bergström omisti Tukholman englantilaisen koulun. Sittemmin tämä myi koulun pääomasijoittajille.

Näin kävi monessa paikassa. Vanhempien pyörittämiä pikkukouluja ei tullut. Sen sijaan ”koulumarkkinoita hallitsee muutama iso riskipääomasijoittaja, joiden päämotiivi on takoa voittoa”,  kuten palkansaajien kattojärjestö LO kuvaili raportissaan tammikuussa 2018. 

”Yksityiskoulujen piti tuoda monipuolisuutta. Tuli yksipuolisuus, kun konsernit ostivat lähes kaikki pienet koulut”, sanoo Dovemark.


Mikael Elias -lukion perusti
Romaniasta natseja paenneen luonnontieteilijän ja koulutusyrittäjän poika isänsä muiston kunniaksi. Nyt lukion omistava koulukonserni Akademedia hallitsee Ruotsin koulumarkkinoita ja on laajentunut myös Saksaan ja Norjaan.

Pörssinoteerattu AkadeMedia omistaa lukioita, peruskouluja, aikuiskoulutusta ja päiväkoteja. Lukioita pyöritetään erilaisten tavaramerkkien alla: designlukio, IT-lukio ja luova lukio. Viime vuonna konserni teki liikevoittoa reilut 50 miljoonaa euroa.

Mikael Elias sijaitsee Länsi-Tukholmassa Kungsholmenin laidalla. Alue, Stadshagen, on entistä toimisto- ja teollisuusaluetta. Kun Tukholma on kasvanut, sinne on rakennettu asuntoja ja kouluja. Lukio on muokattu kosmetiikkayrityksen tehtaasta ja toimistosta. 1950-luvun talo on sokkeloinen ja katto matalalla.

”Rappukäytävä on suojeltu, koska koulun on suunnitellut tunnettu arkkitehti”, kertoo lukion tokaluokkalainen Linnea Jäder ylpeänä.

Hän on yksi lukion koululähettiläistä ja edustanut Mikael Eliasta muun muassa lukiomessuilla.

Lukiossa opiskelevien nuorten mukaan opettajien laadussa on toivomista, kuten myös opiskelijoiden motivaatiossa.

He ovat kuitenkin valinneet Mikael Eliaksen Tukholman melkein sadan lukion joukosta. Jäder tulee melkein 20 kilometrin päästä Sollentunasta. Hän valitsi koulun, koska se on pienempi kuin muut lukiot.

”Ajattelin, että tutustun täällä helpommin muihin. Niin on ollutkin.”


Ruotsissa lukiot ovat erikoistuneita.
Yleissivistävä Mikael Elias on erikoistunut luonnontieteisiin ja yhteiskuntaan. Sen käymällä voi suoraan hakea korkeakouluun. Osa lukioista vastaa Suomen ammattikouluja.

Koulut saavat kunnilta rahaa oppilasluvun mukaan. Rehtori Markus Jonsson kaipaisi omaankin lukioonsa lisää oppilaita. Heidän houkuttelemisekseen koulu osallistuu marraskuussa lukiomessuille. Niitä järjestetään kaikissa Ruotsin isoissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Tukholman messuilla esiintyy parisataa lukiota.

”Messuilla houkuttelemme kävijöitä tulemaan koulun omaan avoimien ovien päivään puhumaan opettajien ja oppilaiden kanssa. Jos oppilas on epävarma, hän voi kulkea koulussa testipäivän tutor-oppilaan kanssa”, Jonsson kertoo.

Viktor Sjölund päätti tulla Mikael Eliakseen avoimien ovien päivän perusteella.

”Tapasin siellä kaikki matikanopettajat, ja valitsin heidän perusteellaan. Valitettavasti osa heistä lopettanut.”


Höpökoulu, flumskolan.
Sitä on väitetty syyksi ruotsalaisen koulun kriisiin jo kaksikymmentä vuotta. Höpökoululla tarkoitetaan perinteisen opetuksen vähyyttä ja oppilaiden lellittelyä. Viime vuodet on panikoitu Pisa-tuloksista, joissa Ruotsi pärjää kansainvälisesti vertailumaita huonommin. Ruotsalaiset oppilaat kyllä viihtyvät koulussa hyvin.

Koulua pidetään kriisialana, palkat ovat huonot ja ammattia jopa halveksitaan. Opettajia on vaikea rekrytoida. Suomessa on vaikea päästä lukemaan opettajaksi. Ruotsissa kaikki halukkaat pääsevät koulutusohjelmaan, eivätkä paikat silti täyty. Moni keskeyttää opinnot.

Flumskolanista huolissaan olevat väittävät, ettei ruotsalaisissa kouluissa ole enää kuria. Kun kysyn aiheesta Mikael Eliaksen rehtorilta, hän vaivautuu.

”Me emme puhu kurista vaan opiskelurauhasta”, hän korjaa.
Mikael Eliaksessa on luokan ovessa laminoidulla paperiarkilla koulun säännöt. Ne päivitetään vuosittain yhdessä oppilaiden kanssa. Sisällä luokassa on neljän säännön lista: pitää olla ajoissa, pitää huolehtia oppimateriaalista, opettaja päättää tabletin käytöstä ja muille pitää antaa oppimisrauha.

”Ennen meillä oli paljon sääntöjä, mutta niitä ei noudatettu. Emme ole tiukkoja, mutta pidämme huolta opiskelurauhasta. Siinä onnistutaan vaihtelevasti. Jotkut opettajat tarvitsevat enemmän apua sen kanssa”, rehtori sanoo.


Kouluja arvioidaan tietenkin
myös oppimistulosten perusteella. Kriitikoiden mukaan yksityiskouluissa opettajat antavat hövelisti hyviä numeroita, sillä koulu haluaa näyttää hyvältä. Kun oppilaita sitten mitataan kouluviraston kansallisessa kokeessa, taso voi olla paljon heikompi. Ilmiötä kutsutaan nimellä on glädjebetyg eli ilahduttamisarvosanat.
Oppilaiden mukaan Mikael Eliaksessa niitä ei jaeta.

”Opettajat yrittävät oikeasti saada meidät oppimaan”, sanoo Nicke Ristíc.

Tilastot kertovat muuta. Keväällä tehdyn tutkimuksen mukaan Mikael Eliaksessa oppilaat saavat osaamistaan parempia numeroita.

Rehtori Jonsson myöntää, että yksityiskouluilla oli lastentauteja vielä vuosituhannen vaihteessa. Silloin yritykset havittelivat nopeita voittoja ja tarjosivat huonoakin opetusta.

”Nyt kilpailu on niin kova, ettei ole mahdollista tarjota huonoa laatua.”

Yksityiskoulun kannattaa tuottaa palvelu halvalla. Se onnistuu, kun valitsee oppilaiksi menestyvien perheiden lapsia ja pitää henkilöstön määrän alhaalla. Lähiöihin ei yksityiskouluja perusteta.

Opettajia kannattaa olla vähän. Jos Akademedian kouluissa olisi oppilaita kohti yhtä paljon opettajia kuin kunnallisissa kouluissa, pitäisi konsernin palkata 900 uutta opettajaa, palkansaajajärjestö LO:n raportissa arvioitiin.

Raportin mukaan yksityiset koulut tekevät rajoittamattomasti voittoa verorahoilla samaan aikaan kun oppimistulokset laskevat ja oppilaiden eriarvoisuus kasvaa.


Rehtori Jonssonia ärsyttää
, että media keskittyy vain koulujen voittoihin. Hänen mukaansa voitto säästetään seuraavaan vuoteen siltä varalta, että oppilaita olisikin vähemmän.

”Läpinäkyvyys on täydellistä. Pörssiyhtiön vuosiraportoinnista näkyy, mihin raha kulkee.”

Tutkijoiden mukaan läpinäkyvyys toimii huonosti, sillä kuntien koulut noudattavat julkisuusperiaatetta ja yksityiset osakeyhtiölakia.

”Ei voi sanoa, että valinnanvapaus ja yritysten voitontavoittelu olisi tehnyt koulusta huonomman. Mutta  se ei ole auttanut koulujen eriarvoistumiseen ja koulun kriisiin”, sanoo professori Marianne Dovemark.


Koulun kriisistä
oikeisto ja vasemmisto ovat samaa mieltä. Tulkinnat poikkeavat. Oikeiston mielestä julkinen koulu on tehoton. Vasemmiston mielestä julkiset koulut ovat liian epätasaisia, eivätkä tarjoa tarpeeksi tukea osalle oppilaista. Vaikka koulun ongelmista puhutaan Ruotsissa, ei yksityisiä palveluntuottajia juuri kyseenalaisteta.

Kun istuva vasemmistohallitus ehdotti tilaamansa selvityksen perusteella, että yksityisten koulujen ja sote-yritysten voittoja rajoitettaisiin, oikeisto hermostui.

Esimerkiksi englantilaisen koulun perustaneen ja myöhemmin sijoitusyhtiölle myyneen Barbara Bergströmin mies Hans Bergström kutsui rajoitusta kommunistivallaksi. Kahdeksan kymmenestä sote- ja kouluyrityksestä lopettaa, jos voittoja aletaan säädellä, totesi konsulttiyhtiö PWC:n tutkimus.

Tällä vaalikaudella on puhuttu paljon sote- ja kouluyritysten tekemistä voitoista. Kyselyiden mukaan enemmistö ruotsalaisista vastustaa koulujen voiton tavoittelua. Vapaata kouluvalintaa kannatetaan kyllä muuten.


Viikonloppuna ruotsalaiset äänestävät
valtiopäivä-, kunta- ja maakuntavaaleissa. Varsinkin vasemmistopuolue vastustaa yksityiskouluja ja nostaa kouluyritysten voitot vaaliteemaksi. Liberaalit haluavat, että yhä useampi kävisi yksityiskoulua. Demarit paheksuvat laimeasti koulujen voittoja mutta eivät aja voittokattoa. Opetusministeri on vihreiden Gustav Fridolin, joka itsekin on koulutukseltaan opettaja. Mutta vihreiden vaaliteema on ilmasto.

Koulut ovat rehtori Jonssoninkin mukaan Ruotsissa eriytyneet, mutta tilanne ei ollut parempi ennen yksityiskouluja. Hän toivoo, että valinnanvapauskeskustelu käsittelisi enemmän koulun laatua, sitä mikä tekee menestyvät koulut tai sairaalat.
”Voittojen sijaan pitäisi puhua laadusta.”

koulutus  koulut  Ruotsi  yksityistäminen  valinnanvapaus 


Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.