Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Neste & Iiro Törmä

Kaisa Hietala ja Vesa Linja-aho
Katse tulevassa. Neste Oilin uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala ja autoelektroniikan lehtori Vesa Linja-aho.Neste & Iiro Törmä

Katse tulevassa. Neste Oilin uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala ja autoelektroniikan lehtori Vesa Linja-aho.

Sähköä liikenteeseen – mutta maltilla

2.10.2018 9.15

Lasse Leipola

Neste Oilin uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtaja Kaisa Hietala sanoo, että uusiutuvat polttoaineet ovat nopein keino vähentää liikenteen päästöjä. Autoelektroniikan lehtori Vesa Linja-aho ei kaipaa uusia tukia sähköautoille. Hän uskoo, että tekniikan kehittyminen ajaa muutosta riittävällä vauhdilla.

Kaisa Hietala: Liikenteen murros on tosiasia. Kaikki keinot tarvitaan päästöjen vähentämiseksi. Uusiutuvat polttoaineet ovat ripein keino, mutta eivät yksin riitä.

Vesa Linja-aho: Biopolttoaineiden etu on nopea käyttöönotto. Niitä voi käyttää nykyisissä autoissa. Nyt ostettu dieselauto on liikenteessä vielä 20 vuotta. Uskon, että 10–20 vuoden aikana akkutekniikka kehittyy niin paljon, että joitain poikkeuksia lukuunottamatta henkilöautoissa siirrytään sähköön.

Hietala: Koko liikennejärjestelmän muutos vaikuttaa myös valintoihin. Omistammeko auton vai jaammeko sen muiden kanssa?

Linja-aho: Ja sitten on vielä itseajavien autojen tulo, joka voi yllättää meidät kaikki. Robottiliikenne mahdollistaa sen, että auto tilataan tarpeen mukaan. Tällaisille lyhyille matkoille sähkö sopii kuin nenä päähän.

Hietala: Infrastruktuurin muutosvauhti voi itse asiassa olla olennaisempi kysymys kuin teknologian kehitys. Kuluttajat ovat valmiita siirtymään uusiin liikkumismalleihin nopeastikin, kunhan palvelut ja infra tukevat sitä.

Linja-aho: Itse odottaisin vähän parempia sähköautoja. En kopioisi Suomeen Norjan hulppeita tukia sähköautoille. Norja on ollut hyvä koelaboratorio, ja suuri kysyntä on pistänyt tuotekehitykseen vauhtia. Jos odotamme vielä muutaman vuoden, niin markkinoilla on parempia sähköautoja. Olisi vastuutonta tukea suurilla verotuilla näiden nykyvehkeiden yleistymistä.

Hietala: Kyllä Suomen nykyinen, vähäpäästöisyydestä palkitseva veromalli on hyvä ja moderni.

Linja-aho: Mallin teknologianeutraalius on hyvä homma. Jos ja kun sähköautot yleistyvät, päästöihin ja polttoaineisiin sidottu verokertymä pienenee. Silloin sähkövero voitaisiin nostaa vähitellen polttoaineverotuksen tasolle.

Hietala: Toisaalta sekä polttomoottorilliset että sähköiset uudet autot ovat vähähiilisempiä, turvallisempia ja pihimpiä. Hyvä, että niihin siirtymistä kannustetaan!

Linja-aho: Auton vaihtoon kannustavan romutuspalkkion ehtoja voisi hieman viilata. Nythän auto on pitänyt omistaa vuoden. Toisaalta jos tätä rajoitusta ei olisi, käytettyjen autojen markkinat voivat häiriintyä. Tuista tuli mieleen: sähköautojen latauspisteiden tuki on ongelmallinen, koska se ei huomioi kokonaisuutta. Olisi parempi keskittyä tukemaan valtaväylien pikalatausverkkoa sellaisissa paikoissa, joissa pikalaturit eivät ole muuten kannattavia, esimerkiksi Lapissa ja Itä-Suomessa.

Hietala: Maantieliikenne on päästöiltään suurin sektori, mutta nopeimmin kasvavat lentoliikenteen päästöt.

Linja-aho: Se huoli on täysin aiheellinen. Lentoliikenteelle pitäisi kehittää toimivia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Helsinki–Tallinna-tunneli mahdollistaisi lentoliikenteen korvaamista yöjunilla. Lentäminen biopolttoaineilla korjaisi ongelmaa myös, mutta riittääkö tuotantokapasiteetti?

Hietala: Biopolttoaineen tavallista polttoainetta korkeampi hinta jarruttaa muutosta. Koska kysyntä junnaa paikoillaan, tuotantokin on marginaalista.

Linja-aho: Siis samantapainen muna–kana-ongelma kuin sähköautojen latauspisteillä...

Hietala: Tulevaisuudessa tarvitaan uusia teknologioita ja raaka-aineita. Biopolttoaineet ovat nopein keino, mutta myös sähköistyminen voisi toimia joissain tapauksissa. Kuluttajakäyttäytyminen nousee kuitenkin avainasemaan myös lentoliikenteessä.

Linja-aho: Itse olen kyllä aina tosi pessimistinen kuluttajakäyttäytymisen suhteen. Kuluttaja valitsee aina halvimman ja mukavimman vaihtoehdon. Ja niin kauan kuin se on lentokone, tarvitaan säätelyä.

Hietala: Biopolttoaineiden käyttäminen ei nostaisi Helsinki–Bangkok-lennon hintaa kuin viidellä eurolla. Kyse ei siis ole suurista summista, jos kaikki ovat talkoissa mukana.

liikenne  päästöt  ilmastonmuutos  sähköautot  biopolttoaineet 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.