Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Anssi Koskinen / Flickr (CC-BY)

Karjaa
Maata ja taloutta. Tuoreen selvityksen mukaan kotimaisen ruuankulutuksen päästöjä voisi leikata vähentämällä lihankäyttöä ja parantamalla peltojen hiilensidontaa.Anssi Koskinen / Flickr (CC-BY)

Maata ja taloutta. Tuoreen selvityksen mukaan kotimaisen ruuankulutuksen päästöjä voisi leikata vähentämällä lihankäyttöä ja parantamalla peltojen hiilensidontaa.

Selvitys: Lihan käytön vähentäminen pienentää päästöjä ja lisää tuontia

10.5.2019 13.39

Lasse Leipola

Lihansyöntiä vähentämällä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä ilman, että kotimainen maatalous kärsii tai ravintosuosituksista tarvitsee tinkiä.

Luonnonvarakeskus Luken ja Suomen ympäristökeskuksen Ruokaminimi-selvityksen mukaan Suomen ruuankulutuksen kasvihuonekaasupäästöt putoaisivat 13 prosentilla, jos lihankulutus saataisiin puolitettua.

Kokonaan vegaaniseen ruokavalioon siirtymisellä kasvihuonepäästöt putoaisivat 37 prosenttia.

”Jonkin verran lihaa sisältävän ruokavalion ilmastovaikutuksessa päästään melko lähelle vegaaniruokavalion ilmastovaikutusta, jos peltomaan hiilensidontaa parannetaan samalla”, sanoo hanketta johtanut tutkija Merja Saarinen Lukesta.

Selvityshankkeen loppuraportti on julkaistaan alkukesästä.


Ruokaminimi-hankkeessa verrattiin nykyistä tilannetta neljään vaihtoehtoon, joissa lihan käyttöä vähennetään joko kolmanneksella tai puolella, liha korvataan kalalla ja kasviksilla sekä täysin vegaaniseen ruokavalioon.

Vegaaninen ruokavalio oli ilmastovaikutuksiltaan selvästi paras. Myös lihan syömisen lopettaminen ja osittainen korvaaminen kalalla toi merkittävän vähennyksen ruokailun päästöihin.

Kun huomioidaan myös vesistöjä rehevöittävä vaikutus, vegaaninen ruokavalio nousee selvästi ilmastoystävällisimmäksi.

Koska arviot perustuvat nykyisiin ravintosuosituksiin, maitotuotteiden kulutus pidettiin jotakuinkin nykyisellään kaikissa muissa paitsi vegaanisessa skenaariossa. Tällöin lihatuotannon vähenemisen arvioitiin keskittyvän erityisesti sika- ja siipikarjaan, koska maidon tuotanto on kytköksissä nautakarjatalouteen.

Selvityksessä huomioitiin myös ruuanvalmistuksen ja ruokahävikin päästöt. Niiden osuus ruuankulutuksen kokonaispäästöistä on alle kymmeneksen.


Vegaanisen tai runsaasti
kalaa sisältävä ruokavalio vähentäisi kotimaista maataloustuotantoa. Lihankäytön puolittaminen tai pudottaminen kolmannekseen pitäisi kotimaisen maatalouden taloudellisen arvon ennallaan.

Selvityksen perusteella lihan käytön vähentäminen lisäisi kaikissa vaihtoehdoissa elintarviketuontia. Muutos olisi suurin, jos siirryttäisiin täysin vegaaniseen ruokavalioon.

Sen sijaan elintarviketeollisuuden kannalta vegaaninen ruokavalio olisi paras vaihtoehto. Se jopa puolitoistakertaistaisi kotimaisen elintarviketeollisuuden tuotannon.


Hankkeessa selvitettiin
myös, millaisella politiikalla ilmastoystävällisempää ruokavaliota voidaan edistää.

Mahdollisina toimina tunnistettiin muun muassa ympäristön huomioivat ravintosuositukset, ympäristöverotus ja julkisten hankintojen tekeminen vähähiilisyyden perusteella.

Saarinen muistuttaa, että julkiset hankinnat vaikuttavat rajallisesti.

”Ylivoimaisesti suurin osa kulutuksesta tapahtuu kotona, joten suora vaikutus ei ole suuri.”

Hänen mukaansa julkisilla hankinnoilla voi kuitenkin olla merkittävä epäsuora vaikutus ruokatottumuksiin.


Hankkeen mukaan
lihansyönnin päästötaakka pienenisi, jos karjatalouden peltopäästöjä saataisiin alemmas.

”Peltojen hiilensidonnalla on iso merkitys, jos halutaan, että ruokavaliossa on jatkossakin lihaa”, Saarinen sanoo.

Yksi keino olisi suunnata maatalouden tukia siten, että ne kannustavat vähentämään pelloilla syntyviä päästöjä.

ruokavalio  maatalous  kasvissyönti  vegaanit  ruoka  ilmastonmuutos  päästöt  hiilensidonta 




Viite

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri