Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Markus Sommers

Suoraan vallankahvaan. Tiina Elo nousi suoraan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajaksi eduskunnassa. Puheenjohtajan nuijaa hän on pitänyt tässä kokoushuoneessa toistaiseksi kerran.Markus Sommers

Suoraan vallankahvaan. Tiina Elo nousi suoraan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajaksi eduskunnassa. Puheenjohtajan nuijaa hän on pitänyt tässä kokoushuoneessa toistaiseksi kerran.

Tiina Elo suojelee luontoa eduskunnan pelipaikoilla – ”Meidän pitää pystyä parempaan”

24.10.2019 9.56

Jenni Leukumaavaara

”Ensimmäiset askeleet on otettu, mutta meidän pitää pystyä parempaan”, vihreiden kansanedustaja Tiina Elo sanoo hallituksen alkutaipaleesta.

Hallituksella on kunnianhimoinen hallitusohjelma, sitä tuskin kukaan kiistää. Silti moni vihreiden kannattaja ihmettelee, miten muutosten tahti on ollut niin leppoisa. Elo ja muut kansanedustajat tietävät tämän. Elon mukaan ministerit ja edustajat kyllä tekevät koko ajan töitä, mutta myöntää, että hitaus tuskastuttaa välillä häntä itseäänkin. 

Hallituksen on ratkaistava esimerkiksi energiaverouudistus ja turpeen verokohtelu ensi keväänä. Vuodesta ja hallituksesta toiseen hankalaksi muodostuneita ympäristölle haitallisiä yritystukia pitää karsia. Tämän syksyn päätökset parafiinisen dieselin verotuksesta eivät riitä. Sen on myöntänyt pääministeri Antti Rinnekin (sd.).

Tekemistä riittää.


Elo pääsi eduskunnan
ensikertalaisena paikalle, jonka voisi arvella olevan monen vihreän unelma: ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajaksi.

Puheenjohtajaksi Elo pääsi – tai joutui – heti Säätytalon hallitusneuvotteluissa loppukeväästä. Kansanedustajapäiviä oli alla parisenkymmentä, kun Elo löysi itsensä johtamasta asuntopolitiikan ryhmää. Se oli osa Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi -ilmiötyöryhmää.

”Siinä pääsi heti vallan ytimeen. Ajattelin silloin, että onneksi osaan uida, vaikka en vielä kovin syvälle sukeltaa.”

Elolla on pitkä kokemus ympäristö- ja asuntopolitiikasta kotikaupungissaan Espoossa. Hän on ollut Suomen toiseksi suurimman kaupungin kaupunginvaltuutettu kymmenen vuotta. Kuusi vuotta Elo oli osa-aikainen kaupunginhallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtaja.

”Sinä aikana taistelin ympäristöasioiden lisäksi erityisesti sisäilmaongelmaisten koulujen korjaamisen ja puhtaiden väistötilojen puolesta. Pitkäjänteinen työ kuntapolitiikassa kantoi eduskuntaan.”

Uusimaa on aina ollut Elon kotimaakunta. Hän kävi syntymässä Helsingissä, mutta perhe muutti Espooseen Tiinan ollessa kolmevuotias.

Elo rakastaa luontoa. Yksi hänen lempipaikoistaan on jo lapsuudesta tuttu Laajalahden luonnonsuojelualue.

Elo opiskeli ympäristönsuojelua Helsingin yliopistossa. Opiskeluaikoina hän oli mukana pyörittämässä maailmankauppa Makasiinia Espoon keskuksessa. Ennen valtuustoaikoja Elo oli vapaaehtoisena tekemässä Espoosta Reilun kaupan kaupunkia.

Elolle vihreät oli looginen valinta – tosin aluksi työpaikaksi. Työpaikkailmoituksen Espoon vihreiden toiminnanjohtajan paikasta Elo luki Vihreästä Langasta syksyllä 2001. Työpaikasta Elo päätyi kuntavaaliehdokkaaksi syksyn 2004 vaaleissa.

”Tavallaan Vihreän Langan ansiosta tässä ollaan”, Elo nauraa.


Ympäristövaliokunnassa
yhdistyvät Elolle politiikassa tärkeät asiat: luonnonsuojelu ja asuntopolitiikka. Kauden tärkeitä lakihankkeita ovat esimerkiksi jätelainsäädäntö, luonnonsuojelulaki ja ilmastolaki.

Yksi tärkeimmistä on maankäyttö- ja rakennuslain uudistus, jonka valmistelu alkoi viime kaudella. Paperinmakuisesta nimestä huolimatta se on ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kovaa ydintä.

”Kaavoitus on aivan keskeinen asia luonnonsuojelussa”, Elo painottaa. 

Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa raamit sille, millä ehdoilla kaavoja tehdään. Laki pakottaa kaavoittajan miettimään esimerkiksi sitä, pääseekö alueelle joukkoliikenteellä vaiko vain henkilöautolla, onko siellä viheralueita ja millaiset luontoselvitykset pitää tehdä.

Maakuntakaavoituksessa päätetään, onko hirvillä, liito-oravilla ja muilla eläimillä reitit kulkea alueelta toiselle.

Maankäyttö ja rakentaminen herättävät poliitikoissa kuumia tunteita. Usein vastakkain ovat luontoarvot, alueellinen kehittäminen, ihmisiä työllistävä rakentaminen ja liikkumismahdollisuudet luonnossa sekä luonnon monimuotoisuus. 

”Luonnon monimuotoisuus on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Sen häviämiseen ollaan vasta heräämässä”, Elo sanoo.

Perinteisesti ministeri- ja valiokuntapaikat jaetaan niin, ettei valta kasaudu liikaa.

Viime kaudella ympäristövaliokuntaa johti vihreiden Satu Hassi. Kun ympäristö- ja ilmastoministeri on vihreä, valiokunnan puheenjohtajuus on jollain muulla puolueella – tällä kaudella keskustalla. Puheenjohtaja Hannu Hoskonen otti kesällä vihreiden kanssa yhteen niin kaivoksista kuin hakkuistakin.

Ei ole salaisuus, että ympäristökysymyksissä vihreillä ja keskustalla on hankausta. Esimerkiksi liikenteeseen ja maatalouteen liittyvät kysymykset ovat herkkä asia keskustalle. Poteroituminen vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä, sen Elo on jo huomannut.

Elo toivoo, että asioista voitaisiin keskustella kiihkottomasti asiapohjalta. Tarkoitushakuinen vastakkainasettelu ei mitään. Kuntapolitiikassa hän on tottunut etsimään enemmistöjä asia kerrallaan tilanteen mukaan.


Hallituksen työhön
Elo toivoo vauhtia ja jämäkämpää johtajuutta, koska kaikki viisi hallituspuoluetta ovat sitoutuneet samaan hallitusohjelmaan. Myös EU-tasolla on puskettava tiukempia päästötavoitteita.

”Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen on koko hallituksen yhteinen asia.”

Yritysmaailmassa ollaan valmiita tiukentuviin ilmastotavoitteisiin, mutta hallitukselta odotetaan selkeitä ja ennakoitavia suuntaviivoja ja aikatauluja.

”Energiaverouudistuksen on ohjattava irti fossiilisista ja kannustettava päästöttömiin energiaratkaisuihin.”

Entä ne kansalaiset, jotka ihmettelevät, miksei tapahdu tarpeeksi.

”Jatkakaa tietoon perustuvan julkisen paineen luomista. Sillä on merkitystä, kun väännämme seuraavista askeleista.”

ympäristölainsäädäntö  Vihreät  eduskunta  kaavoitus 




Viite

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri