Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Amazon ei yllätä. ”Amazonin palot ovat aiheuttaneet fyysistä pahoinvointia, mutta ei minulle ja saamelaisille ole mikään yllätys tai uutinen, että alkuperäiskansojen metsiä poltetaan. Vasta palojen mittasuhteet ovat havahduttaneet muutkin tilanteeseen”, Janne Hirvasvuopio sanoo. Iiro Törmä

Amazon ei yllätä. ”Amazonin palot ovat aiheuttaneet fyysistä pahoinvointia, mutta ei minulle ja saamelaisille ole mikään yllätys tai uutinen, että alkuperäiskansojen metsiä poltetaan. Vasta palojen mittasuhteet ovat havahduttaneet muutkin tilanteeseen”, Janne Hirvasvuopio sanoo.

Twitter-saamelainen Janne Hirvasvuopio haluaa puhua vihreästä kolonialismista

29.8.2019 10.47

Jenni Leukumaavaara

Saamelaiskäräjät

  • Saamelaiskäräjät on saamelaisten ylin poliittinen elin.
  • Saamelaiskäräjävaalit käydään syyskuussa postivaalina. Vaalilautakunta vahvistaa tuloksen 2. lokakuuta. Käräjien kausi on nelivuotinen.
  • Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.
  • Käräjille valitaan 21 jäsentä ja 4 varajäsentä.
  • Saamelaisten kotiseutualue sisältää Enontekiön, Utsjoen, Inarin sekä Sodankylän pohjoisosan. Käräjien päätoimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.
  • Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla. Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973–1995 toimi saamelaisvaltuuskunta.

Espoolainen vihreä ja poliittisesti aktiivinen saamelainen ei ole aivan tavallinen yhdistelmä, eikä ristiriidatonkaan.

Janne Hirvasvuopio, 29, myöntää, että vihreiden ja saamelaisten tavoitteet eivät aina kohtaa.

Vihreiden varapuheenjohtajan Riikka Karppisen eduskuntavaalikampanjassa vaalipäällikkönä toiminut Hirvasvuopio on ehdolla saamelaiskäräjille eli saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelimeen. Käräjävaalien tulos julkistetaan lokakuun alussa.

Hirvasvuopiolle tärkeitä asioita ovat sekä ilmastonmuutoksen torjunta että saamelaisten elinkeinojen selviäminen. Hän ei esimerkiksi halua tuulivoimaa Saamenmaalle, vaikka se olisi yksi tärkeä keino ilmastokriisin selättämisessä.


Olet ensimmäistä kertaa ehdolla saamelaiskäräjävaaleissa. Miksi haluat saamelaiskäräjille?

Saamelaiskäräjät on saamelaisten korkein poliittinen elin suomalaisessa yhteiskunnassa. Käräjät päättää, mihin valtiolta saadut määrärahat käytetään. Haluan olla vaikuttamassa siihen ja käräjien toimintaan laajemmin.


Asut Espoossa ja opiskelet Helsingin yliopistossa valtio-oppia. Saamelaiskäräjät on Inarissa ja keskittyy pääasiassa Saamenmaan alueen asioihin. Mitä annettavaa sinulla on saamelaiskäräjille?

Haluan edustaa ulkosaamelaisia eli saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvia saamelaisia. Enemmistö saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella.

Kutsun itseäni välillä Twitter-saamelaiseksi, koska siellä olen aktiivisimmin osallistunut julkiseen keskusteluun saamelaisuudesta. Liityin Twitteriin vuonna 2017, kun puheet Jäämeren radasta yltyivät. Rata uhkaa halkaista jo nyt pirstoutuneet porojen laidunmaat. Sillä voisi olla tuhoisat seuraukset kulttuurillemme.

Pelkään tulevaisuutta, jossa Saamenmaa on täynnä kaivoksia, teollisuutta, massaturismia ja tuulivoimaa.

Kynnys ehdolleasettumiseen oli korkea, sillä olen toisen polven kielenmenettäjä. Oma perheeni ei puhu pohjoissaamea. Ahkuni eli isoäitini ei halunnut siirtää saamen kieltä eteenpäin kokemansa syrjinnän ja asuntolakokemusten vuoksi. Aloitan nyt pohjoissaamen opinnot, koska haluan kieleni takaisin.


Mihin asioihin saamelaiskäräjillä voi vaikuttaa?

Saamelaiskäräjät on kulttuurinen itsehallintoelin, joka jakaa määrärahoja esimerkiksi saamen kielten elvytystyötä tekeville kielipesille, kulttuurin tukemiseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.


Millaista muutosta toivot saamelaiskäräjille?

Saamelaiskäräjien täytyy muuttua poliittisemmaksi. Nyt käräjät muistuttaa virkamieshallintoa. Yhteisistä käytännön asioista puhuminen on tärkeää, mutta on puhuttava myös kansamme kohtalonkysymyksistä: miten elämme muuttuvassa maailmassa ja kohtaamme ilmastokriisin. Koko elintapamme ja kulttuurimme on jatkuvasti uhattuna.

Käräjien nykyinen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on puhunut sen puolesta, että luonnon monimuotoisuutta koskeva tietomme pitää saada laajemmin käyttöön.


Olet aktiivinen vihreässä politiikassa. Vihreät kannattaa esimerkiksi tuulivoimaa. Sinä et halua tuulivoimaa saamelaisalueelle. Miten voit ajaa vastakkaisia tavoitteita poliitikkona?

Saamelaisena suhtaudun kriittisesti joihinkin vihreille tärkeisiin asioihin. En vastusta tuulivoimaa itsessään, mutta saamelaisalueella tulee ottaa huomioon ne vaikutukset, joita sillä voi olla poronhoitoon ja Lapin herkkään luontoon.

Saamelaisia on kuultava kaikissa heihin vaikuttavissa projekteissa. Saamelaisalueilla käräjillä pitäisi olla aitoa valtaa myös kaavoittamiseen.

Kolonialismi ei ole kadonnut mihinkään, mutta nykyään se verhotaan vihreyden kaapuun. Hankkeita perustellaan ympäristönäkökulmilla sekä yhteisen hyvän argumentilla – erityisesti vihreän liikkeen ulkopuolelta.

Hyvänä esimerkkinä kolonialismin jatkuvuudesta on 1960-luvun lopussa valmistunut valtaisa vesivoimaprojekti Kemijoella.

Sodankylän pohjoisosassa asuvien Vuotson saamelaisten maat pakkolunastettiin, jotta Suomi saisi sähköä. Tekoaltaiden alle jäivät niin kylät, parhaat porolaitumet, vaelluskalat ja osalla kielikin. Trauma oli niin suuri, että korjaamme sen jälkiä vielä kolmannessa sukupolvessa.

Kemijoki Oy ei koskaan suostunut rakentamaan kalaportaita, joten yksi maailman lohirikkaimmista vesistöistä menetti lohikantansa täydellisesti. Nykyään voimayhtiö puolustaa asemiaan sillä, että vesivoima on ympäristöystävällistä energiaa. Tämä on juuri sitä käytännön vihreää kolonialismia, jota vastustan.


Suomen saamelaiskäräjillä ei ole puolueita, toisin kuin esimerkiksi Norjassa. Pitäisikö Suomessakin siirtyä puoluejärjestelmään?

Ei ainakaan tässä vaiheessa. Saamelaisasioiden pitäisi olla kaikkien puolueiden asioita, mutta on käynyt niin, etteivät ne ole oikein kenenkään asioita. Tosin vihreät ovat mielestäni ottaneet saamelaisasiat vakavasti. Hallitusohjelmassakin oli erinomaisia kirjauksia, joissa näkyy selvästi vihreiden kädenjälki.

Jos käräjät siirtyisi puoluejärjestelmään, kiinnostus asioitamme kohtaan voisi kasvaa. Toisaalta voisi käydä niin, että valtapuolueet alkavat määrittää saamelaispolitiikkaa, mikä pitää näissä keskusteluissa ottaa vakavasti huomioon.

Olen silti sitä mieltä, että saamelaisten täytyy olla osallisina poliittisessa päätöksenteossa myös suomalaisten kanssa. Monen tason vaikuttamista tarvitaan, ja harkitsen myös kuntavaaliehdokkuutta ensi kuntavaaleissa vihreiden listalta Espoosta. Käräjien ehdokkaissa ja nykyisissä edustajissa on esimerkiksi kunnanvaltuutettuja demareista ja etenkin kokoomuslaisista.

Saamelaiskäräjät

  • Saamelaiskäräjät on saamelaisten ylin poliittinen elin.
  • Saamelaiskäräjävaalit käydään syyskuussa postivaalina. Vaalilautakunta vahvistaa tuloksen 2. lokakuuta. Käräjien kausi on nelivuotinen.
  • Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.
  • Käräjille valitaan 21 jäsentä ja 4 varajäsentä.
  • Saamelaisten kotiseutualue sisältää Enontekiön, Utsjoen, Inarin sekä Sodankylän pohjoisosan. Käräjien päätoimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.
  • Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla. Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973–1995 toimi saamelaisvaltuuskunta.

saamelaiset  saamelaiskäräjät  alkuperäiskansat 




Viite

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri