Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Näppäimistön takaa ilmastotalkoisiin. Ruotsalainen startup haluaa ihmiset somen avulla painostamaan saastuttajia.Iiro Törmä

Näppäimistön takaa ilmastotalkoisiin. Ruotsalainen startup haluaa ihmiset somen avulla painostamaan saastuttajia.

Uusi palvelu luottaa somen voimaan – haluaa haastaa Facebookin ja pysäyttää ilmastonmuutoksen samalla kertaa

8.4.2019 10.26

Riikka Suominen

Muutaman viikon kuluttua julkaistaan uusi sosiaalisen median alusta, jonka tavoitteena on pakottaa yritykset, järjestöt ja päättäjät tehokkaisiin ilmastotoimiin.

Alustan nimi on We Don't Have Time. Sen ovat perustaneet ruotsalaiset startup-yrittäjät, jotka ovat huolissaan ilmastokriisistä. Heidän mielestään sosiaalinen media on riitävän vahva väline kriisin vaatimaan muutokseen.

”Karrikoidusti voi sanoa, että ympäristöjärjestöt eivät ole onnistuneet muuttamaan järjestelmää, mutta some on onnistunut”, David Olsson sanoo Vihreälle Langalle yrityksen toimistolla Tukholman Södermalmilla.

Olsson viittaa siihen, miten sosiaalinen media on muuttanut ihmisten välistä viestintää, mediaa ja politiikkaa. Se on mahdollistanut Brexitin, ja Trumpin valinnan, mutta myös arabikevään ja Me too -kampanjan.


Huhtikuun 22. päivänä,
eli Earth Day -päivänä, julkaistavan palvelun ideana on, että ihmiset pääsevät sovelluksen kautta käyttämään joukkovoimaansa firmoja, poliitikkoja ja instituutioita kohtaan.

Esimerkiksi, jos McDonalds lopettaa muovipillien käytön, lähettävät käyttäjät sille sydämiä. Kävijät voivat myös painostaa esimerkiksi mediaa luopumaan autoliitteistä.

”Haluamme luoda trendiä, jossa ilmasto integroituu kaikkeen uutisointiin. Sanomalehdissä on yhä autoliitteitä, joissa on bensa-autoja. Sivustolla siitä saa ilmastovaroituksen.”  

Lisäksi käyttäjät voivat jakaa keskenään ideoita ja vinkkejä. Sivustolta löytyy tuotteita ja palveluita päästöjen perusteella listattuna sekä ilmastouutisia.

”Jokaisella kampanjalla on vastaanottaja. Jos McDonalds saa paljon tykkäyksiä, sitten toinen hampurilaisketju voi miettiä mitä sen pitää tehdä yltääkseen samaan”, Olsson sanoo.

Hän uskoo, että alustan kampanjat ovat vaikuttavampi versio adresseista. Yritykset eivät voisi olla reagoimatta, sillä ilmastopahiksiksi leimautuminen olisi niille liian vahingollista.


We Don't Have Time
perustettiin puolitoista vuotta sitten. Nyt yrityksessä työskentelee kymmenen henkeä. He rakentavat yritykselle omaa alustaa, eli kyse ei ole esimerkiksi Facebookin sisään tehtävästä toiminnasta vaan sen kilpailijasta.

Uuden verkostoitusmistyökalun luominen on niin haastava temppu, että jopa nettijätti Google epäonnistui siinä ja joutui sulkemaan Facebookin kilpailijaksi tehdyn Google+ palvelun.

Suomalainen Sharewood yritti jo vuonna 2010 saada netissä massat hyväntekeväisyystalkoisiin. Palvelu keräsi vain parikymmentä tuhatta käyttäjää ja joutui nopeasti lopettamaan.

We Don't Have Time uskoo kuitenkin mahdollisuuksinsa. Sen tavoite on 100 miljoonaa käyttäjää vuoteen 2023 mennessä.

”Emme tarvitse käyttäjiksi kohderyhmän enemmistöä vaan kriittisen massan”, sanoo Olsson.

Ensin tarkoitus on houkutella ne, jotka jo ovat kiinnostuneet ilmastosta.

”Olemme some jolla on tarkoitus. Tuskin denialistit ovat niin kiinnostuneita tulemaan sinne. Uhkailu, vihapuhe ja henkilöön käyvät hyökkäykset kielletään alustalla”, Olsson sanoo.


Yrityksen tuottojen on tarkoitus tulla kohdeyleisölle suunnatuista ilmoituksista, kuten aurinkopaneeli- ja yhteiskäyttöäautomainoksista. Alkupääoma on kerätty ulkopuolisilta sijoittajilta ja viime vuonna tehdystä joukkorahoituksesta, joka keräsi 900 000 euroa.

Yrityksen hallituksessa on tunnettuja ruotsalaisia hallitusammattilaisia. Sen sijaan ilmastoaktivisti Greta Thunbergin kanssa startupin sukset menivät ristiin. Thunberg toimi vielä talvella yhtenä yrityksen nuorisoneuvonantajana.

Alkuvuodesta hän irtisanoutui We Dont Have Timesta, osin ajanpuutteen vuoksi, osin koska startup hyödynsi hänen nimeään varainhankinnassa, vaikka Thunberg oli sitoutunut vain We Don' t Have Timen perustajien säätiön toimintaan.


Mutta, kuinka vaikuttavaa
somessa klikkailu on ilmastokriisin pysäyttämisessä? Vihreän Lanka kysyi asiasta kolmelta suomalaiselta sosiaalisen median asiantuntijalta.

Ensimmäiset käyttäjät ovat todennäköisesti ilmastoaktivisteja, nuoria ja aiheesta kiinnostuneita vaikuttajia. Ottamalla palvelun käyttöön he rakentavat samalla omaa identiteettiään.

Ongelmallista on, jos se tarkoittaa sitä, että samanmieliset jäävät omaan nettipalveluunsa puhumaan ilmastosta.

"Jos metsässä kaatuu puu ja paikalla ovat vain ilmastoliikkeestä kiinnostuneet ihmiset, niin tietääkö kukaan ulkopuolinen, että puu on kaatunut?", sanoo S-Pankin sosiaalisen median vastaava Martti Lindholm.

Asiantuntijoiden mukaan palvelua voi pitää onnistuneena, jos se tuo ilmastosta huolestuneet yhteen ja saa heidät mobilisoitua toimimaan myös netin ulkopuolella.

”Alustan lisäksi tarvitaan strategia, että nettiliike saadaan valjastettua toiminnaksi”, sanoo Vasemmistoliiton viestintävastaava Touko Sipiläinen. Hän on aiemmin työskennellyt Greenpeacen kansainvälisten kampanjoiden nettiviestinnässä.

Sipiläisestä We Don' t Have Timessa on kiinnostavaa, että se yhdistää massojen painostusvoiman ja ilmastolle myönteisen liiketoiminnan palkitsemisen.

sosiaalinen media  ilmastonmuutos  ilmastoasenteet 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.