Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Vaihtelevaa kesää! Tässä Vihreän Langan vinkit lähimatkailuun

Lasse Leipola

Merenkurkku
Merestä nousee maata. 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden painama maa kohoaa yhä. Tahti on kahdeksan millimetriä vuodessa. Se synnyttää vähitellen Merenkurkkuun uusia saaria.Lasse Leipola

Merestä nousee maata. 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden painama maa kohoaa yhä. Tahti on kahdeksan millimetriä vuodessa. Se synnyttää vähitellen Merenkurkkuun uusia saaria.

21.6.2018 10.43

Vihreä Lanka

Kauniita paikkoja tai uusia kokemuksia ei tarvitse etsiä kaukaa eikä niistä tarvitse maksaa maltaita.

Reitti on määränpää

Seututie 438 (Imatra–Sulkava)

Suomessa on monia kauniita teitä, joita pitkin kannatta kulkea.

Imatralta Sulkavalle vievä seututie 438 on yksi vähemmän tunnetuista reittikaunokaisista. Sen erityisin helmi on pohjoispään Vilkaharju, jossa tie kulkee jääkauden muodostaman harjun harjanteella. Aluetta kiertää myös luontopolku, jonka varrella on myös Salpalinjan panssariesteitä.

Seututien 438:n katkaisevan Vekaransalmen yli kulkee vielä tänä ja ensi kesänä lossi, jota ollaan korvaamassa sillalla.

Muita näyttäviä ajoreittejä: Pulkkilanharju Päijänteen etelärannalla ja Punkaharju Savonlinnan itäpuolella. Hotelli Punkaharju on uniikki majoituspaikka Suomessa. Pieteetillä remontoitu hotelli,  paras koskaan nautittu hotellliaamiainen ja  loistava sijainti kävelymatkan päässä juna-asemalta. Runsaasti aktiviteetteja vuoden ympäri. Hinta n. 125€/2hh/yö.

Mieli lepää Kellokosken kauneudessa

Kellokosken ruukki (Ruukinkuja, 04500 Tuusula)

Yhteiskuntarakenteen siirtyminen teollisesta tuotannosta palveluihin synnyttää sivutuotteenaan uudenlaisia viihtymisympäristöjä. Jo 1700-luvun lopussa aloittanut ja 1960-luvulla lakkautetun Kellokosken ruukin alueella toimii nykyisin muutama ravintola ja kampaamo. Kellokoski poikkeaa monista muista ruukkialueista siinä, että se ei oikeastaan ole mikään turistikohde, vaan pikemminkin osa kylän normaalia elämää.

Ruukin ympäristö on miellyttävää seutua rauhalliselle kävelylle, sillä Keravanjoki on tällä kohtaa kauneimmillaan. Kellokosken VPK:n ylläpitämä Männistön tanssilava on kivenheiton päässä. Ja toisella puolella jokea on lakkautusuhan alla oleva psykiatrinen sairaala.

Järvenpään pohjoispuolella sijaitsevalle Kellokoskelle pääsee bussilla 665A, joka kulkee Helsingin ja Mäntsälän väliä. Toinen vaihtoehto on nostaa pyörä Helsinki–Lahti väliä kulkevan Z-junan kyytiin; Haarajoen asemalta on Kellokoskelle noin seitsemän kilometriä. Hyvinkäältä matkaa tulee reilut 20 kilometriä.

Muita vanhoja teollisuusympäristöjä: Fiskars, Kuusankoski, Tampere, Verla.

Saaristoa ilman venettä

Merenkurkun saaristo (Pohjanmaa)

Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa Unescon luonnonperintökohde. Kauniin saaristomaiseman erikoisuus on maan nouseminen merestä, mikä luo erikoisia saarimuodostelmia. Svedjehamista lähtevä luontopolun varrella on karua saaristoluontoa sekä historiallisia kohteita. Tervattu Saltkaret-näköalatorni tuo mieleen Mordorin tornin, mutta näkymät huipulta ovat kauniimmat.

Svedjehamniin on Vaasasta noin 40 kilometriä. Väliä kulkee kesäaikana Maailmanperintöbussi kolmesti päivässä. Samalla reissulla tulee nähtyä Suomen pisin silta. Kilometrin mittainen Raippaluodon silta joutuu tosin menettämään tittelinsä, kun 1,2 kilometriä pitkä Kruunuvuorensilta valmistuu Helsinkiin 2020-luvulla.

Värikylpy Kittilässä

Särestöniemi-museo (Särestöntie 880, 99110 Kaukonen)

Särestöniemi-museo Kittilän Kaukosessa on värikylpy sateella ja paisteella. Noin 25 kilometrin päässä Kittilän keskustasta sijaitseva Reidar Särestöniemi (1925-1981) oli yksi merkittävimpiä lappilaisia kuvataiteilijoita. Hänet tunnetaan etenkin suurista värikkäistä tauluista, joissa on läsnä Lapin luonto ja Särestöniemen pohdinnat miesten välisestä rakkaudesta. Matkaan voi valmistautua tai jälkeenpäin täydentää kokemusta Rosa Liksomin Reitari-romaanilla.

Museoalue koostuu ateljee-, galleria- ja kahvilarakennuksista, jotka on suunnitellut arkkitehtipariskunta Reima ja Raili Pietilä. Vanha Särestön tila ja sen yli 100-vuotias päärakennus ovat aikahyppy historiaan. Museossa on esillä Reidar Särestöniemen tuotantoa sekä muiden taiteilijoiden vaihtuvia näyttelyjä.

Lapset voivat ottaa kierrokselle mukaan kuvasuunnistustehtävän ja tehdä omakuvan pienelle puukiekolle. Kesällä vanhan tilan pihalla on lampaita. Museo kuuluu Museokortti-museoihin.

Myös: Kalervo Palsan koti Kittilässä, Aino ja Jean Sibeliuksen koti Järvenpäässä.

Maailman huipulla

Finnmark & Tromsdal (Pohjois-Norja)

Myönnettäköön, että on tavallaan hölmöä laittaa vinkiksi suuri pala pohjoiskalottia. Toisaalta Pohjoisin Norja, Finnmarkin ja Tromssan läänit, ovat maailman kauneimpien seutujen kärkikastia.

Oikeastaan ainoa järkevä tapa mennä Pohjois-Norjaan on yhdistää reissu Pohjois-Suomen ja Lapin matkaan. Paitsi tietenkin jos asuu Lapissa jo valmiiksi.

Karkeasti ottaen matkaa Suomen päälaelle – Utsjoelle – kannattaa jatkaa Nelostietä rajan yli. Itään mennessä saapuu Varanginvuonon pohjukkaan. Vuonon pohjoisrantaa myötäävä tie vie yllättävänkin vilkkaaseen Vesisaaren pikkukaupunkiin. Siitä eteenpäin maisema muuttuu entistä karummaksi. Laakeat tunturit laskevat suoraan mereen, kylät kyyhöttävät pitkin rantaviivaa.

Vuonon etelärannalla taas on Pykeijan kuvauksellinen kveenikylä ja Kirkkoniemen kaupunki.

Käsivarressa logistisesti kätevintä on jatkaa Suomen peukalosta kohti Yykeänperää eli Skibotnia. Kilpisjärvellä talven pituus on Suomessa äärimmäinen, mikä näkyy luonnon karuudessa. Muutaman kymmenen kilometrin matkalla Skibotniin ilmasto muuttuu Oulun seutua vastaavaksi ja luonto vehreytyy.

Tromssan läänin pääkaupunki Tromssa on pohjoiseksi kaupungiksi suuri. Asukkaita on noin 70 000. Kaupungin keskusta on saarella keskellä vuonoa. Paitsi museoita, kaupungin kirjasto on tyylikäs paikka, jossa kannattaa vierailla.

Tromssan seutu on autottomalle helpoin kohde. Rovaniemeltä pääsee bussilla Tromssan lisäksi esimerkiksi Vesisaareen tai Nordkapiin, mutta Tromssasta voi liikkua yllättävän laajalle lähiympäristöön paikallisliikenteen busseilla.

Norja on kallis maa, mutta majoittuminen ei välttämättä ole. Airbnb:n kautta voi löytyä kohtuuhintaisia huoneistoja tai jopa taloja. Yksi tapa suunnitella matka on etsiä sopiva majoitus Norjasta ensn ja rakentaa matkasuunnitelma sen pohjalta.

Paremman väen saariseikkailuja

Hailuoto (Luovontie 176, 90480 Hailuoto)

Perämeren suurin saari Hailuoto on samaan aikaan söpö ja jylhä. Oulun kupeessa sijaitseva saari alkoi syntyä vajaat 2000 vuotta sitten jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena ja kasvaa edelleen noin yhden senttimetrin vuodessa. Saaressa on luontopolkuja, museoita ja hienoja rantoja dyyneineen. Hailuoto on myös bongaajien suosiossa. Ympäri saarta on lintutorneja, joista jokaisella voit tavata eri lintulajeja. Saarella on tavattu yli 300 lintulajia. Jos ei muutoin osu lintu kiikariin, saarelta löytyy myös emutarha.

Yksi vuoden kohokohdista on hipsterien ja fillarikommunistien Bättre Folk -kulttuurifestivaali kesäkuun lopulla (29.-30.6.2018). Marjaniemen majakan pihapiirissä järjestettävällä festivaalilla esiintyy artisteja ja kirjailijoita, yhdessä ja erikseen. Heinä-elokuussa järjestetään myös teatterifestivaali ja musiikkipäivät.

Liiku luonnossa

Nuuksion kansallispuisto (Nuuksiontie 84, 02820 Espoo)

Lähiluonto on vähän kuin lähikauppa: elintärkeä mutta kaukana täydellisestä. Onneksi kunnollista luontoa on usein lähempänä kuin osaa kuvitellakaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta pääsee hujauksessa luonnonkauniin järven rannalle Nuuksioon.

Haltian luontokeskus on oiva kohde omillaan, mutta varsinainen aarre on sen ympäröivä Nuuksion kansallispuisto. Luontopolkuja ja vaellusreittejä löytyy monenlaiselle kulkijalle ja Haltian luota vuokrattavilla kanooteilla tai läskipyörillä saa erilaista tuntumaa maastoon.
Majoitusta Haltian alueella tarjoaa muun muassa Folkhälsanin ylläpitämä Hotelli Solvalla. Yö luonnon keskellä ei siis vaadi erätaitoja tai erikoisvarusteita.
Haltiaan pääsee bussilinjalla 32 Espoon keskuksesta tai Espoosta pyöräillen.

Muita kansallispuistoja kaupunkien kyljessä: Repovesi (Kouvola), Sipoonkorpi (Helsinki), Teijo (Salo) ja Valkmusa (Kotka).

Ei laiturinnokkaan vaan umpikortteliin

Sauna Arla (Kaarlenkatu 15, 00510 Helsinki)

Suomalaiseen kesäidylliin kuuluu pakollisena osana sauna. Yleensä idyllisauna sijaitsee järven rannassa, kuikanhuudon kantaman sisällä. Mikäpä siinä.

Mutta ruutukaavassa, joukkoliikenteessä ja hyvissä saunanjälkeispalveluissa on puolensa.Yleisen saunan löylyhuone on mökkisaunaa moninkertaisesti tilavampi, mikä takaa kunnon löylyt. Ja hyvässä yleisessä saunassa tunnelma on leppoisa kuin mökkisaunassa.

Helsingissä eniten julkisuutta ovat saaneet suurella rahalla merenrantaan tehty Löyly ja Kauppatorin rantaan kohonnut, enemmän uimiseen suunnattu Allas Sea Pool. Uusista saunoista perinteisempää suuntaa edustaa Merihaan rannan Kulttuurisauna. Anarkistinen lähestymistapa taas on yhteisöllisesti rakennetulla Sompasaunalla, jossa sekasaunotaan ilmaiseksi ja lämmityksen hoitavat saunojat itse.

Oma suosikkini Helsingin saunoista on Kallion Arlan Sauna. Sen sisustus on jätetty mukavasti menneisyyteen, mutta toimii aivan riittävän hyvin. Löylyt ovat mainiot, omat juomat saa tuoda mukanaan, mutta meno on silti rauhallisempi kuin toisessa Kallion klassikossa, Harjutorin saunassa.

Mikäpä on asvaltoidulla sisäpihalla penkillä höyrytessä, olutta siemaillessa seurata miten kesätaivas hiljalleen hämärtyy kerrostaloseinämien joka reunalta rajaamassa neliössä…
Toki maailman saunapääkaupungiksi julistettiin viime kuussa Tampere, jossa on Suomen vanhin yleinen sauna Rajaportti Pispalan kaupunginosassa. Oman kaupungin julkisten saunojen perään pääsee nettihaulla. Ainakin jonkinlainen koonti on osoitteessa saunat.co/yleiset-saunat.

Muita yleisiä saunoja: Harjutorin sauna (Helsinki), Sauna Hermanni (Helsinki), Lonna (Helsinki), Kulttuurisauna (Helsinki), Rajaportin sauna (Tampere).





Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.