Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Vihreiden menestyksen eväät ovat tallessa

25.10.2018

Riikka Suominen

Käyttäjän Riikka Suominen kuva

Vihreiden hankalaan tilanteeseen haetaan ratkaisua puolentoista viikon päästä pidettävässä ylimääräisessä puoluevaltuuskunnan kokouksessa.

Gallupkannatus on edelleen kohtuullinen, mutta sen suunta ollut jo reilun vuoden laskeva.

Puheenjohtaja Touko Aalto väistyy tehtävästään. Hän on edelleen sairauslomalla kansanedustajan toimesta. Lisäksi kansanedustaja Jyrki Kasvi on syöpähoidoissa. Eduskuntaryhmässä on kahden henkilön vajaus.

Ennen vihreät on ollut tutkimuksissa houkuttelevin puolue, nyt imago on heikentynyt.

Kun puolitoista vuotta sitten kaikkien katseet olivat vihreissä, varmassa seuraavassa hallituspuolueessa, on viimeaikainen julkisuus koskenut lähinnä muuta kuin poliittisia sisältöjä.


Kun Touko Aalto valittiin kesällä 2017, elettin vihreää huumaa. Kannatusluvut olivat historiallisen korkealla ja vihreät opposition henkinen johtaja.

Väistyvä puheenjohtaja Ville Niinistö asetti kesällä 2017 Tampereen puoluekokouksessa tavoitteeksi, että vihreät on tulevaisuudessa pääministeripuolue. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen ennusti Maaseudun Tulevaisuudessa, että näin voisi käydä jo vuonna 2019.

Media, varsinkin maakuntalehdet, suhtautuivat Aaltoon suopeasti. Esimerkiksi Aamulehti piti pääkirjoituksessaan kesäkuun puolivälissä 2017 pääministeripuolueen paikkaa optimistisena mutta mahdollisena. Aaltoa lehti piti parhaana tekijänä vihreään vaalivoittoon.

Tuuli kääntyi nopeasti. Elokuussa 2017 uutisoitiin Touko Aallon erosta. Melko tavanomainen avioero sai mediassa käsittämättömät mittasuhteet.

Kohun jälkeen Aallon oli vaikea saada mediassa sanomaansa läpi. Energia kului edelleen erilaisiin pikkukohuihin.
Reilun vuoden päästä valinnastaan, syyskuussa 2018, Aalto jäi työuupumuksen vuoksi sairauslomalle.

Eilen Aalto kertoi olleensa uupunut ja masentunut jo vuoden. Olen haastatellut Aaltoa useasti Vihreään Lankaan. Niiden kohtaamisten perusteella tieto ei ollut täysin yllättävä.

Kun Aalto valittiin, hän oli fokusoitunut. Vaikka hän oli vuolassanainen, perusteli hän rauhallisesti tavoitteitaan. Myöhemmin puheenjohtajan haastatteluista ja politikointityylistä oli vaikeampi saada otetta.

Kuten Helsingin Sanomien politiikantoimittaja Marko Junkkari kirjoitti ”ihminen Touko Aalto” ja ”puheenjohtaja Touko Aalto” etääntyivät.


Puolue jakoi puheenjohtajan tehtävät neljälle henkilölle: varapuheenjohtajille Hanna Halmeenpäälle, Veli Liikaselle ja Maria Ohisalolle sekä eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Krista Mikkoselle. Viralliseksi sijaiseksi nousi helsinkiläinen Ohisalo.

Ohisalon imago on vakaa ja myönteinen. Kun hän syyskuun lopussa osallistui A-studion keskusteluun muiden puheenjohtajien Sipilän, Orpon ja Rinteen kanssa, keräsi hän Twitterissä positiivisia arvioita tutkijoilta, toimittajilta ja jopa muiden puolueiden poliitikoilta.

Silti puolue sanoi koko ajan odottavansa Aaltoa takaisin. Ohisalo painotti olevansa sijainen.


Kun vihreät valitsi puheenjohtajaa
kesällä 2017, kirjoitin, että täydellisen puheenjohtajan pitäisi olla uskottava maakunnissa, nainen, tunnettu, innostava, hyvä viestimään ja yhteistyökykyinen.

Aalto täytti kohdista monta. Se mitä en silloin ymmärtänyt oli, miten isot saappaat Ville Niinistö jätti täytettäväksi. Vihreiden valtava medianäkyvyys perustui suurelta osin Niinistön sanavalmiuteen ja aktiivisuuteen.

Tämä perintö ei siirtynyt automaattisesti eteenpäin. Vihreät on menettänyt ilmatilansa julkisessa keskustelussa. Se on sääli, sillä keskustelu aktiivimallista olisi ollut tuhannen taalan paikka nostaa vihreiden ajamaa perustuloa.


Verkkomedia
MustRead pohti lokakuun alussa, auttaisiko puheenjohtajan vaihto vihreitä. Tutkija Erkka Railon kirjoittama artikkeli muistuttaa, että vihreitä äänestäville puheenjohtaja vaikuttaa äänestyspäätökseen vähemmän kuin muita puolueita äänestäville.

Vihreiden kannatukselle on ollut ominaista se, että eduskuntavaalien välissä kannatus nousee nopeasti korkealle, mutta laskee myös nopeasti alas.

”Puolueella on selvästi myönteistä vetovoimaa erityisesti vasemmistolaisesti ajattelevien äänestäjien keskuudessa, mutta vaalien lähestyessä samat ihmiset näyttävät kuitenkin palaavan takaisin kannattamaan ja myös äänestämään joko vasemmistoliittoa tai demareita”, Railo kirjoittaa.

Näin tuntuu käyneen erityisesti tänä syksynä kun keskustelua on hallinnut työpolitiikka.


Marraskuun alussa vihreille
valitaan puheenjohtaja ensi kesään saakka. Puolitoista viikkoa puheenjohtajakisaan on lyhyt aika, mutta tilanne on pakko selkeyttää. Äänestäjät ja ennen kaikkea media kaipaavat vihreille selkeitä kasvoja ja vakaata viestintää.

Vihreillä on edelleen hyvä sauma hyvään vaalitulokseen.

Uusimmassa puoluebarometrissa kansalaisista yli 40 prosenttia suhtautui vihreisiin myönteisesti tai erittäin myönteisesti. Iltalehden torstaisessa kyselyssä demareiden, vasemmistoliiton ja vihreiden hallitus oli suosituin vaihtoehto.

Hyvin menneet kuntavaalit ovat helpottaneet ehdokashankintaa. Vihreät paikallispoliitikot ympäri maan ratkaisevat, missä tunnelmissa eduskunta- ja eurovaaleihin mennään. On oleellista, että he pystyvät vaalipiirissään kertomaan äänestäjille, mitä vihreät on saanut aikaan.


Ilmastokeskustelu on lyönyt läpi ennennäkemättömällä tavalla. Lokakuussa järjestetylle ilmastomarssille osallistui Helsingissä ainakin 8 000 ihmistä.

IPCC:n väliraportin jälkeen kaikki puolueet ovat havahtuneet ilmastonmuutoksen vakavuuteen. Vihreät poliitikot ovat vaalikeskusteluissa vahvoilla, koska puolueen kaikki politiikka on jo vuosia tehty ilmastoa silmällä pitäen. Samaa ei voi sanoa muista isoista puolueista.

Tässä tilanteessa on kiinnostava nähdä, lähteekö ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen ehdolle puheenjohtajaksi.

Tilanteet voivat muutenkin muuttua nopeasti. Vuosi sitten vihreillä meni huonosti melkein kaikkialla muualla Euroopassa paitsi Suomessa. Nyt Saksan Baijerissa, Belgiassa, Luxembourgissa ja Hollannissa vihreät ovat keränneet ennätystuloksia.

Puoli vuotta vaaleihin on lyhyt aika. Mutta nykyään äänestäjät tekevät päätöksensä lähellä vaalipäivää. Puolessa vuodessa uusi puheenjohtaja ehtii tehdä paljon.

Vihreät 





Viite