Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja Amanda Pasanen asuu Helsingin Kalliossa, mutta rentoutuu hiihtoretkillä ja Viikin Vanhankaupunginlahden lintutorneissa.Iiro Törmä

Vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja Amanda Pasanen asuu Helsingin Kalliossa, mutta rentoutuu hiihtoretkillä ja Viikin Vanhankaupunginlahden lintutorneissa.

Vihreiden nuorten uusi puheenjohtaja: Meidän on puhuttava talouskasvun jälkeisestä ajasta

27.11.2018 16.56

Jenni Leukumaavaara

Amanda Pasanen

  • 24-vuotias.
  • Syntynyt ja kasvanut Helsingissä.
  • Luonnontieteiden kandidaatti, opiskelee ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa.
  • Valittiin Vihreiden Nuorten toiseksi puheenjohtajaksi viime viikonloppuna. Toisena puheenjohtajana jatkaa Sameli Sivonen. 
  • Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen. 
  • Harrastaa lintubongausta, kuntosalia, lenkkeilyä ja pianonsoittoa.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tulee vaatimaan myös ikäviä päätöksiä, ja se tulee maksamaan. Kaikkien – myös vihreiden – pitäisi puhua enemmän talouskasvun jälkeisestä ajasta. Näin sanoo Vihreiden nuorten tuore puheenjohtaja Amanda Pasanen.

Pasanen toivoo vihreisiin enemmän systeemikriittistä keskustelua markkinakapitalismista ja kulutusyhteiskunnasta. Hyvinvointivaltiokin nojaa jatkuvaan talouskasvuun ja kuluttajien jatkuvaan kuluttamiseen. Näin ei voi loputtomasti jatkua.

”Aika paljon me vihreissäkin vieläkin ajatellaan, että voidaan ohjata kestävämpään talouskasvuun. Riittääkö se? Sitä ei kukaan tiedä. Asiasta pitäisi kuitenkin puhua paljon nykyistä enemmän.”

Nykyhallituksen ilmastopolitiikka on ollut Pasasen mielestä surullista katsottavaa.

”Nyt pitäisi kyetä tekemään päätöksiä omien eturyhmien kustannuksella. Kokoomus ei kykene luopumaan yritystuista, demarit pelkää työttömyyden puolesta ja keskusta paukuttaa biotalous- ja hakkuutavoitteitaan. Nykyiset keinot eivät tule riittämään, ja kaikkien pitäisi se jo ymmärtää.”

Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2045 on riittämätön. Pasasen mielestä tavoitteen pitäisi tuoreen IPCC-raportin valossa olla huomattavasti aiemmin, esimerkiksi 2030.

”Meillä on siihen varaa, ja meidän pitäisi olla edelläkävijöitä”, Pasanen sanoo.


Poliittiset nuorisojärjestöt
kritisoivat ja sparraavat perinteisesti emopuolueitaan. Vihreät nuoret ei tätä ole tehnyt ollenkaan samalla volyymilla kuin monet muut.

Esimerkiksi keskustanuoret vaatii perustuloa ja turpeen energiakäytön lopettamista, vaikka molemmat aiheet ovat emopuolueelle hankalia.

Miksi vihreät juniorit eivät haasta emopuoluetta enempää?

”Muilla puolueilla se on helpompaa, koska emopuolueet tekevät niin huonoa politiikkaa”, Pasanen naurahtaa.

Vakavasti puhuen, syksyn IPCC-raportin ja yltyvän ilmastoahdistuksen myötä nyt olisi hyvä hetki esittää radikaaleja uudistusehdotuksia yhteiskunnalle ja puolueelle. Miksi niitä ei kuulu vihreiltäkään? Onko vihreät nykyistä järjestelmää säilyttävä vai uudistava voima?

”Haluaisin nähdä, että vihreät on nykyjärjestelmää uudistava. Mielestäni vihreissä ei ole halua säilyttää nykyisiä rakenteita, mutta systeemimuutos on hankalaa. Olen ajatellut, että heti kaikki uusiksi, mutta nyt kun olen ollut politiikassa mukana, olen tajunnut, että se on pakko tehdä vaiheittain.”

Järjestelmän uudistamisessa tärkeässä roolissa ovat Pasasen mukaan esimerkiksi energiajärjestelmän uudistus, jakamistalouden edistäminen ja kertakäyttökulutuksen poistaminen. Perustulo, lyhyemmät työviikot ja työn ajatteleminen uudelleen luovat pohjan yhteiskunnalle, jossa kaikki tulevat toimeen ja jossa aikaa jää kuluttamisen sijaan enemmän sosiaaliselle yhteiselolle.

Vihreät nuoret on emopuoluettaan radikaalimpi esimerkiksi eläintuotannon tukien alasajon vaatimisessa. Se pitäisi Pasasen mukaan tehdä mahdollisimman pian, mutta niin, että kasvituotantoon siirtymistä tuettaisiin. Vihreät nuoret ajaa myös eläintuoteveroa.

”Jos kasviproteiinit maksavat enemmän kuin lihaproteiini, on turha odottaa että muutosta tapahtuisi. Syöminen on kuitenkin yksilölle tärkeimpiä tapoja pienentää hiilijalanjälkeä. Se on tärkeä tapa vaikuttaa, vaikka kuluttajalle ei saa valheellisesti sysätä kaikkea vastuuta ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä.”


Pasanen on
ollut politiikassa mukana kaksi vuotta. Hän lähti politiikkaan, koska ajatteli, että se on suora ja opiskeluita nopeampi ja ratkaisukeskeisempi tapa vaikuttaa ympäristöpolitiikkaan ja luonnonsuojeluun.

Pitkään hän tosin ajatteli, ettei politiikka ole häntä varten, koska eihän hän ole ”poliitikkoihminen” – sellainen, jolla on heti alusta alkaen selkeät ja vahvat mielipiteet kaikista asioista ja joka nauttii huomion keskipisteenä olemisesta.

Pasanen kuvailee itseään rauhalliseksi, sovittelevaksi ja asiakeskeiseksi. Päämäärätietoinen, mutta ei se kaikista hyökkäävin haastaja.

”Nuoret naiset kärsivät usein huijarisyndroomasta: pitäisi tietää kaikki maailmasta ennen kuin voi lähteä mihinkään vaikuttamaan. Sitten ymmärsin, että on monenlaisia poliitikkoja ja tapoja tehdä politiikkaa.”

Ensimmäisen kerran Pasanen asettui ehdolle Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa. Itselleenkin yllätyksenä hän sai toiseksi eniten ääniä. Sen rohkaisemana Pasanen asettui ehdolle viime kuntavaaleihin, jossa sai noin 700 ääntä ja on vihreiden valtuustoryhmän varavaltuutettu. Nyt hän pyrkii eduskuntaan Helsingistä.

Viime viikonloppuna Vihreät nuoret valitsi Pasasen toiseksi puheenjohtajaksi. Toisena puheenjohtajana jatkaa Sameli Sivonen.

Pasaselle tärkeimpiä teemoja ovat luonnonsuojelu, ilmastopolitiikka, köyhyys ja eriarvoisuus.


Pasanen haluaa Vihreisiin nuoriin nykyistä moninaisemman joukon. Korkeakoulutettujen suomenkielisten rinnalle Pasanen toivoisi esimerkiksi toisen asteen opiskelijoita ja ruotsinkielisiä.

”Haluan, että ruotsinkielisillä nuorilla on muitakin vaihtoehtoja kuin RKP. Siellä on kyllä halua ja kiinnostusta tulla mukaan, mutta esimerkiksi suomen kielen taito tai vaatimus saattaa epäilyttää.”

Pasanen on itse kaksikielisestä perheestä. Hän kävi peruskoulun ja lukion ruotsiksi, mutta opiskelee yliopistossa suomeksi.

Pasanen varttui Helsingin Maunulassa akateemisen perheen esikoisena. Veli on vuoden nuorempi. Äiti on biologi ja työskentelee Tukesilla, isä työskentelee mikrobiologitutkijana Kiinan Hangzhoussa, josta sai kolmen vuoden professuurin.

Vanhemmat eivät ole olleet poliittisesti aktiivisia. Lapsensa politiikkataipumukseen vanhemmat suhtautuvat ”maltillisen tukevasti”.

Vanhemmat opettivat Pasasen kunnioittamaan ja ihailemaan luontoa. Perhe retkeili paljon luontokohteissa Suomessa ja esimerkiksi Virossa. Lähimetsä Maunulassa oli tärkeä.

”Meillä oli Maunulassa mulle todella tärkeä pieni lähimetsä, jossa aina leikittiin pienenä. Olin vähän herkkä lapsi ja itkin usein iltaisin sitä, että lähimetsä oltiin aikeissa kaataa uusien asuntojen tieltä.”


Pasasen edeltäjä
eli Vihreiden nuorten edellinen puheenjohtaja Iiris Suomela on ollut näkyvä ja taitava yleispoliitikko, joka on puolustanut vahvasti feminismiä. Pasasen mukana järjestöön tulee paljon ympäristöosaamista.

Suomela on nuorena poliitikkona ja naisena joutunut kovaan höykytykseen myös sosiaalisessa mediassa.

Myös Pasasen vuosien takaiset ulkomaanmatkat ja muut synnit kaivettiin sosiaalisessa mediassa esiin puheenjohtajavalinnan jälkeen. Trollauksessa auttaa vertaistuki ja oman päämäärän pitäminen mielessä.

”Yksittäiset kriittiset äänet ovat kuitenkin äänekäs vähemmistö. Niitä ei tarvitse miellyttää. Ne eivät saa ohjata tekemisiäsi ja poliittisia päämääriä, vaan päinvastoin.”

Amanda Pasanen

  • 24-vuotias.
  • Syntynyt ja kasvanut Helsingissä.
  • Luonnontieteiden kandidaatti, opiskelee ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa.
  • Valittiin Vihreiden Nuorten toiseksi puheenjohtajaksi viime viikonloppuna. Toisena puheenjohtajana jatkaa Sameli Sivonen. 
  • Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen. 
  • Harrastaa lintubongausta, kuntosalia, lenkkeilyä ja pianonsoittoa.

vihreät nuoret  Vihreät  politiikka 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.