Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Iiro Törmä

Kimmo Tiilikainen
Ei hätää eikä hätäilyä? Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan IPCC:n raportti ei tuo muutosta hallituksen ilmastopolitiikkaan.Iiro Törmä

Ei hätää eikä hätäilyä? Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan IPCC:n raportti ei tuo muutosta hallituksen ilmastopolitiikkaan.

Ilmastoraportti vaatii nopeaa muutosta, ympäristöministeri lupaa ”hivutella pikkuhiljaa”

8.10.2018 13.11

Lasse Leipola

Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti ei tuo nopeaa muutosta Suomen ilmastopolitiikkaan. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoi tänään maanantaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että ensi keväänä väistyvä hallitus tyytyy viemään nykyiset toimet loppuun.

Suomen kansallisen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen antoikin Tiilikaiselle tunnustusta siitä, että Suomi on petrannut ilmastopolitiikassa ja tähtää uskottavasti kahteen asteeseen.

”Nyt on päätettävä, haluammeko nostaa kunnianhimon tason vastaamaan tämän raportin viestiä.”

Tiilikainen ei kuitenkaan luvannut tältä hallitukselta enää uusia toimia.

”Hivutellaan pikkuhiljaa puolentoista asteen suuntaan. On suuri joukko erilaisia päätöksiä, joilla kehityksen suuntaa voidaan kääntää.”

Tiilikaisen kommentti on loogista jatkoa ministerien viikonlopun kommenteille. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi lauantaina Ylelle, että liikenteen päästöjen vähentämiseen tarvitaan vahvempia toimia "ensi vuosikymmenellä".

Tiilikainen ja sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) puolestaan peräänkuuluttivat eilen sunnuntaina kevään vaaleista ilmastovaaleja. Heidän kirjoituksensa listasi useita toimia päästöjen vähentämiseksi seuraavalla hallituskaudella.


Se, ettei Suomi kiihdytä ilmastopolitiikkansa tahtia, on jyrkässä ristiriidassa ilmastopaneeli IPCC:n tänään julkaistun raportin kanssa. Raportissa esitetään neljä vaihtoehtoista skenaariota, joilla ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa puoleentoista asteeseen.

Skenaarioista kolme perustuu siihen, että päästöt kääntyvät jyrkkään laskuun muutamassa vuodessa. Näistä muutamasta vuodesta Suomi on hukkaamassa vähintään puolikkaan, kun vastuu siirretään jo nyt seuraavalle hallitukselle.

Tältä osin Suomi on osaltaan jättämässä maailmaa neljännen skenaarion varaan. Siinä jää enemmän aikaa muutoksen kiihdyttämiseen, mutta vastineeksi lämpötila nousee väliaikaisesti yli puolentoista asteen. Sen kompensoimiseksi edellytetään valtavia negatiivisia päästöjä vuosisadan loppupuolella.

Raportin arviossa neljäs skenaario edellyttää, että yli seitsemän miljoonaa neliökilometriä, eli lähes Australian kokoinen alue, valjastetaan energiaksi poltettavan puun viljelykseen. Kun poltossa syntyvät päästöt kerätään talteen, toimii hiiltä sitovan puunviljelyn ja polttolaitoksen yhdistelmä hiiltä ilmakehästä poistavana energiantuotantona.

Erikoistutkija Laura Sokka VTT:ltä varoittikin tiistaiaamun tilaisuudessa luottamasta liikaa siihen, että negatiivisilla päästöillä voitaisiin perua lämpenemistä.

”Ei ole varmuutta siitä, että ilmastojärjestelmä toimii samalla toiseen suuntaan.”


Suomi ei voi yksin päättää maailman suuntaa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomi kuitenkin haluaa olla ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvalta. Jos suurvalta ei pysty tämän parempaan, on toivo vähissä.

Kiirettä ei pidä myöskään EU, joka mielellään esiintyy ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijänä. Tiilikaisen mukaan unioni valmistautuu julistamaan joulukuun ilmastokokouksessa Katowicessa, että se päivittää vuotta 2030 koskevan päästövähennystavoitteensa vuonna 2020.

”Keskustelua siitä, mikä sen taso on, käydään todennäköisesti Suomen puheenjohtajuuskaudella”, Tiilikainen sanoi.


Sen IPCC:n raportti paljasti, että vuoden 2030 päästövähennyksien pitää olla dramaattisesti suunniteltua tiukemmat, jos puolentoista asteen tavoitteesta pidetään kiinni ja EU haluaa kantaa osansa.

Pariisin sopimukseen annettujen sitoumusten perusteella raportti arvioi vuoden 2030 globaalit päästöt päästöt noin 52–58 gigatonniksi. Tässä luvussa on siis jo mukana EU:n nykyiset ilmastotavoitteet sekä niiden mukana myös Suomen ilmastopolitiikka.

Raportin mukaan lämpenemisen rajoittaminen puoleentoista asteeseen vaatisi, että vuoden 2030 päästöt olisivat jopa puolet pienemmät – noin 25–35 gigatonnia.

ilmastotiede  päästövähennykset 




Viite