Kirjallisuus on politiikan vastakohta

2.9.2011 13.27

Lasse Leipola

Politiikan on oltava yksinkertaista ollakseen tehokasta, mutta hyvä kirjallisuus ei voi olla yksinkertaista. Näin sanoo kotimaisen kirjasyksyn merkittävimmän käännöskirjan kirjoittanut Jonathan Franzen.

Amerikkalainen kaunokirjallisuus voi paremmin kuin amerikkalainen perhe. Tällaisen käsityksen saa Jonathan Franzenin romaanista Vapaus, joka julkaistaan tänä syksynä suomeksi.

Vapautta on kutsuttu yhdeksi merkittävimmistä 2000-luvulla ilmestyneistä amerikkalaisista romaaneista. Se on Franzenilta kova saavutus, sillä samaa sanottiin jo hänen edellisestä, vuonna 2001 ilmestyneestä Muutoksia-romaanistaan.

Jotain Franzenin arvostuksesta kertoo myös se, että hänet liitettiin Vapauden ilmestyttyä vuosi sitten siihen harvalukuiseen kirjailijajoukkoon, jotka ovat saaneet kasvonsa Time-lehden kanteen. Aiempia kansikuvakirjailijoita ovat olleet muun muassa Virginia Woolf, Norman Mailer, Aleksandr Solzÿenitsyn ja Stephen King. Keväällä Time nosti Franzenin myös sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen listalleen.

Franzenin teokset kelpaavat myös presidentti Barack Obamalle, joka valitsi Vapauden lomalukemisekseen heti sen ilmestyttyä viime kesänä. Myöhemmin Obama luonnehti kirjaa vain yhdellä sanalla: terrific, loistava.

Kuten Franzenin edellinen kirja Muutoksia, Vapaus keskittyy erilleen kasvavan perheen ympärille kuvaten sen jäseniä vuorotellen. Vapaus on näistä kahdesta kirjasta parempi, pitkälti siksi, että sen henkilöhahmot ovat vähemmän vastenmielisiä ja siten helpommin samaistuttavissa. Rakenne on rikotumpi ja monipuolisempi, mutta ei silti mitenkään raskas.

Franzen sijoittaa tarinansa keskelle 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen populaarikulttuuria sivuten samalla ajankohtaisia aiheita kuten ympäristötietoisuuden nousua ja Irakin jälleenrakentamista. Yhteiskunnan kuvaaminen ei kuitenkaan ole hänen tärkein tavoitteensa.

”Moderni yhteiskunta on valtavan monimutkainen ja se muuttuu uskomattoman nopeasti, joten on toivotonta yrittää kuvata sitä tarinoissa, joiden muotoutuminen romaaneiksi kestää vuosia. Sen sijaan voi keskittyä pienen ihmisjoukon keskinäisiin jännitteisiin ja toivoa, että laajempi kuva heijastuu heidän tarinoissaan”, Franzen sanoo Vihreälle Langalle.

Ympäristöaiheita on ollut esillä Franzenin aiemmissakin kirjoissa, mutta Vapaudessa niille on omistettu pitkiä osuuksia. Vaikka lintubongausta harrastava Franzen kirjoittaa intohimoisesti ympäristöasioista, hän ei usko, että kirjat voivat pelastaa planeetan.

”Kansalaisena olen vahvasti mukana ympäristöliikkeessä ja koska ajattelen asiaa paljon, nautin sen hyödyntämisestä romaaneissani. Mutta kirjallisuus ja politiikka ovat toistensa vastakohtia: politiikan on oltava yksinkertaista ollakseen tehokasta, kun taas kirjallisuus ei voi olla yksinkertaista ollakseen hyvää.”

Franzen uskoo vahvasti kaunokirjallisuuden tulevaisuuteen.

”Romaani oli 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella länsimaisen kulttuurin johtava kerrontamuoto. Muiden muotojen – radion, television, internetin – ilmaantuessa sen rinnalle syntyi pelko, että romaani yksinkertaisesti kuihtuu pois.”

Franzenin mielestä kaunokirjallisuudella on kuitenkin rooli, jota sähköinen media ei pysty täyttämään.

”Uskon, että realistinen fiktio, joka tarjoaa ainutlaatuisen yhteyden ihmisten sisimpään ja kykenee kuvaamaan monimutkaista moraalia, houkuttelee lukijoita. Jos me kirjailijat pystymme pitämään teoksemme luettavina ja merkityksellisinä, meillä on mahdollisuus luoda tärkeä pakopaikka.”

Franzen kertoo lukevansa enimmäkseen fiktiota. Hänen mielestään se, minkä media kertoo olevan tärkeää, on kirjailijalle lähes määritelmällisesti turhaa.

”Kirjailija Don DeLillo sanoi minulle kerran kuvaavasti: ’Kirjailija vie, hän ei seuraa’. Seuraava romaanini – koska ikinä sitä alankaan kirjoittaa – syntyy oppimallani tavalla eli hakemalla merkityksiä omista henkilökohtaisista kokemuksistani.”

Juuri se, että Franzen kuvaa niin uskottavasti ja tarkkanäköisesti tavallista elämää ja arjessa syntyviä jännitteitä – elämän absurdiutta unohtamatta, tekee hänen kirjoistaan hyviä.

Jonathan Franzenin Vapaus ilmestyy suomeksi 9. lokakuuta.

Tweet