Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Metsästäjä

Veikko Kankkunen

Hetti Rytsy.
Suoraan asiaan. Hetti Rytsy kiertää Kuopion katuja tärkeä mappi mukanaan. Veikko Kankkunen

Suoraan asiaan. Hetti Rytsy kiertää Kuopion katuja tärkeä mappi mukanaan.

29.8.2008 14.25

Noora Jussila

Hetti Rytsy on Kuopion vihreiden salainen ase. Hän on haalinut vihreiden listoille jo kymmeniä kunnallisvaaliehdokkaita. Perjantai-illan tavoite on viisi uutta nimeä. Onnistuuko se?

Kuopion Musiikkilukion luokkahuoneen seinällä roikkuu kehystettyjä valokuvia, joissa kussakin poseeraa kaksi henkilöä. Toinen heistä toistuu joka kuvassa. Hän on tummatukkainen huolellisesti meikattu nainen, jolla on jykevä leuka. Hän on Hetti Rytsy.

Yhdessä kuvassa on Hetti Rytsy ja Paavo Lipponen.

Toisessa on Hetti ja Matti Vanhanen.

Hetti ja Heinäluoma.

Hetti ja Cronberg.

Sekä Hetti ja pahvinen Sauli Niinistö, sillä oikeaa hän ei ole onnistunut nappaamaan.

On perjantai-iltapäivä ja historian tunti on juuri päättynyt. Oppilaat keräilevät tavaroitaan ja lähtevät yksi kerrallaan luokasta.

Työviikko on pulkassa, ja Hetin 14-vuotias poika on yötä kaverillaan. Hetti aikoo irrotella – erikoisella tavalla. Hän aikoo metsästää Kuopion vihreille kunnallisvaaliehdokkaita.

Hän iskee silmilleen suuret aurinkolasit ja heilauttaa kullanvärisen laukun olalleen. Jahti alkakoon.

Viisi uutta ehdokasta. Se on tavoite.

Hetti harppoo Kuopion keskustan katuja määrätietoisesti. Hän on päättänyt hakea vauhtia illanviettoon kampaajalta. Kello on jo varttia vaille kolme, vaikka aika oli puolelta, mutta se ei haittaa, koska kampaaja Marjut Kivinen on vanha tuttu.

Kampaamon nimi on ytimekkäästi Liike. Se on pieni ja valoisa katutason huone kivenheiton päässä Kuopion torilta. Liikkeeseen mahtuu kerrallaan vain kaksi asiakasta. Toinen on parhaillaan hiusten pesussa. Ilmassa leijailee hiuslakan haju.

Hetti istahtaa vaaleanpunaiseen kampaajantuoliin, ristii jalkansa ja laskee laukkunsa lattialle tuolin viereen.

Hän aloittaa illan urakan heti, kun Marjut alkaa saksia hänen tumman suoran tukkansa latvoja.

”Sanoitko, että sen takia et lähde ehdolle, kun et kerkeä?” Hetti kysyy.

Marjut olisi kiinnostava ehdokas, sillä hänen anoppinsa oli vasemmistoliiton ääniharava viime vaaleissa. Hetti ei kuitenkaan onnistu taivuttelemaan häntä. Marjut välttelee ja vetoaa työ- ja perhekiireisiin.

Hetin pahin vastustaja on aika. Moni kuopiolainen sanoo, ettei ehdi, vaikka olisi kiinnostunut ehdokkuudesta.

Hetti on siitä huolimatta saalistanut suurimman osan niistä 44 kunnallisvaaliehdokkaasta, jotka Kuopion vihreät ovat tähän mennessä saaneet listoilleen. Hän on vieläpä onnistunut houkuttelemaan yli 30 ehdokasta vuoden 2012 kunnallisvaaleihin. He ovat niitä, jotka eivät ehdi tällä kertaa mukaan.

Miten hän sen tekee? Hyvä metsästäjä ei koskaan paljasta niksejään.

Kuopion vihreät saisi asettaa kunnallisvaaleihin 88 ehdokasta, mutta Hetin mielestä täyden listan saaminen on sentään epärealistinen tavoite. Sitä paitsi hän arvioi, että noin 50 ehdokasta tuottaa jo suunnilleen saman äänimäärän kuin täysi lista.

Siis vielä viisi ehdokasta, kun tästä ensimmäisestä yrityksestä tuli huti.

Hiusten latvat on lyhennetty nopeasti. Hetti katsoo arvioivasti peilikuvaansa.

”Laita sillä tavalla lakkaa, että kun minä olen menevä muija, niin ei edes Passionin lattialla puolenyön aikaan irtoa”, Hetti kehottaa. Passion on kuopiolainen yökerho, johon Hetti aikoo päätyä juhlimaan illan saalista. Marjut suihkii lisää lakkaa pullosta.

Kuopion torilla porottaa aurinko. Kaupungintalon kello on varttia vaille neljä. Tällä samalla torilla vihreät tekevät vaalityötään seuraavien kahden kuukauden aikana.

Tori on Hetille tuttu paikka. Syntyperäisenä kuopiolaisena hän tuntee kaupungin ja sen asukkaat perusteellisesti.

Valokuvaaja Veikko Kankkunen kehottaa Hettiä hymyilemään kameralle Vihreän Langan kansikuvaa varten. Hetti hymyilee, mutta tarkkailee samalla ympäristöään. Tori on täynnä ihmisiä. Joka puolella kulkee riistaa, mahdollisia äänestäjiä tai kunnallisvaaliehdokkaita.

Hetti päättää napata muutaman äänen jäätelökioskista ja käy muistuttamassa myyjätyttöjä kunnallisvaaleista.

”Tuolla istuu neljä ääntä siiderillä”, hän huomaa ja vilkuttaa läheiselle terassille. Neljä nuorta naista vilkuttaa takaisin.

Hetti tunnetaan. Siitä on apua.

Ja julkkisehdokkaat tekevät aina hyvää ehdokaslistalle. Hetti on jo pidemmän aikaa piirittänyt jalkapallolegenda Atik Ismailia, mutta aiemmin tänään Ismail ilmoitti, ettei jaksa enää lähteä politiikkaan. Nyt on tyytyminen siihen, että hänen vaimonsa on ehdolla.

Kohta pitäisi jo onnistaa, sillä Hetin verkot ovat tältä päivältä vielä tyhjillään. Valokuvaajakin kieltäytyy ehdokkuudesta.

Oli heinäkuu 2004, kun Hetti marssi kolkuttamaan keskustan piiritoimiston ovea. Turhaan. Kukaan ei avannut ovea tai vastannut puheluihin. Hetti oli jo luopumassa toivosta päästä mukaan politiikkaan, kun Kuopion vihreiden silloinen puheenjohtaja ja Hetin entinen oppilas pyöräili tapaamaan häntä ja pyysi ehdokkaaksi.

”Ei siinä paljon kyselty, olenko minä vihreä. Totesin, että Vihreä liitto on nykyaikainen puolue ja minä pystyn pragmaatikkona varmasti omaksumaan sen ajatuksia. Eikä tässä ole paljon tarvinnut omaatuntoa venyttää.”

Hetti on keräilijä. Hänen kotinsa on täynnä antiikkia: sota-aiheisia nukkeja ja vanhoja tauluja. Hetti ostaa mieluiten huutokaupoista. Hän rakastaa kilpailun tunnelmaa.

Kunnallisvaaliehdokkaiden kanssa on vähän sama asia.

Kuukausi sitten Kuopion vihreiden puheenjohtaja Tarja Laatikainen pyysi Hettiä hankkimaan ehdokkaaksi nuoren naisen. Sen jälkeen Hetti on onnistunut nappaamaan kolme nuorta miestä, mutta ei kaivattua naisehdokasta. Siksi hän suuntaa askeleensa Galleria Kuuhun, joka on muutaman korttelin päässä torista.

Galleria Kuu sijaitsee vaaleansinisessä puutalossa. Galleriatilan hyllyillä on siisteissä riveissä ja pinoissa keramiikkaa ja värikkäitä kangaslaukkuja. Mutta ne eivät nyt kiinnosta Hettiä. Hän on tullut tapaamaan Eeva Zwijnenburgia, 29, johon hän tutustui gallerian avajaisissa kuukausi sitten.

Eeva on taidekäsityöläinen, ja hänellä on Facebookissakin lähes 200 kaveria – sen Hetti tarkisti heti ensi tapaamisen jälkeen. Tälle naiselle luulisi löytyvän kannattajia.

Hetti alkoi pommittaa Eevaa sähköpostiviesteillä ja puheluilla, ja ehdotti kunnallisvaaliehdokkuutta.

Pari päivää sitten Eeva ehti jo sanoa, ettei lähde ehdolle, mutta nyt Hetillä on ehdokaspaperit mukana. Hän aikoo saada Eevan sittenkin allekirjoittamaan suostumuksensa ehdokkaaksi.

Hetille on vaikea sanoa ei. Sen Eevakin myöntää – ja pistää nimensä paperiin.

Osuma!

Enää neljä jäljellä.

Muillakin puolueilla olisi käyttöä Hetin kaltaiselle lahjakkuudelle. Keskustaa, kokoomusta ja demareita kiinnostaisi, näin hänelle on vihjailtu. Mutta ainakaan tällä hetkellä Hetti ei lämpene muille puolueille kuin vihreille.

Hänen mielestään vihreillä on paljon annettavaa Kuopion kunnallispolitiikalle. Ja lisäksi häntä sieppaa se, etteivät isot puolueet ole ottaneet vihreitä todesta.

”Minä pystyn tekemään vihreistä ison, ja se vähättely loppuu sitten siihen.”

Hetti kuuluu Kuopion vihreiden valtuustoryhmään, joka on tällä vaalikaudella ollut kuuden hengen suuruinen.

”Minulle on kuittailtu, että kutsutko sinä tuota valtuustoryhmäksi. Minä niille vielä ison valtuustoryhmän näytän.”

Ison valtuustoryhmän saamiseksi tarvitaan paljon ääniä. Ja niitä keräämään paljon ehdokkaita. Siispä toimeen taas.

Galleria Kuun pihalla Hetti kaivaa esiin puhelimen ja muistivihon, jossa on lupaavien kohteiden yhteystietoja. Kännykkä korvalle ja liikkeelle. Nyt on vauhti päällä.

Ensimmäinen puhelu on vesiperä. Kohde on saanut opiskelupaikan ja muuttaa Helsinkiin.

Toinen puhelu.

”No Hetti tässä terve. Ei puhuta pitkään, mutta karautanko minä sinne ja tehdäänkö paperit?”

Hetti pysähtyy ja kuuntelee. Hänen olemuksensa jännittyy. Ja sitten hymy.

”Kun henkilö itse sanoo, että tavataan ensi viikolla, niin sitten se on vain puhetaidosta kiinni. Ja vakuutan, että siinä hommassa minä olen hyvä”, Hetti myhäilee puhelun päätyttyä.

Nyt alkaa sujua. Hetti näppäilee puhelimeen uuden numeron samalla kun harppoo eteenpäin. Pitää melkein juosta, että pysyy perässä. Liikennevalot näyttävät jalankulkijalle punaista, mutta yli vain, kun autoja ei näy.

Puhelu loppuu nopeasti. Ja Hetti hymyilee. Taas yksi tapaaminen seuraavalle viikolle.

Hetti alkaa lämmetä. Adrenaliini virtaa.

Neljä hutia. Yksi osuma. Kaksi ansaa viritetty. Tavoitteesta uupuu yhä neljä.

Huonekalukaupassa on hiljaista. Pöydät, piirongit ja sängyt saavat seistä rauhassa paikoillaan. Ihmisillä on perjantai-iltapäivänä parempaakin tekemistä kuin miettiä sisustamista.

Täällä sijaitsee kohde, jota Hetti on jo pidemmän aikaa piirittänyt: keski-ikäinen miesmyyjä, jolla on paraikaa kaksi asiakasta.

Myyntimies, se Hetti kokee itsekin olevansa. Hän ei pohdi ohjelmakysymyksiä, vaan tekee mieluiten sitä, missä on hyvä. Hankkii ehdokkaita. Myy puoluetta äänestäjille.

Ehdokasmagneetti istahtaa hetkeksi lepuuttamaan jalkojaan, mutta ei malta sittenkään pysyä paikallaan. Hän hypähtää ylös ja käy nopeasti kysäisemässä ehdokkuudesta, vaikka asiakkaat vielä katselevat sänkyjä. Myyjä pahoittelee kohteliaasti, ettei nyt ole aikaa ryhtyä ehdokkaaksi.

”Minä tulen uudestaan käymään. Järjestetään sitä aikaa! Ostetaan kello, jossa on 36 tuntia”, Hetti huikkaa ja on jo ulko-ovella.

Metsästäjä ei anna periksi.

”Kyllä minulle aika monta kertaa pitää sanoa ei. Ihmisen äänensävystä ja sanavalinnoista voi päätellä paljon siitä, onko hän tosissaan.”

Viisi hutia. Tavoitteesta puuttuu vielä neljä.

Musiikkilukio on hiljennyt jo tunteja sitten. Perjantai alkaa kääntyä iltaan. Moni on jo vaihtanut vapaalle, ja terassit ovat täynnä.

Hetti palaa työhuoneelleen etsimään vielä parin kohteen yhteystiedot.

Työhuoneen seinällä olevista kiitoskorteista hymyilevät parinkymmenen valkolakkisen nuoren kasvot. Pöydällä on sekalaisia papereita ja kuppiin väljähtänyt kahvi.

Hetti avaa tuuletusikkunan ja nakkaa kahvit ulos toisen kerroksen ikkunasta.

Kaivatut puhelinnumerot löytyvät internetistä. Hetti kirjoittaa ne muistivihkoonsa, vaihtaa lenkkarit mustiin ballerinakenkiin ja alkaa tehdä lähtöä. Hän aikoo jättää ehdokaskansion työhuoneelle, mutta tulee toisiin aatoksiin.

”Pitää ottaa pari paperia mukaan aina kun lähtee. Eihän sitä koskaan tiedä, keneen törmään ja puhun vaikka pyörryksiin.”

Vih viu, puhelin vislaa. Hetin tavoittelema henkilö soittaa takaisin. Käy ilmi, etteivät Hetin saamat tiedot pidä paikkaansa. Lupaavalta kuulostanut mies ei ole aiemmin ollut vihreiden ehdokkaana, eikä lähde nytkään.

Harhalaukaus.

Kotimatkalla Hetti soittaa muutaman puhelun, mutta nekään eivät tuota toivottua tulosta.

Yliopiston entinen ympäristövastaava ei ole enää kirjoilla Kuopiossa, vaan Ikaalisissa, eikä toinen numeroista vastaa. Onneksi yhden kohteen kanssa on jo aiemmin sovittu tapaaminen seuraavalle viikolle.

Kahdeksan hutia. Yksi osuma. Kolme ansaa viritetty.

Siis vain yksi varma ehdokas. Päivän saldo jää tähän.

Hetti istahtaa koulun pihalla odottavaan punaiseen tila-autoon ja ajaa kotiin Radio Suomen seitsemän uutisten säestämänä.

Villiviini on vallannut puolet talon seinästä. Pihalla seisoo yksinäinen trampoliini. Sitä käyttää Hetin poika kotona ollessaan.

Sisällä tunnelma on linnamainen. Tummanruskeat kattopalkit sointuvat massiivisiin huonekaluihin. Hetti pitää barokkitunnelmasta. Ja miekoista. Niitä roikkuu seinillä ja lojuu sohvan alla.

Täällä asuu metsästäjä-keräilijä.

”Minä olen rakentanut vihreille uskottavaa imagoa Kuopiossa. Meikäläisiä on meinattu vanhasta muistista vetää alta lipan. Kaupunginvaltuustossa meitä on viisi naista ja yksi mies, ja kaikilla on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Että ei me ihan kettutyttöfarmikaan olla”, Hetti sanoo ja lisää ripsiväriä.

Vielä hieman hiuslakkaa ja hän on valmis bilettämään.

Ehdokaskansio jää kotiin.

Päivän saldo on juhlimisen arvoinen: kauan kaivattu naisehdokas ja kolme lupaavaa tapaamista.

Keskustan Henry’s Pubissa on monia Hetin tuttuja. Kahden kuukauden kuluttua samassa paikassa vietetään hänen omia vaalivalvojaisiaan.

Aamulla Hetti lähettää tekstiviestin.

”Kävin vielä naapuripaikoissa, joissa oli nuoria ystäviäni. Ropisi ääniä :)”

Mikä on Hetin salaisuus?

”Hetti on ulospäinsuuntautunut ja välitön ihminen, jolla on rohkeutta ottaa muihin ihmisiin kontaktia. Hän aloitti ehdokashankinnan melkein vuosi sitten ja on pitänyt säännöllisesti yhteyttä henkilöihin ja sitä kautta saanut heidän luottamuksensa. Päätös ehdokkaaksi ryhtymisestä on ollut helpompi tehdä, kun henkilöt jo tuntevat Hetin.”
Tarja Laatikainen, Kuopion vihreiden puheenjohtaja

”Hetillä on varmasti useampiakin salaisuuksia. Hänen mukaansatempaava persoonansa saa ihmisiä kummasti myöntymään. Hetillä on henkilöistä lista, jonka hän käy systemaattisesti läpi. Kun luonnonlahjakkuus yhdistyy järjestelmällisyyteen, niin sillä saa ihmeitä aikaan.”
Raimo Tuomainen, Pohjois-Savon vihreiden puheenjohtaja

”Hetti on kerta kaikkiaan huippuvalovoimainen ihminen. Ajatteli Hetistä mitä vain, niin kylmäksi hän ei jätä ketään. Minä ainakin sytyin Hetille välittömästi, koska pidän voimakastahtoisista ja persoonallisista ihmisistä. Vihreille hän on oikea aarrearkku, kun jaksaa hankkia ehdokkaita.”
Heli Järvinen, kansanedustaja ja Vihreiden naisten puheenjohtaja

”Ainakin Hetti on todella päättäväinen. Kun hän päättää, että joku lähtee ehdolle, niin se myös lähtee. Hän käy paljon kuuntelemassa bändejä, taidenäyttelyissä ja tapahtumissa, joissa muidenkin kuuluisi käydä. Hetti on ajan hermolla. Tykkään Hetissä siitä, että hän tekee niin paljon nuorten kanssa ja tekee sen, minkä lupaakin.”
Eeva Zwijnenburg, kunnallisvaaliehdokas

vihreät  kunnallisvaalit  vaalit 




Lisää aiheesta:



Viite