Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Natalia Baer

Timo Juurikkala
Valtakunta. Timo Juurikkala on oman tonttinsa lisäksi valmis hoitamaan koko valtakunnan asiat. Natalia Baer

Valtakunta. Timo Juurikkala on oman tonttinsa lisäksi valmis hoitamaan koko valtakunnan asiat.

Hilkulla

8.6.2009 8.22

Jukka Vahti

Timo Juurikkala on jäänyt kolmesti muutaman sadan äänen päähän eduskunnasta. Sunnuntain eurovaalit saattavat nostaa hänet varapaikalta vihreiden kansanedustajaksi – mutta se saa luvan olla viimeinen yritys.

Ruutukuvioiseen pusakkaan ja sinisiin farkkuihin pukeutunut Timo Juurikkala kapuaa 650-kuutioisen, brittiläisen BSA-moottoripyöränsä selkään.

Jykevä, vuosimallia 1971 oleva kaksipyöräinen käynnistyy toisella polkaisulla. Moottori murisee matalan muhkealla äänellä.

Olemme Vantaalla Keimolan vanhan kyläkoulun pihassa. Koulu on Juurikkalan koti ja hänen brittimoottoripyörien osia Suomeen tuovan yrityksensä toimipiste.

Kansanedustajan uraa Juurikkala on polkenut käyntiin jo neljästi, mutta toistaiseksi tuloksetta. Kolmissa viime eduskuntavaaleissa hän on jäänyt kahdesti toiselle varasijalle. 2007 vaaleissa hänet valittiin Uudenmaan vaalipiirin ensimmäiseksi varaedustajaksi. Eduskuntapaikka jäi parinsadan äänen päähän.

Jos Heidi Hautala tai Jyrki Kasvi valitaan sunnuntaina europarlamenttivaaleissa mepiksi, Juurikkalasta tulee kansanedustaja yhdessä illassa.

Joko eurovaalitulos jännittää?

"Pikkuisen, eduskuntaan pääseminen olisi iso elämänmuutos. Toisaalta suhtaudun asiaan suurella rentoudella, koska minulla on helvetin hyvä homma ennestäänkin", Vantaan kaupungin vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialajohtajana työskentelevä Juurikkala sanoo.

Juurikkala valittiin nykyiseen tehtäväänsä 2007, kun Katariina Poskiparta siirtyi työministerin poliittiseksi valtiosihteeriksi. Nyt työ saattaa jäädä kesken.

Juurikkala toteaa, että kahden vuoden jälkeen monet tavoitteet ovat vasta iduillaan. Tämän vuoksi työn mahdollinen vaihtaminen herättää ristiriitaisia tuntemuksia.

"Ajattelin kuitenkin, että kun olen kolme kertaa tosissani pyrkinyt eduskuntaan henkisiä ja rahallisia resursseja säästämättä, niin mielelläni sinne menen, vaikka sitten keittiön kautta. Mutta ei se hirveä katastrofi ole, jos en pääsekään."

Minkälaisen kansanedustajan vihreät Juurikkalasta saisivat?

Ainakin hän toisi Jyväskylän puoluekokouksen puheenvuoroissa kaivattua monipuolisuutta vihreiden naisvaltaiseen imagoon.

Murrosikäisestä asti intohimoisesti vanhoja brittiläisiä moottoripyöriä harrastanut, 51-vuotias erityisopettaja voi houkutella puolueelle kadoksissa olleita miespuolisia äänestäjiä.

"Jos nyt haet sitä, että edustaisin jonkunlaista machovihreyttä, niin ehkä jossain mielessä edustankin. Olen myös miettinyt perussuomalaisten rakettimaista nousua siltä kannalta, että jos meillä olisi enemmän selkeästi artikuloivia äijiä, niin se ehkä vähän demppaisi heidän nousuaan."

Kuluneen talven aikana aktivoituneesta vihreästä miesliikkeestä Juurikkala ei ole erityisen innostunut.

"Sen liikkeen jätkien kirjoittamat tekstit ovat sinänsä ihan fiksuja, mutta vihreiden miesliikkeeseen on sisäänrakennettuna tietyt rintamat. En ole itse kiinnostunut lähtemään tuollaisille rintamalinjoille."

Ennen nykyistä virkatehtäväänsä Juurikkala istui Vantaan kaupunginvaltuustossa vihreiden valtuutettuna, vuodesta 1993 lähtien. Hän lähti aikoinaan mukaan vaaleihin, kun Vantaan vihreät haki ehdokkaita lehti-ilmoituksella.

"Lähdin ehdolle, koska minulla oli kriittinen perusvire. Tulokulmani oli sellainen, että asioita tehdään päin persettä ja herrat päättävät väärin. Ajattelin, että ehkä ehdokkuuden kautta pääsee tiskin toiselle puolelle tekemään päätöksiä."

Erityisopettajana Juurikkala on pitänyt Cygnaeus-palkinnon saanutta pajakoulua lintsauskierteeseen joutuneille yläaste-ikäisille.

1990-luvun puolessa välissä hän oli mukana perustamassa vihreiden äärilaitaan kuuluvaa Ekovihreät-yhdistystä. Juurikkala oli pari vuotta myös yhdistyksen puheenjohtaja.

Hänen mielestään elävä puolue tarvitsee erilaisia, myös valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä, jotta demokratian todella toteutuu.

Juurikkala kuvailee olleensa aiemmin äärivihreä änkyrä, jonka linja on ajan myötä käytännön tasolla hieman pehmentynyt.

"En henkilökohtaisesti enää edusta äärilaitaa, mutta minusta sellainen pitää olla. Jonkun on tuotava kirkasotsaisesti ja selkeästi esille äärimmäistä vaihtoehtoa, koska demokratiassa kuitenkin haetaan kompromissia – ja ilman äärilaitaa kompromissit ihan vesittyvät, ympäristömielessä."

Aiemmasta änkyröinnistään huolimatta Juurikkala pitää vihreiden toukokuussa puoluekokouksessaan hyväksymää strategiaa puolueen kasvattamiseksi järkevänä ja realistisena. Maailman muuttaminen kun ei onnistu ilman kannatusta.

"Koska ihmisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti, vihreillä on mahdollisuus aika hyvään kannatuksen nousuun huoraamatta alkuperäisiä periaatteitaan", Juurikkala toteaa.

Niin, ne periaatteet. Prätkällä maaliskuusta marraskuuhun päristelevä syvävihreä poliitikko kuulostaa hieman ristiriitaiselta hahmolta.

Keimolan koulun ensimmäisen kerroksen luokkahuoneet on pyhitetty muun muassa BSA-, Triumph- ja Norton-merkkisten moottoripyörien osille. Prätkänosia on luokkiin sijoitetuissa hyllyissä lattiasta kattoon.

Niiden lisäksi löytyy teemaan sopivia nahkatakkeja, mukeja, ohjekirjoja, lehtiä ja pinssejä. Huoneissa tuoksuu öljy.

"En tiedä, mikä sairas viehätys siinä on, mutta moottoripyörän osien kanssa pelaaminen harmittaa äärimmäisen harvoin."

Brittipyörien maailmaan Juurikkalan tutustutti alun perin isä, vuosikymmenien ajan Tekniikan Maailmaan kirjoittanut Jussi Juurikkala. Nyt Timo Juurikkalan oma poika Johannes on mukana isänsä yrityksessä.

Ja on Juurikkala saanut harrastustaan selitelläkin.

"Toimialajohtaja pukeutuu mustaan nahkaan", otsikoi Helsingin Sanomat Juurikkalan 50-vuotissyntymäpäivän haastattelunsa viime vuonna.

Juurikkalan patenttivastaus prätkäkriitikoille on se, että hänen moottoripyöränsä on valmistettu 1971, eikä siihen ole sen jälkeen käytetty uusiutumattomia luonnonvaroja. Lisäksi hän kuvaa pyöräänsä tehoiltaan maltilliseksi ja polttoaineen kulutukseltaan pieneksi.

"Haluan uskoa, että se on verrattain ympäristöystävällinen", Juurikkala sanoo.

Vihreä Timo Juurikkala ja moottoripyörät on toisaalta jo niin vanha yhdistelmä, että sen ihmettely on jo vähän laantunut.

"Moottoripyörät ovat minulla vähän kuin osa brändiä."

Juurikkala määrittelee moottoripyöräilyn meditatiiviseksi harrastukseksi. Keski-Euroopan ruuhkaisille teille hän ei ole kaivannut. Sen sijaan hänellä on tapana lähteä heti koulujen kevätjuhlien jälkeen ajamaan kohti pohjoista.

Tällöin hän ostaa bensatkin mieluiten automaateista, jotta ei joutuisi vaihtamaan sanaakaan kenenkään kanssa.

Tänä sunnuntaina ratkeaa, mihin suuntaan Juurikkalan prätkännokka tulevina vuosina osoittaa.

Mies ei vaikuta katkeralta, mutta myöntää, että eduskuntavaalien pettymykset ovat kirpaisseet.

"Olen käyttänyt kampanjoihin yhteensä noin 50 000 euroa omaa rahaa. Ehkä sillä olisi jotain muutakin voinut tehdä kuin maksaa lehtitaloille mainoksista."

Näissä eurovaaleissa pelin nimi on Juurikkalan kohdalla nyt tai ei koskaan. Jos Heidi Hautala valitaan europarlamenttiin ja Juurikkala nousee eduskuntaan, seuraavatkin eduskuntavaalit kiinnostavat, "jos ei se duuni ihan äärimmäisen vittumaiseksi osoittaudu".

Jos eduskuntapaikka jää jälleen haaveeksi, se saa jäädä sellaiseksi vastakin.

"Jos tämä paikka ei aukea, niin en ole enää innostunut lähtemään ehdolle. Ehkä voin olla nimenä listalla, mutta isoa kampanjaa en enää ryhdy tekemään, ellen ole istuva kansanedustaja."

Sunnuntai-iltana Juurikkala aikoo osallistua vihreiden vaalivalvojaisiin ravintola DTM:ssä Helsingissä. Machovihreä taitaa lopulta jännittää vaalitulosta ainakin yhtä paljon kuin sunnuntain vaalien varsinaiset ehdokkaat.

Kuka?

  • Nousee eduskuntaan, jos joku vihreistä kansanedustajista pääsee europarlamenttiin.
  • Vantaan asukaspalveluiden ja vapaa-ajan toimialajohtaja, koulutukseltaan erityisopettaja.
  • Vantaan kaupunginvaltuustossa vihreiden valtuutettuna vuodesta 1993.
  • Asuu Vantaalla entisessä Keimolan kyläkoulussa.
  • Perheeseen kuuluvat elämänkumppani, Vantaan vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Paju ja aiemmasta avioliitosta olevat lapset Johannes, 22, ja Saima, 19.
  • Harrastaa brittiläisten moottoripyörien ohella kalastusta ja retkeilyä sekä omakotitalon kunnostusta. "Siinä olen kyllä ihan helvetin laiska, en ole mikään puutarhaintoilija tai remontti-reiska."

eurovaalit 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.