Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Natalia Baer

Jussi K. Niemelä.
mies kuin paarma. Ateisti Jussi K. Niemelä kammoaa ryhmähenkeä, joka tylsistyttää ihmisten oman ajattelun ja kriittisyyden. Natalia Baer

mies kuin paarma. Ateisti Jussi K. Niemelä kammoaa ryhmähenkeä, joka tylsistyttää ihmisten oman ajattelun ja kriittisyyden.

Uskomaton

14.8.2009 14.30

Laura J. Rantanen

Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Jussi K. Niemelä sai kesällä selitellä, miksi bussien kyljissä mainostetaan jumalattomuutta. Sama mies pitää yhdistystään hörhölahkona.

”Meriharakka, oystercatcher”, Jussi K. Niemelä tunnistaa merenrannassa kalastavan linnun.

Vähän nuhjuiseen pukuun ja kuluneisiin mustiin tossuihin pukeutunut Niemelä istuu takakenossa puistonpenkillä Helsingin Lauttasaaressa. Tämä paikka sai hänet aikoinaan kiinnostumaan luonnosta. Oli ostettava lintukirja, jotta tuntisi kaikki naapurit.

Puhelin soi. Käden heilahtaessa vastaamaan takin alta pilkahtaa musta paita, jossa lukee valkoisella ”Gott ist tot”.

Jumala on kuollut.

Puhelimessa on Ruben Stiller. Hän pyytää haastattelua. Niemelällä on ollut viime aikoina vientiä mediassa. Kesäkuussa Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkibussien kylkiin ilmestyi tarroja, joissa luki ”Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä”.

Niemelän johtaman Vapaa-ajattelijain liiton ja toisen uskonnottomien järjestön, Humanistiliiton, yhdessä järjestämä mainoskampanja närkästytti ja ihastutti kaupunkilaisia, mitä voi pitää menestyksen merkkinä.

Monen mielestä vuosi sitten kesällä vapaa-ajattelijoiden puheenjohtajana aloittanut Niemelä on ollut kuin raikas tuulahdus ummehtuneessa vinttikomerossa.

Jäsenmäärä kasvaa koko ajan, ja toimintakulttuuri on muuttunut. Yhdistyksellä oli vuodenvaihteessa jäseniä 1 549, ja bussikampanjan alettua uusia jäsenhakemuksia tuli yksin Helsingissä kuukauden aikana yli 50.

Niemelä on kuitenkin ehtinyt jo monta kertaa katua puheenjohtajuuttaan.

”Se liitto on pahin hörhölahko, johon olen elämäni aikana ajautunut”, hän sanoo.

Vapaa-ajattelijain liitto on poliittisesti sitoutumaton, mutta käytännössä se on jo vuosikymmennet ollut kommunistien hallussa. Aivan aluksi Niemelä halusi raivata yhdistyksestä puoluepoliittiset ja sukupolviin liittyvät klikit.

”Se oli naiivi tavoite. Vanhan liiton kommukat eivät ymmärrä nykyajan toimintaympäristöä. Kun yhdistykseen nyt liittyy vihreitä arvoliberaaleja, jotka esimerkiksi kritisoivat islamia, se aiheuttaa rasistikortin heiluttelua.”

Laineiden liplatusta ryydittää Länsiväylältä ja Lauttasaarentieltä kantautuva tasainen liikenteen melu. Niemelä nostaa jalan toisen päälle. Hän kertoo olleensa aiemmin militantti ateisti.

”Nyt se on jäänyt ihmisoikeusaktivismin sivujuonteeksi.”

Niemelää kiinnostaa tieteen näkökulma uskontoon, mutta vielä enemmän uskonnon yhteiskunnalliset seuraukset. Monesti jokin uskonnollinen ryhmä ryhtyy sortamaan toista.

Niemelän mukaan EU:n tulevaan perustuslakiin, Lissabonin sopimukseen, pitää saada takuu, että uskontojen nimissä ei saa rajoittaa perusoikeuksia. Jos tämä toteutuu, hän on saavuttanut tärkeimmän tavoitteensa.

Niemelä pelkää, että asiassa käy aivan päinvastoin, sillä muslimimaiden järjestö OIC ajaa YK:ssa uskonnonpilkkapykälää.

”Tavoitteeni on voittaa tämä äärikonservatiivinen aivopierurintama. OIC sanoo suoraan, että se pyrkii rajoittamaan islamkritiikkiä. Vain minun kuolleen ruumiini yli”, Niemelä sanoo.

Niemelä ryhtyi Vapaa-ajattelijain puheenjohtajaksi osin sen takia, että näkee islaminuskossa paljon ihmisoikeusongelmia.

Niemelä uudistaisi lännen suhteen islamiin: liberaali tekopyhyys tulisi vaihtaa liberaaliin militarismiin.

”Militantti islam on maailman rauhan kannalta pahin uhka, se tarvitsee vastavoiman. Siihen ei pysty vaikuttamaan liberaalein keinoin, eli lisäämällä suvaitsevaisuutta ja vuoropuhelua.”

Niemelän mukaan kolmannen maailman heikkojen ihmisten aseman turvaamiseen tarvitaan ylikansallinen sotilasmahti. Siksi hän kannattaa Suomen liittymistä Natoon.

Helsingin vihreisiin kuuluvan Niemelän mielestä vihreitä vaivaa lepsu ote islamiin.

”Emme voi suvaita itseämme hengiltä. Bussikampanjan aikana näkyi, miten islam ei ymmärrä uskonvapauden tai arvoliberalismin periaatetta.”

Hän perustelee väitettään sillä, että jotkut muslimibussikuskit olivat valmiita eroamaan työpaikastaan siksi, että bussien kylkiin liimattiin jumalan olemassaolon kiistäviä mainoksia.

”Vihreiden idealismissa on paljon hyvää, mutta romanttinen idealismi ei kuulu päivänpolitiikkaan”, Niemelä ohjeistaa puoluetovereitaan.

Ihmisoikeuksien puolustaminen asein ei kuulosta tyypillisen vihreän aktivistin puheelta. Lisäksi Niemelää on arvosteltu maahanmuuttovastaisen Jussi Halla-ahon opetuslapseksi.

Se huvittaa häntä kovasti. Niin kutsuttu halla-aholaisuus on Niemelän mielestä yhden sortin uskonlahko sekin. Islamkritiikistä ilahtunut Suomen Sisu yritti kerran värvätä häntä riveihinsä.

”Sanoin heille, että saisitte kyllä Pentti Linkolan jäseneksenne heti, jos ottaisitte ohjelmastanne sanan demokratia pois”, Niemelä nauraa.

Moottorivene päristelee pitkin Lauttasaarensalmea kohti Seurasaarenselkää. Taivas näyttää siltä, että kohta tiputtaa vettä, mutta puistonpenkkimme pysyy varattuna.

Puhumme Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta, jonka opetukset kelpaavat enää jatkuvasti kutistuvalle joukolle suomalaisia.

Kirkosta erosi viime vuonna 52 203 henkilöä, joista yli 47 000 Tampereen Vapaa-ajattelijoiden ylläpitämän eroakirkosta.fi-palvelun kautta.

Osa eroajista siirtyy muihin uskontokuntiin tai uushengellisiin liikkeisiin, mutta ateismikin kasvattaa suosiotaan. Enemmistö maailman ihmisistä uskoo silti edelleen näkymättömän jumalan olemassaoloon. Miksi?

Niemelällä on vastaus, mutta siitä on vaikea saada selkoa. Itseoppineen uskontotieteilijä-biologi-filosofin puhe vilisee kognitiotieteen termejä, kuten mentaalinen representaatio ja ontologinen kategoria.

Niemelän sanoman voi ehkä tiivistää niin, että uskonnot ovat juuri sopivasti arkiajattelun vastaisia. Jos ne olisivat vielä enemmän arkiajattelun vastaisia, mielen olisi jo vaikea käsitellä niitä ja ne unohtuisivat.

Uskonnot ovat myös juuri sopivasti muokattavissa: niistä voi tehdä valtavan määrän erilaisia johtopäätöksiä. Siksi ne jäävät mieleen, ja ne on helppo siirtää sukupolvelta toiselle.

Myös Niemelän vanhemmat yrittivät siirtää omaa kristillisyyttään eteenpäin, siinä onnistumatta. Hänen äidillään on lestadiolaistausta. Niemelä pakotettiin rippikouluun, vaikka hän oli punkkariateisti.

”Senkin vuoksi taistelen kaikkea uskonnollista vallankäyttöä vastaan”, Niemelä sanoo.

Kokoomuslaisten vanhempien konservatiivinen kotikasvatus ei uponnut Niemelään. Hänen koko elämänsä on ollut auktoriteettikapinaa.

”Pidän silti kotiani erittäin hyvänä.”

Niemelä tekisi koulunkäynnistäkin täysin vapaaehtoista. Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen puheet oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 vuoteen saavat Niemelässä aikaan kylmiä väreitä.

Hän oli itse koulussa kauhukakara, joka pääsi kokeista hilkulla läpi esittämällä tunneilla kiinnostunutta. Uskonnontunnit menivät farssiksi, sillä Niemelä näytteli harrasta kristittyä.

”En voi sietää sitä, että ihminen pakotetaan tekemään jotain, mitä hän ei halua. Siksi koulu ja armeija edustavat minulle absoluuttista pahaa.”

Jussi K. Niemelä näkee edelleen painajaisia, joissa hän kuvittelee jättäneensä koulun kesken ja joutuvansa sinne takaisin.

Oppivelvollisuuden jälkeen Niemelä on opiskellut runsaasti omin päin.

Perheen kaikki muutkin miehet ovat itseoppineita. Pikkuveli näyttelee Porin teatterissa ilman alan koulutusta, ja autonasentajaksi kouluttautunut isä perusti mainostoimiston.

Niemelä pyörittää puhuessaan vinhasti kookkaita hopeasormuksiaan. Hänen neljään sormeensa on tatuoitu egyptiläinen silmukkaristi, ankh, joka symboloi hyvää elämää.

Hyvä elämä on tatuoitu huonon elämän päälle. Silmukkaristien paikalla oli aiemmin Black Sabbath -yhtyeen innoittamia ristitatuointeja, jotka oli helpointa muutaa ankheiksi.

Kolmikymppiseksi asti Niemelä eli rockelämää, johon kuului ryyppääminen, soittaminen, naiminen ja erilaiset hanttihommat. Vuonna 1987 pää ei enää kestänyt yletöntä juomista ja hän sairastui masennukseen. Kaverit alkoivat kuolla ympäriltä, eikä pitkäjänteisyys riittänyt musiikintekoon.

”Tajusin, että rocktähteys ei ehkä olekaan minun juttuni. Nyt olen ymmärtänyt, etten ole syntynyt miksikään. Olen sartrelaisittain vapaa päättämään, tuleeko minusta koskaan mitään.”

Nykyään Niemelä tekee kaikkensa pysyäkseen ryhmien ulkopuolella. Hän elää erakkoelämää, jossa suurin nautinto on hyvä kirja ja kahvikuppi. Eniten Niemelä katuu sitä, että tuhlasi paljon tehokasta lukuaikaa treenikämpän vihanneselämään.

Lisämotivaatiota maailmanparannukseen antaa joulukuussa syntynyt veljenpoika Leevi, joka on nyt Niemelän elämän tärkein ihminen.

Jussi K. Niemelä on joutunut välillä päivittämään omiakin uskomuksiaan.

”Olin kauan hyvin Amerikka-kriittinen, mutten enää. Kun osallistuin Irakin sodan aikaan mielenosoituksiin, minussa kyti jo epämiellyttävä tunne, että olen osa jotain laumaa. Michael Mooren elokuva Fahrenheit 9/11 sai minut huomaamaan, että tämä ei todellakaan ole enää minun juttuni.”

Mooren propaganda presidentti George W. Bushia vastaan oli liian mustavalkoista Niemelälle, jonka missio on saada ihmiset ajattelemaan omilla aivoillaan.

”Tykkään olla paarmana henkisesti velton lauman iholla. Vaikka se onkin kuluttavaa.”

Jussi K. Niemelä, 42 v.

  • Tietokirjailija, toimittaja.
  • Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja.
  • Organisoi kesällä kohua herättäneen ateistisen bussimainoskampanjan.
  • Humanisti- ja Vapaa-ajattelija-lehtien päätoimittaja.
  • Helsingin vihreiden jäsen.
  • Syntynyt Porissa, asuu yksin Helsingin Lauttasaaressa.
  • Sanoittaa kappaleita rockyhtyeille.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.