Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Merja Hannikainen

Prikaatinkenraali Kyösti Halonen työasemansa ääressä pääesikunnassa.
Hanke käyntiin. Suomessa ei vielä kouluteta nettisotilaita, mutta tietoverkkosodankäyntiin liittyvä hanke on käynnistetty, kertoo pääesikunnan johtamis-järjestelmäpäällikkö Kyösti Halonen. Merja Hannikainen

Hanke käyntiin. Suomessa ei vielä kouluteta nettisotilaita, mutta tietoverkkosodankäyntiin liittyvä hanke on käynnistetty, kertoo pääesikunnan johtamis-järjestelmäpäällikkö Kyösti Halonen.

Nato varautuu nettisotiin, Suomi ei

25.1.2008 0.00

Jussi Karmala

Sotilasliitto Nato avaa tänä vuonna verkkosodankäynnin keskuksen Viroon. Sotilasliitto alkaa kouluttaa Viron puolustusvoimia nettihyökkäysten torjuntaan ja vastahyökkäyksiin. Nato pitää nettisotia yhtenä suurimmista tulevaisuuden turvallisuusuhkista.

Nato sijoittaa nettisotakeskuksen Viroon, sillä maa on tunnettu it-osaamisestaan ja se sai kokemusta nettihyökkäyksen torjunnassa viime kevään patsaskiistan aikana. Venäläishakkerit iskivät virolaisten virastojen ja pankkien sivuille, eikä Nato pystynyt auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaataan. Yhdysvalloissa on nyt herännyt keskustelu siitä, millä tavalla Naton turvatakuut ulottuvat nettihyökkäysten torjuntaan.


Suomen puolustusvoimissa nettisotilaiden kouluttamiseen ei nähdä tarvetta. Suomessa ei ole nettisotilaita, eikä puolustusvoimilla ole osaamista tai rahaa sellaisten kouluttamiseen.

Varusmiesten tietotekniikkaosaamisen hyödyntämistä on kuitenkin pohdittu. Puolustusvoimilla on elektronisen sodankäynnin joukkoja, jotka keskittyvät radioihin ja tutkajärjestelmiin.

”Suhtaudumme vakavasti nettisodan uhkaan, mutta menemme askel kerrallaan. Nettihyökkäyksen uhka koskee ensisijaisesti yhteiskuntaa laajemmalti. Puolustusvoimien tietojärjestelmät ovat pääosin suljettuja, ja sikäli turvassa”, sanoo pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatinkenraali Kyösti Halonen.

Naton mukaan nettihyökkäykset eivät kohdistu tyypillisesti puolustusvoimien järjestelmiin, vaan yhteiskunnan toimintoja ylläpitäviin yrityksiin, valtionhallintoon ja tiedotusvälineisiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 2004 pidetyssä nettisotaharjoituksessa hakkerit olisivat pystyneet katkaisemaan sähköt suuresta osasta Yhdysvaltoja ja sulkemaan suurkaupunkien hätäkeskukset.

Asiansa osaava hakkeriryhmä voi aloittaa nettisodan helposti, halvalla ja nopeasti. Nettihyökkäyksiin ja -rikollisuuteen liittyvä kansainvälinen lainsäädäntö on alkutekijöissään.


Suomessa tietoturvallisuutta valvoo Viestintäviraston alainen Computer Emergency Response Team Ficora, CERT-FI.

”Sotilaallisten nettihyökkäysten uhka on hyvin pieni. Suurin osa netin uhkista liittyy käyttäjätunnusten ja luottokortti- sekä henkilötietojen varkauksiin haittaohjelmien avulla”, CERT-FI:n vanhempi tietoturva-asiantuntija Kauto Huopio sanoo.

Puolustusvoimien sijaan nettihyökkäysten torjunnassa avainasemassa ovat paitsi viestintävirasto, myös yksityiset teleoperaattorit ja tietoturvayhtiöt.

Halosen mukaan Suomeen on vaikeampi tehdä nettihyökkäys kuin Viroon, sillä Suomessa viranomaisten tietojärjestelmät on hajautettu eri operaattoreille, kun taas Virossa järjestelmät on keskitetty. Halonen arvioi, että Viro ja Suomi ovat nyt samalla viivalla nettisotataidoissaan, mutta Naton avulla Viro menee pian ohi.

Nato, Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI ja kansainväliset tietoturvayhtiöt arvioivat, että nettihyökkäyksistä tulee kymmenessä vuodessa yksi maailman suurimmista turvallisuusuhkista. Suurin nettihyökkäysten uhka tulee Kiinasta. Kaikkiaan 120 maata valmistautuu jo nettisodankäyntiin.

Yhdysvallat kouluttaa parhaillaan nettisotilaita. Noin 30 000 sotilaan vahvuinen, ilmavoiminen alaisuudessa toimiva Afcyber-yksikkö on valmis vuoden loppuun mennessä.


Lisää aiheesta:



Viite