Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Uudenmaan liitto

Helsinginniemi ympäristöineen Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteisellä tulvakartalla.
Varpaat kastuu! Jos merenpinta nousee tulvan takia 50 senttiä, kartan punaisella merkityt alueet ovat veden alla. Uudenmaan liitto

Varpaat kastuu! Jos merenpinta nousee tulvan takia 50 senttiä, kartan punaisella merkityt alueet ovat veden alla.

Tulvariskialueella Itä-Uudellamaalla yli 4 000 rakennusta

22.2.2008 0.00

Laura J. Rantanen

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien rannikkoalueille on ensi kertaa laadittu tulvavaarakartat. Jos pahimmat ennustukset toteutuvat, Itä-Uudellamaalla uhkaa jäädä veden varaan yli 4 000 rakennusta.

Kartan mukaan eniten rakennuksia tulvariskialueilla Uudellamaalla on Helsingissä, Espoossa ja Tammisaaressa. Vähiten niitä on Siuntion ja Pohjan kunnissa. Pääosa riskirakennuksista on rannoilla sijaitsevia loma-asuntoja.

”Varsinkin Tammisaaressa, Hangossa, Inkoossa ja Kirkkonummella riskialueiden tarkempi kartoitus kannattaisi käynnistää mahdollisimman pian”, sanoo Uudenmaan tulvavaaraselvityksen laatinut suunnittelija Jarkko Hintsala Uudenmaan liitosta.

Itä-Uudellamaalla Sipoon ja Ruotsinpyhtään väliselle rannikolle on kartoissa määritelty keskimäärin kerran 200 vuodessa toistuvan tulvan leviämisalue. Tulva-alueilla sijaitsevista rakennuksista noin 1 800 on vapaa-ajan rakennuksia ja noin 500 asuinrakennuksia.


Tulvavaarakarttoihin on merkitty maa-alueet, joille vesi voi nousta poikkeuksellisen kovissa myrskyissä. Tulvavaarakarttoja voidaan käyttää apuna muun muassa maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa, tulvatorjuntasuunnitelmien laatimisessa ja pelastustoiminnan suunnittelussa.

Riskialueet on merkitty karttoihin keltaisella ja punaisella. Punaisilla alueilla maanpinnan korkeus merenpinnasta on alle 50 senttimetriä.

”Jos kunta ryhtyy kaavoittamaan uutta asuinaluetta keltaiselle tai punaiselle alueelle, suosittelen ehdottomasti tarkempia selvityksiä tulvariskeistä. Jos lisäselvityksiä ei haluta tehdä, pitää rakentaa reilusti korkeammalle”, Hintsala sanoo.


Uudenmaan maakunnan rannikkoalueen selvityksessä Helsingin ja Hangon välinen rantakaista on jaettu puolen metrin korkeusvyöhykkeisiin aina kolmeen metriin asti. Tähän mennessä korkein koskaan mitattu vedennousu Helsingissä on ollut 151 senttimetriä, joka mitattiin 2005.


Helsinki ja Espoo
ovat laatineet omat tulvakarttansa jo aiemmin. Niiden perusteella suositellaan, että alin lattiakorkeus kaupunkien uusilla rakennettavilla alueilla on vähintään kolme metriä.

Hintsalan mukaan Helsinkiin suunnitelluilla uusilla asuinalueilla tulvariskit on otettu huomioon melko hyvin, mutta rajoista on myös tingitty. Helsingissä on paljon rakennettuja alueita, jotka ovat tulvavaaran kannalta liian matalalla, eli kolmen metrin rajan alapuolella. Esimerkiksi Arabianrannassa on tällaisia 2000-luvulla rakennettuja taloja.

Hintsalan mukaan rantarakentamisessa on aina eturistiriitoja, koska rannat ovat haluttuja asuinpaikkoja.

”Rantatonteista saa hyvät rahat. Loppujen lopuksi aika vähän ihmiset miettivät näitä asioita, kun he ostavat asuntoja.”

Uudenmaan liiton www-sivuilta on saatavissa Uudenmaan rannikkoalueiden yleispiirteinen tulvakartta (PDF). Pääkaupunkiseudun kartat löytyvät sivuilta 45-47.




Viite