Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Maksut väijyvät

10.11.2006 5.57

Riikka Kaihovaara

Ilmainen korkeakouluopetus on vaarassa, koska Suomi on alkanut kiinnostaa EU:n ulkopuolelta tulevia opiskelijoita.

Lukukausimaksut EU-maissa

Suomalaisiin korkeakouluihin on nyt tunkua. Syksyllä alkaneeseen opetukseen haki vajaat 7 200 ulkomaalaista, mikä on noin kaksi tuhatta enemmän kuin viime vuonna.

Viidesosa hakijoista oli Nigeriasta. Seuraavaksi eniten hakemuksia tuli Ghanasta, Intiasta, Kamerunista ja Kiinasta. Ulkomaalaisia opiskelijoita vetää Suomeen erityisesti opetuksen maksuttomuus.

Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä maksuttomuuden kääntöpuoli on hakijoiden laadun korvaantuminen määrällä. EK:sta on kuulunut vaatimuksia, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut. Monissa maissa opetuksen maksullisuutta pidetään laadun takeena.

Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen ymmärtää perustelun. ”Lukukausimaksut lisäisivät hyviä hakijoita tietyistä maista ja karsisivat pahinta bulkkia”, hän sanoo.


Kansanedustaja Kirsi Ojansuu vihreistä ei kannata ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja. ”Voisi käydä pikemminkin päinvastoin, että opiskelijoita ei tulisikaan tarpeeksi”, hän epäilee.

Ojansuu itse on kasvatustieteen maisteri. Hän toimi luokanopettajana vuoteen 1999 asti, jolloin hänet valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan.

Ojansuu pelkää, että lukukausimaksut loisivat korkeakouluihin kahden kastin väkeä. ”Pitäisikö suomalaisten opiskelijoiden tulevaisuudessa maksaa päästäkseen samoille kursseille ulkomaalaisten kanssa?”, hän kysyy.

Hän liittää lukukausimaksut osaksi laajempaa eriarvoistumista. ”En halua, että Suomeen syntyy luokkayhteiskunta, jossa koulujen taso vaihtelee ja vain varakkaimmilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen.”


Opetusministeriön työryhmä esitti elokuussa lukukausimaksuja EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Lukukausimaksu vaihtelisi 3 500:sta 12 000 euroon. Koulut saisivat itse päättää perimänsä maksun suuruuden.

Idea haudattiin toistaiseksi. Hallituksen koulutuspoliittisessa selonteossa ei oteta selvää kantaa lukukausimaksuihin, vaan ehdotetaan asian ”selvittämistä”. Eduskunnan sivistysvaliokunta hyväksyi selonteon tiistaina.

Valiokunta ei ole yksimielinen ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista. Vasemmistoliiton Unto Valpas jätti Ojansuun ja kokoomuksen Raija Vahasalon allekirjoittaman eriävän mielipiteen, jossa vaaditaan, että opetuksen maksuttomuus kirjattaisiin selontekoon selvästi. Asiasta äänestettäneen eduskunnassa ensi viikon lopulla.

”Pelkään, että häviämme äänestyksen salissa”, Ojansuu sanoo. Hänen mukaansa enemmistö kansanedustajista ei halua rajata pois lukukausimaksujen mahdollisuutta.

Puolueista vihreät ja Vasemmistoliitto vastustavat lukukausimaksuja. Kokoomus ja keskusta suhtautuvat niihin myönteisesti. Sosiaalidemokraattien joukossa on puolustajia ja vastustajia.

Ojansuu ei olisi halunnut nostaa asiaa tapetille juuri nyt. ”Minua ei kiinnosta saada sulkaa hattuuni maksujen vastustamisesta, jos sen hintana on, että eduskunnan enemmistön tulkitaan olevan valmis lukukausimaksuihin.”

Suomen ylioppilaskuntien liitto aloittaa tässä kuussa kampanjan maksuttoman korkeakouluopetuksen puolesta. Koulutuspoliittinen vastaava Mikko Koskinen ei pelkää äänestystä lukukausimaksuista. ”En usko, että vaalien alla mikään puolue haluaa leimautua lukukausimaksujen kannattajaksi”, hän toppuuttelee.




Viite