Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Luokkataistelun kevät

20.3.2008 0.00

Elina Grundström

Elina Grundström

Tämän kevään muoti-ilmiöitä on keskustelu yhteiskuntaluokista. Kaikki alkoi Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjasta Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa kirjoittajat uskalsivat käsitellä omia luokkataustojaan. Sen jälkeen olen nähnyt puoli tusinaa lehtijuttua tai tv-ohjelmaa luokkayhteiskunnan paluusta.

Suomessa on tapahtunut sotien jälkeen kansainvälisesti verraten ennätysmäisen paljon sosiaalista liikkuvuutta. Luokkapakka on mennyt sekaisin tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän vuoksi. Tilastokeskuksen juuri ilmestynyt Hyvinvointikatsaus sisältää kuitenkin häkellyttäviä lukuja, jotka osoittavat että luokkayhteiskunta on todella palaamassa. Kulutuserot ovat ovat 2000-luvulla kasvaneet rajusti. Korkeimpaan tuloryhmään kuuluva perheenpää kulutti vuonna 2006 noin 5000 euroa enemmän kuin 2001. Pienituloisimmat lisäsivät kulutustaan vain 500 eurolla. Tutkija Juha Nurmela laskee, että pelkällä ylimpien tuloryhmien kulutuksen kasvulla on ollut 2000-luvun aikana yhtä suuret ekologiset vaikutukset kuin alimman tuloluokan koko kulutuksella. Varakkain tuloluokka käyttää esimerkiksi liikenteeseen viisinkertaisesti köyhimpiin verrattuna.

Hyvinvointikatsauksen mukaan myös asumiserot ovat jyrkentyneet. Asuminen säätyläistyy: se riippuu enemmän perheen varallisuudesta kuin perheen koosta. Varakkaimman tuloluokan neliömäärä on jo kolminkertainen köyhimpään verrattuna.

Tilastokeskuksen katsauksen mukaan myös periminen on luultua epätasaisempaa. Puolet perinnöistä menee kymmenesosalle perinnönsaajista.

Suuri osa näistä vääristymistä on saatu aikaan pääomatuloja – eli omistavaa luokkaa – suosivalla veropolitiikalla. Nyt tilanne on kärjistymässä entisestään, kun yritysten sekä maa- ja metsätilojen perintöverot kevenevät. Tällaisen yhteiskunnanko me todella haluamme?




Viite