Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Kuparin hinta

Elina Hirvonen

Kuka hyötyy? Suomalaisfirmatkin hyötyvät Sambian kaivosbuumista, ne esimerkiksi erottelevat kuparia sulattamoissa ja toimittavat kaivoksiin puutavaraa. Elina Hirvonen

Kuka hyötyy? Suomalaisfirmatkin hyötyvät Sambian kaivosbuumista, ne esimerkiksi erottelevat kuparia sulattamoissa ja toimittavat kaivoksiin puutavaraa.

7.3.2008 0.00

Elina Hirvonen

Samat yhtiöt, jotka ennen tekivät Afrikassa kehitysyhteistyötä, palvelevat siellä nyt kaivosyhtiöitä. Sambian kuparikaivosbuumi hyödyttää myös suomalaisia.


Konkolan kuparikaivosalue, lähellä Sambian ja Kongon rajaa. Työhaalareihin ja kypäriin sonnustautuneet miehet mylläävät sateen kastelemaa maata. Kaikkialla rakennetaan jotain: teitä, sähköasemia, sulattamoja. Vastaan tulee autoja, jotka kuljettavat suuria varoituskylttejä: Abnormal Load. Niiden perässä ajaa rekkoja lastinaan jyhkeitä koneita, joiden kyljessä lukee Caterpillar tai John Deere. Siellä täällä kuoppaisen tien vieressä makaa kyljelleen kaatunut rekka.

Kuraisen työmaan reunalla seisoo kolme suomalaista miestä: sveitsiläis-ruotsalaisen sähköjätin ABB Transmitin projektipäällikkö Anders Lundberg sekä asennusvalvojat Raimo Ilkka ja Jorma Korhonen. He esittelevät suunnitelmia kaivoksen tarpeisiin rakennettavasta sähköasemasta, josta toistaiseksi on näkyvissä vain veden täyttämiä kuoppia. Sadekausi on ollut ennätyksellisen raju, ja taistelu veden kanssa viivästyttää töitä.

Eteläisen Afrikan Sambia elää vuosia jatkuneen laman jälkeen taloudellisen kasvun aikaa. Taustalla on Kiinan ja Intian kasvavien talouksien massiivinen raaka-aineiden tarve ja hintojen nousu, joka koskee myös Sambian tuottamaa kuparia.

Vielä 2000-luvun alussa kansainväliset yritykset olivat nihkeitä investoimaan Sambian vasta yksityistettyihin kuparikaivoksiin: hinnat matelivat, eikä voittoja ollut näkyvissä. Nyt intialaiset, kiinalaiset ja eurooppalaiset yritykset laajentavat vanhoja kaivoksia, ja uusia esiintymiä etsitään jatkuvasti.

ABB on toiminut Sambiassa vuosia, mutta viime aikoina hankkeiden luonne on muuttunut. Siinä missä aikaisemmin sähköasemia rakennettiin Suomen kehitysyhteistyörahojen tuella, nyt suurimpia asiakkaita ovat kaivosyhtiöt.

”Sambiaan avataan yhdestä kahteen kaivosta vuodessa, ja kaikkiin tarvitaan sähköasemia. Tietenkin siinä on kilpailua, mutta tällä hetkellä olemme markkinajohtaja”, kertoo ABB Sähköasemien toimitusjohtaja Jari Murto.

Suomalaiset ovat mukana Sambian kaivoksilla muutenkin kuin asentamassa sähköasemia. Kuparia erotellaan Outokumpu Technologyn sulattamoissa, ja puutavaraa kulkee kaivoksille suomalaisomisteiselta sahalta. ABB:n projekti-insinööri, sambialainen Rodrick Nyrienda, kehuu suomalaisten työkavereiden erottuvan edukseen muista.

”Suomalaisilla on jalat maassa, he eivät pomoile vaan tekevät töitä muiden mukana. Suomalaisten pomojen kanssa voi jopa vitsailla, eivätkä he pidä työntekijöihin samanlaista etäisyyttä kuin muut.”

Skotlantilaisen lähetyssaarnaajan mukaan nimensä saanut Nyrienda tuli ABB:lle muutama kuukausi sitten. Työ kiinnosti, vaikka hän oli ajatellut ryhtyä päätoimiseksi maanviljelijäksi vietettyään vuosia naapurimaissa ja Sambian kansallisen sähköyhtiön leivissä. Nykyinen työpaikka on kaivosbuumin ansiota, mutta Nyrienda pohtii kehitystä kriittiseen sävyyn.

”Kaivosteollisuudella on mahdollisuus luoda maahan vaurautta, mutta nyt kukaan ei tiedä, miten paljon Sambia siitä hyötyy. Kun kaivokset 1990-luvun lopussa yksityistettiin, Sambia neuvotteli itselleen kohtuuttoman huonot ehdot.”


Norjan suurlähetystön ekonomisti Olav Lundstol alkoi kolme vuotta sitten laskea, mitä Sambialle jää kaivosten tuotoista. Tulokset olivat häkellyttäviä.

”Sambialle jäi kuparin vientiarvosta 3–5 prosenttia, mikä on kansainvälisestikin pöyristyttävän vähän. Esimerkiksi Chilelle jää kuparin vientiarvosta 50 prosenttia ja Sambian naapurimaalle Botswanalle timanteista 75 prosenttia.”

Luvut tuntuivat oudoilta myös siksi, että kolmannes maan budjetista tulee kehitysyhteistyövaroista.

”Toisin sanoen kehitysyhteistyöllä tuettiin kaivosyritysten voittoja”, Lundstol sanoo.

Tilanteesta alettiin keskustella Sambian valtiovarainministeriön kanssa, ja kaivossopimuksista tuli viime vuoden vaaleissa näkyvä teema. Syksyllä maahan saapui joukko asiantuntijoita, joiden tehtävä oli käydä kaivosyhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset läpi taloudelliselta ja juridiselta kannalta. Ekonomistit etsivät kohtuullista yhtälöä, joka jättäisi Sambialle nykyistä suuremman osan kaivosten voitoista, mutta pitäisi yritysten toiminnan kannattavana.

Tammikuussa hallitus pudotti pommin. Se päätti nostaa kaivosyritysten verotusta, lisätä niille uusia, erityisesti yllättäviä voittoja rokottavia veroja, ja muuttaa lainsäädäntöä niin, etteivät aiemmin neuvotellut sopimukset ole enää voimassa. Kaivosyritykset kimmastuivat. Tähän asti ministerien puheet olivat viitanneet suopeampaan lähestymistapaan ja kahdenkeskisiin neuvotteluihin yritysten kanssa.

Uusien verojen on määrä tulla voimaan huhtikuun alussa. Kaivosyritykset vaativat vielä hallitusta neuvottelemaan, ja Sambiassa varaudutaan myös oikeudenkäynteihin.

Olav Lundstol ei pidä Sambian toimintamallia huonona.

”Kahdenväliset neuvottelut yritysten kanssa eivät välttämättä olisi johtaneet tuloksiin. Vaikka päätös oli raju, perusteet ovat moraalisesti vahvat.”

Hallituksen päätös on herättänyt pelkoja kaivosfirmojen vetäytymisestä ja investointihalujen ehtymisestä. Lundstol ei pidä sitä todennäköisenä.

”Esitetyt muutokset jättävät firmoille yhä mahdollisuuden merkittäviin voittoihin. Täällä toimivat firmat ovat jo tehneet tähtitieteellisiä voittoja mitättömillä investoinneilla, esimerkiksi Kongola Copper Minesin osakkeen arvo nousi vuoden aikana 58-kertaiseksi.”

 

Myös ABB:ssa uskotaan, että Sambiaan kannattaa investoida tulevaisuudessakin.

”Jos ajattelee missä kasvua voi tapahtua, niin tänne todennäköisesti tulee vielä paljon projekteja. Jo teiden, sähköjen ja muun infrastruktuurin kuntoon saamisessa on valtava työ”, Jari Murto sanoo.

Hän rohkaisee suomalaisia yrityksiä ottamaan mallia ruotsalaisista, jotka tutkivat paljon rohkeammin yritystoiminnan mahdollisuuksia Afrikassa.

ABB:n tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä kuparialueella on tiedossa useita laajoja projekteja. Uudet ja vanhoista laajennetut kaivokset nielevät loputtomasti sähköä, ja pitkään maassa ollut firma tietää, miten asiat kannattaa hoitaa, kun sateet tekevät työmaasta kuraista velliä.

Rodrick Nyriendalla on suunnitteilla oma investointi. Hän säästää rahaa voidakseen jonakin päivänä perustaa maaseudulle maatalouskoulun.

”Tämä maa menettää maaseudun ihmisten lahjakkuuden, koska heillä ei ole pääsyä korkeakoulutukseen. Haluan jakaa tiedon, jonka olen elämässäni kerännyt ja antaa jotain takaisin siitä, että olen itse saanut aikanaan ilmaisen koulutuksen.”

yritykset  kehitysyhteistyö  raaka-aineet  afrikka 






Viite