Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Comeback

Iiro Törmä

Esko Aho pomppaa laatikosta.
täällä taas. Esko Aho on tullut takaisin. Iiro Törmä

täällä taas. Esko Aho on tullut takaisin.

15.2.2008 12.00

Jukka Vahti

Kannuksen Kennedy on täällä taas. Esko Ahon mukaan Sitran rooli on muuttunut rajusti vuoden aikana. Rahastosta ja sen johtajasta on tullut tärkeitä päivänpoliittisia vaikuttajia, vaikkei kummallakaan ole mitään virallista asemaa.

Huhtikuun lopussa 1991 keskustan puheenjohtaja Esko Aho luetteli totisena tulevien keskustalaisministerien nimiä. Puoluevaltuuskunta oli juuri päättänyt, että keskusta osallistuu seuraavaan hallitukseen. Ahon puheenvuoron jälkeen toimittaja kysyi, muodostavatko luetellut nimet hyvän ministeriryhmän. 36-vuotiaan Ahon vastaus oli rehellisyydessään nöyrä.

”Sitä ei tietysti voi varmasti etukäteen sanoa, koska kaikki koetellaan vasta käytännön työssä”, Aho sanoi Yleisradion uutisjutussa.

Myöhempinä vuosina tutuksi tullut itsevarmuus ei vielä hallinnut tulevan pääministerin esiintymistä. Eikä ihme. Elettiin pelottavia aikoja: Neuvostoliitto lakkasi myöhemmin samana vuonna olemasta ja kulman takana vaanivat sekä markan devalvoiminen että pankkikriisi. Suomen talous oli perusteellisesti kuralla ja hallituksen ruorissa oli nuori mies vailla aiempaa ministerikokemusta.

Ahon hallitus taisteli talouskriisin keskellä kautensa loppuun asti. Rajuja ratkaisuja tekemässä ollut keskusta kuitenkin putosi seuraavissa eduskuntavaaleissa oppositioon. Aho jatkoi eduskunnassa 2003 vaaleihin asti, joissa hän ei enää asettunut ehdolle. Vuonna 2000 Aho kärsi presidentinvaalien toisella kierroksella kirvelevän tappion Tarja Haloselle.

2004 hänet valittiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamieheksi, vaikka rahaston hallitus esitti tehtävään MIT-yliopiston taloustieteen professoria Bengt Holmströmiä. Pahat kielet arvelivat Ahon nimityksen johtuneen siitä, ettei maaherran paikkoja ollut siihen hätään tarjolla. Ahon poliittinen ura oli valinnan aikoihin laskusuunnassa, ja mies itse kertoi takin olleen puoluepolitiikan osalta tyhjä.


Viime kuukausina Ahon nimi on jälleen pompsahdellut esille kiihtyvään tahtiin. Yleensä hänet on mainittu erilaisten juhlallisilta kuulostavien kansallisten hankkeiden yhteydessä. Valtioneuvoston kanslia asetti Ahon johtamaan ryhmää, joka pohti suomalaisen metsäsektorin tulevaisuutta ja mahdollisuuksia varmistaa metsäteollisuuden puunsaanti.

Viime viikolla kerrottiin, että Aho ryhtyy johtamaan kansallisen luonnonvarastrategian valmistelua. Jo ennestään hänen johdollaan valmistellaan muun muassa kansallista innovaatiostrategiaa.

Mistä äkillinen Aho-buumi johtuu? Onko lama-ajan pääministeri jälleen ottamassa vahvan poliittisen vaikuttajan roolin, nyt kun pelot talouskasvun hiipumisesta voimistuvat?

Ahon mielestä on osittain sattumaa, että monet strategiahankkeet ovat viime aikoina päätyneet Sitran syliin. Taustalla on hänen mukaansa myös nopeasti tapahtunut ja merkittävä muutos Sitran roolissa.

Itsenäisyyden juhlarahasto on muuttunut selvitysten tekijästä ja sijoittajasta väkeväksi vaikuttajaksi, toimijaksi.

”Muutos on tapahtunut nopeasti. Viimeisen vuoden–puolentoista aikana on käynyt ilmi, että tällaista Sitraa tarvitaan ja yritämme myös nopeasti kehittyä tarpeen vaatimalla tavalla”, Harvardista tavoitettu Aho arvioi.

Sitran nimi on suurelle yleisölle tuttu, mutta sen rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana on jäänyt epäselväksi. Viimeksi Sitran asemasta ja sen toiminnan läpinäkyvyydestä keskusteltiin viime vuoden lopulla. Tuolloin julkisuudessa arvosteltiin Sitran entisten työntekijöiden perustamia rahastojen hallinnointiyhtiöitä, joiden rahastoihin Sitra puolestaan sijoittaa. Aho muistuttaa, että rahastolla ei ole muodollista valtaa eikä virallista hallinnollista asemaa.

”On itse asiassa Sitran vaikutusmahdollisuuksien salaisuus, että emme ole osa suomalaista hallintokoneistoa eikä meillä ole mitään pysyvää roolia suomalaisessa päätöksentekojärjestelmässä. Nyt on ryhdytty vain hyödyntämään entistä paremmin sitä, että Sitran vaikutusvalta perustuu ketterään ja joustavaan uusiin asioihin paneutumiseen.”

Toinen syy Sitran muuttuneeseen asemaan on rahaston siirtyminen ohjelmapohjaiseen toimintamalliin.

”Nyt olemme myös itse mukana tekemisessä. Enää ainoa tapamme ei ole esittää linjauksia tai tehdä selvitystöitä, vaan muutamilla alueilla olemme koko ajan mukana käytännön muutostyössä. Tällä hetkellä esimerkiksi terveydenhuollossa, energia-alueella ja elintarvike- ja ravitsemusalueella.”


Metsäsektorin tulevaisuutta Ahon johdolla pohtiva ryhmä jättää väliraporttinsa pääministeri Matti Vanhaselle tänään perjantaina. Osin samoja asioita sisältänyt, maa- ja metsätalousministeriön Kansallinen metsäohjelma 2015 valmistui vastikään. Ahon mukaan kyse ei ole päällekkäisistä tai kilpailevista selvityksistä. Ahon ryhmä keskittyy suurten linjojen sijaan käytännön ohjeiden laatimiseen.

”Nyt tarvittiin tällaista apuvälinettä, jolla aiemmista selvityksistä muokataan toimintaohjelma, jolla voidaan vaikuttaa mahdollisimman nopeasti olosuhteisiin. Laajojen selvitysten ongelma on, etteivät ne muutu hallinnossa kovin nopeasti toimintaohjelmiksi”, Aho perustelee tehtäväänsä.

Sitra on siis monessa mukana. Samalla se pitää tiiviistä yhteyttä hallitukseen ja eduskuntaan.

”Olemme eduskunnan alainen toimija ja haluamme pitää yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin koko politiikan kentällä. Uskon, että olemme paljon tekemisissä sellaistenkin voimien kanssa, jotka eivät ainoastaan edusta nykyistä hallitusta, vaan myös tulevia hallituksia.”


Yksi kirkas esimerkki Ahon ja Sitran nykyisestä vaikutusvallasta saatiin viime keväänä, jolloin Sitra laati hallitusohjelmaa varten muistion, jota käytettiin yhtenä hallitusneuvottelujen pohjapaperina. Sitran paperi sisälsi ideoita muun muassa innovaatio- ja koulutuspolitiikasta.

Viime viikolla Sitran johtaja Antti Hautamäki ehdotti, että Suomeen pitäisi perustaa 4–5 huippuyliopistoa. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistämistä on aiemmin kannattanut näkyvästi myös Sitran hallituksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Raimo Sailas. Rahastolla näyttäisi siis olevan tukeva ote maan koulutuspolitiikan suunnittelusta.

”Sitra ei ole hallituksen käsikassara, vaikka monessa asiassa teemmekin hallituksen kanssa yhteistyötä”, Aho vakuuttaa.

Sitra perustettiin alun perin 1967 Suomen pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Eduskunnan alaiseksi itsenäiseksi rahastoksi se siirtyi 1991. Rahaston rooli on vuosikymmenten aikana muuttunut, koska kulloisellakin johtajalla on ollut mahdollisuus ohjata rahaston toimintaa parhaaksi näkemällään tavalla.

Rahaston perustavoitteena on alusta asti ollut suomalaisen teollisuuden innovaatioiden tukeminen. Nyt Sitraa tarvitaan Ahon mielestä laajemminkin yhteiskunnallisten muutosten vauhdittajaksi ja toteuttajaksi. Mutta millaisista muutoksista yliasiamies tarkalleen ottaen mahtaa puhua?

Ahon mukaan tuleviin haasteisiin ei voi varautua vain tuijottamalla menneisyyteen. Suomi on historian aikana kohdannut monenlaisia kriisejä, mutta ei koskaan kahta samanlaista. Tulevaan voidaan varautua kaukonäköisellä päätöksenteolla, ja sitä Aho haluaa joukkoineen olla edistämässä.

”Voi nähdä, että jos on tulossa joku muutosvoima, niin kuin nyt viime aikoina on ollut globalisaatio, se synnyttää sellaisia paineita, jotka patoutuessaan helposti johtavat kriiseihin. Samalla tavalla voisi sanoa, että ilmastonmuutos on synnyttänyt patoutuessaan tällaisen muutospaineen, joka uhkaa helposti muuttua maailmanlaajuiseksi kriisiksi.”

Aho uskoo ilmastonmuutoksen edenneen niin pitkälle, että siihen sopeutuminen ei tule olemaan kriisitöntä.

”Arvaamattomat kriisit ja mullistukset ovat toisaalta ennenkin olleet se metodi, jolla ihmiskunta on kehittynyt ja joiden perusteella on opittu toimimaan toisella tavalla”, Aho toteaa.

Viime aikoina Aho on puheenvuoroissaan korostanut usein menneisyyteen takertumisen vaarallisuutta. Hän myöntää, että yksi esimerkki tällaisesta voisi olla muun muassa elinkeinoelämän vaalima ajatus sähkön kulutuksen jatkuvasta kasvusta.


Ahon pesti Sitran yliasiamiehenä jatkuu 2009 loppuun. Entisen pääministerin tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä täysin avoinna. Paluu politiikkaan ei kuulemma kuitenkaan polttele, eikä eduskuntaa ole ikävä. Aho toivoo voivansa jatkaa nykyisen kaltaisessa roolissa myös tulevaisuudessa.

”Politiikassa liikutaan usein vain otsikon tai korkeintaan ingressin tasolla. Näissä tehtävissä täytyy mennä käytännön tekemiseen paljon syvemmälle. Se on välillä hyvin palkitsevaa, koska siinä näkee suuren linjan ja strategisten linjausten ja käytännön yhteyden paljon paremmin.”

Vuonna 2000 Harvardissa välivuotta eduskunnasta viettänyt Aho on edelleen ainoa kansanedustaja, jolle on myönnetty virkavapaata kesken eduskuntakauden muulla perusteella kuin sairauden tai lastenhoidon vuoksi. Aho toivoisi samaa mahdollisuutta myös nykyisille kansanedustajille.

”Olisi paikallaan luoda yksittäisille kansanedustajille omalla riskillään mahdollisuuksia irrottautua pitkän eduskuntakauden aikana ja katsoa maailmaa vähän kauempaa. Se näyttää yllättävän erilaiselta ja on hirveän opettavaista. Kun sen jälkeen palaa takaisin, ei koskaan palaa samanlaisena."

Kuka?

  • Esko Aho, 53 v.
  • Sitran yliasiamies.
  • Kansanedustaja 1983–2003 ja pääministeri 1991–1995.
  • Keskustan puheenjohtaja 1990–2002.
  • Vuonna 2000 Aho hävisi presidentinvaalien toisella kierroksella Tarja Haloselle ja lähti sen jälkeen Harvardin yliopistoon viettämään välivuotta eduskuntatyöstä.
  • Perheeseen kuuluvat aviopuoliso Kirsti ja lapset Antti, 26, Jukka, 24, Elina, 21 ja Pekka, 12.

ilmastonmuutos  lobbaus 






Viite