Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Petra Piitulainen

Pertti Haaparanta.
Tylyn arvio. Pertti Haaparannan mukaan eurokriisissä on tehty väärä analyysi tilanteesta ja siitä seurasivat väärät keinot sen ratkaisemiseen.Petra Piitulainen

Tylyn arvio. Pertti Haaparannan mukaan eurokriisissä on tehty väärä analyysi tilanteesta ja siitä seurasivat väärät keinot sen ratkaisemiseen.

Professori: Leikkauspolitiikan vahingollisuus on nyt tunnustettu

5.3.2014 11.36

Sammeli Heikkinen

Suomalaisessa talouspolitiikassa on tapahtunut suuri periaatteellinen suunnanmuutos, arvioi Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen johtaja, professori Pertti Haaparanta.

Muutoksen Haaparanta lukee helmikuun puolivälissä julkistetusta niin sanotun Hetemäen työryhmän suosituksesta, jonka mukaan julkisten menojen leikkauksia voidaan jaksottaa useamman vuoden ajalle. Näin on tunnustettu, että leikkauspolitiikka voi olla vahingollista maan taloudelle.

"On siis ymmärretty, miten tuhoisaa esimerkiksi julkisen sektorin henkilöstön irtisanominen on taloudelle", Haaparanta sanoo.

Leikkausten ja toisaalta elvytyksen vaikutuksiin liittyy taloustieteellisessä keskustelussa paljon esillä ollut kerroinvaikutus. Siis se, kuinka paljon yhtä euroa enemmän talouskasvua luo julkisiin menoihin käytetty euro.

Nyt tätä vaikutusta on siis Haaparannan mukaan alettu huomioida myös talouspolitiikassa.

"Vielä vuosi sitten Englannin keskuspankin johtaja Merwyn King sanoi ollessaan pääministeri Jyrki Kataisen vieraana, että nämä kerroinpuheet kuuluvat akateemikkojen kahvipöytiin, niillä ei ole mitään merkitystä. Ja Katainen myötäili."

Leikkauksia perustellaan velkaantumisen pysäyttämisellä ja niin sanotulla kestävyysvajeella. Kyseessä on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan aukko, joka repeää talouteen, kun väestö ikääntyy ja vaatii entistä enemmän julkisia palveluita samalla kun työllisen väestönosan määrä pienenee.

Siis rakenteellinen ongelma, jonka vuoksi on puhuttu noin kahdeksan miljardin euron säästötarpeesta. Haaparannan mielestä on kuitenkin epäselvää, missä määrin kyseessä on aito talouden rakenneongelma.

"Esimerkiksi OP-pankin hieman optimistisemmalla talousennusteella laskien vaje putoaa noin neljään ja puoleen miljardiin. Mutta ei suhdanteiden pitäisi vaikuttaa rakennevajeeseen."

Koko euroalueen talouskriisin hoidosta Haaparanta antaa tylyn yleisarvion: Väärä analyysi tilanteesta, josta seurasivat väärät keinot sen ratkaisemiseen.

Professorin mielestä yksi perusvirheistä on, että Yhdysvalloista 2007 alkanut rahoituskriisi on irrotettu euroalueen talousongelmista.

"Omituisen silmänkääntötempun avulla yritysten rahoituskriisi on muutettu valtioiden velkakriisiksi. Mutta Etelä-Euroopan maiden ongelmat alkoivat vasta rahoituskriisin jälkeen. Kaikkien näiden maiden velkasuhteet olivat laskeneet 2000-luvun alussa."

Mutta euroalueella syntipukiksi ovat joutuneet eteläeurooppalaiset valtiot, etenkin Kreikka. Haaparannan mukaan muiden EU-maiden rahareiäksi syytetty valtio on tosiasiassa joutunut kantamaan toisten vastuut.

”Euroalueen periaate on ollut, että jokainen maa vastaa itsestään. Nyt Kreikka on kuitenkin joutunut vastaamaan Saksan ja Ranskan pankkien vastuista.”

Tässä puuhassa Kreikka on pakotettu rajuihin julkisen sektorin leikkauksiin ja velkaantunut entisestään.

Lääketieteellisessä Lancetissa juuri julkaistu tutkimus kertoo, että vyönkiristyspolitiikka on johtanut kreikkalaisen terveydenhuollon heikkenemiseen, mikä taas on kasvattanut muun muassa HIV-tapausten, masennuksesta kärsivien ja itsemurhien määrää. Myös lapsikuolleisuus on kasvanut, kun syntyvien vauvojen paino on laskenut.

Haaparannan mukaan euroalueella on tulevaisuus vain, jos valuutta voidaan taata yhteisvastuullisuudella. Siis niin, että kaikki maat takaavat toisensa. Entä jos sellainen ratkaisu ei onnistu?

Sitten on aika vetää johtopäätökset ja palata sellaiseen valuuttaan, joka voidaan taata yhteisvastuullisesti.

Siis kansallisiin valuuttoihin?

”Niin.”

talous  euroalue  säästöt 


Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.