Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Ajatusten iso paja

Kuvassa on vihreä kanisteri, jonka kyljessä on Saksan lippu.
Tschüss! Saksassa on maailman suurin vihreä think tank.

Tschüss! Saksassa on maailman suurin vihreä think tank.

2.2.2007 12.04

Terhi Brusin

Saksalainen Heinrich-Böll-säätiö on maailman suurin vihreä think tank ja kansainvälinen demokratian ja kansalaisosallistumisen puolustuslinnake.

Heinrich-Böll-säätiö sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, kun kolme 1980-luvulla perustettua vihreää säätiötä päättivät liittyä yhteen. Kolmikko oli tehnyt muutaman kymmenen työntekijän voimin kehitysapu- ja naisasiatyötä ilman selkeää toimintalinjaa.

Nykyisin säätiöllä on lähes 200 työntekijää ja parikymmentä ulkomaan toimipistettä muun muassa Kabulissa, Phnom Penhissä, Belgradissa ja Lagosissa. Julkaisujen määrä on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti.

Säätiön budjetti oli viime vuonna 36,5 miljonaa euroa. Vajaa miljoona siitä oli peräisin EU:lta, loput Saksan sisä-, opetus-, ulko- ja kehitysyhteistyöministeriöiltä, jotka jakavat varoja poliittisille säätiöille osin projektisopimuksin, mutta pääosin vaalitulosten mukaan.

Säätiön johtajan Ralf Füchsin mukaan think thankin suhde puolueeseen on tullut ajan mittaan tiiviimmäksi.

”Koemme olevamme osa vihreää poliittista perhettä mutta hyvin itsenäinen sellainen“, hän luonnehtii.

Füchs painottaa, että poliittisen think tankin on tärkeää olla riittävän autonominen päivänpolitiikkaan nähden. Ajatushautomon on pystyttävä tarttumaan ristiriitaisiinkin teemoihin.

“Ei kannata yrittää alkaa puoluekouluksi eksklusiivisesti vihreille, tuottavampaa ja luovempaa on olla yhteistyössä eri tahoihin“.


Füchsin mukaan varsinaisen think tank -toiminnan ulkopuolella säätiö on etenkin ulkomailla eräänlainen demokratia-agentuuri, joka tekee yhteistyötä riippumattoman median ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Myös kotimaassa ihmisiä koulutetaan vaikuttamaan vaikkapa kunnallispolitiikassa.

Säätiön kolmas toiminnan alue on erilaisten poliittisten toimijoiden verkottaminen. Esimerkiksi EU:n perustuslakikeskustelussa säätiö valmisteli yhteisiä tilaisuuksia ja taustapapereita Euroopan vihreille. Yhtä lailla yhteyttä pidetään esimerkiksi YK:n elimiin ja Maailmanpankkiin.

Säätiö tukee stipendein ja kontakteja järjestämällä noin 400 opiskelijaa ja noin 200 väitöskirjantekijää sekä ylläpitää arkistoa Saksan vihreiden historiasta. Suurimpana ja varakkaimpana vihreänä ajatuspajana Heinrich-Böll-säätiö kokee tehtäväkseen myös eurooppalaisten vihreiden think tankien verkoston luomisen.

”Itävaltalaisten ja hollantilaisten kanssa meillä on jo ollut yhteisiä hankkeita muun muassa energia- ja siirtolaisasioissa. Laajemman yhteistyön osalta rahoitus on vielä auki”, kuvailee säätiön tiedottaja Michael Alvarez.


Eurovihreiden keskuudessa on elätelty ideaa uudesta eurooppalaisesta vihreästä säätiöstä. Füchsin mielestä sellaista tarvittaisiin korkeintaan katto-organisaationa.

Vihreän Sivistysliiton pääsihteeri Anneli Bauters suhtautuu eurooppalaiseen ajatusyhteistyöhön myönteisesti. Kiinnostavia teemoja olisivat hänen mielestään perustulo ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Sivistysliitossa pohdittiin joidenkin Heinrich-Böll-säätiön julkaisujen kääntämistä suomeksi, mutta ajatus kaatui varojen puutteeseen.

Heinrich-Böll-säätiö

  • 195 työntekijää, joista lähes puolet osa-aikatyössä. 74 prosenttia työntekijöistä on naisia, 13 prosentilla on siirtolaistausta.
  • Vuosibudjetti 36,5 miljoonaa euroa.
  • Teema-alueet kotimaassa: ekologia, tasa-arvo, demokratian kehitys, työ, talous ja sosiaalipolitiikka, koulutus ja tiede, siirtolaisuus, eurooppapolitiikka, ulkopolitiikka, taide ja kulttuuri sekä uudet mediat.
  • Säätiö kantaa kirjailija Heinrich Böllin (1917–1985) nimeä, koska tämä tunnettiin ihmisoikeuksien, siviilirohkeuden ja yhteisiin asioihin puuttumisen puolestapuhujana.
  • www.boell.de

vihreät  tutkimus 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.