Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Poliittinen ydintalvi

19.1.2007

Johanna Sumuvuori

Käyttäjän Johanna Sumuvuori kuva
Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja.

Luonto sekosi! Sienet nousevat maasta! Orvokit kukkivat Belgiassa! Ilmastonmuutoksen eteneminen ei ole viime kuukausina jättänyt kylmäksi sen kummemmin iltapäivälehtien toimituksia kuin elinkeinoelämän palaveriporukoitakaan. Keskustelu on mediamylläkän seurauksena kuumentunut myös eduskunnassa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jätti hallitukselle ydinvoimaa lobbaavan välikysymyksensä, joka oli hatarasti naamioitu huoleksi ilmastonmuutoksesta.

Kokoomus haluaa ratkaista ilmastonmuutoksen ydinvoimalla ja samaan kelkkaan näyttävät hyppäävän myös keskusta ja demarit. Suomi on suoranaisessa ydinkiimassa ja ilmastonmuutosta käytetään tarkoitukseen sopivana keppihevosena. Ilmastonmuutoksella ja ydinenergialla on kuitenkin myös toisenlainen yhteys. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreimman mielipidetutkimuksen mukaan ympäristökysymykset ja ydinaseet ovat suomalaisia eniten huolestuttavat tulevaisuuden uhkat. Ydinenergian ”siviilikäytöllä” on suora yhteys ydinmateriaalin sotilaskäyttöön ja kuvioon liittyy myös uhka sen päätymisestä ei-valtiollisiin käsiin. Kun maapallolle suunnitellaan ydinenergian lisäämistä, kasvatetaan samalla myös ydinaseiden leviämisen uhkaa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ydinvoimalla onkin verrattavissa housuihin pissaamiseen pakkasella.


Juuri ilmestyneessä
suomenkielisessä Le Monde Diplomatique –julkaisussa ranskalaisen emolehden päätoimittaja Ignacio Ramonet ennustaa, että ydinsota nousee uudelleen ympäristökatastrofin rinnalle, kun puhutaan kahdesta ihmiskuntaa eniten uhkaavasta vaarasta. Uhkaa ei ole vaikeaa mieltää, kun miettii esimerkiksi konflikteja Lähi-idässä, Intian ja Pakistanin välistä kiistaa Kashmirin alueesta tai Pohjois-Korean ydinaseuhitteluja. Kaikki nämä alueet ovat sellaisia, joissa on YK:n ydinsulkusopimukseen kuulumattomia tai siitä irtautuneita ydinasevaltioita. Japanissa perustettiin vastikään ensimmäinen puolustusministeriö toisen maailmansodan jälkeen ja perusteena oli nimenomaan Pohjois-Korean ydinaseuhka.


Monet poliitikot ovat ehkä tuudittautuneet ajattelemaan, että kylmän sodan päättyminen lakaisi samalla ydinaseuhkan pois maailmankartalta. Näin ei valitettavasti kuitenkaan käynyt.  Uhka on entistäkin suurempi ja mahdolliset ydinaseiden käyttäjät entistä arvaamattomampia.

Vastuu ydinaseiden leviämisen torjumisesta koskee myös Suomea, jonka olisi otettava vakavasti kytkös ydinenergian ja ydinaseiden valmistuksen välillä. Asiaa ei voi kiertää toteamalla, että Suomessa kaikki on viimeisen päälle turvallista, sillä kyse on myös poliittisesta esimerkistä. Eurooppa on jo lämmennyt Suomen ydinvoimaintoilulle. Halutaanko kehitysmaiden seuraavan perässä?

Ydinaseilla saadaan aikaan sellaista jälkeä, jonka jälkeen sienet eivät taatusti puske maasta eikä luonto pääse edes sekoamaan. Ilmastonmuutokseen on tähän mennessä luultavasti suhtauduttu ”en usko ennen kuin näen omilla silmillä” –hengessä. Ydinaseiden kanssa ei ole varaa pelata samalla logiikalla.





Viite