Kohti vihreää luottamusyhteiskuntaa!

2.2.2007

Tarja Cronberg

Kirjoittaja on Vihreän Liiton puheenjohtaja.

Työn ja pääoman välinen ristiriita on ollut ratkaiseva oikeistoa ja vasemmistoa erottava asia. Kun vasemmisto on puolustanut työtä ja oikeisto pääomaa, on kaikilla ollut paikkansa.

Perinteiset asemapaikat ovat globalisaation edessä koetuksella. Yritysten ja työvoiman intressit kietoutuvat yhteen uudella tavalla, mihin on hiljaa havahduttu myös ay-liikkeessä. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää vaatii työmarkkinajärjestelmän päivittämistä globaaliin aikaan ja SAK houkuttelee paikalliseen sopimiseen.

Seuraavaksi työnantajat ehkä vaativat luottamusmiesten aseman parantamista, jotta heillä on kenen kanssa neuvotella. Tai suomalaiset yritysjohtajat alkavat vaatia kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Se ei enää ole yhtä utopistinen ajatus kuin viikko sitten.

Vanhoja raja-aitoja horjuttaa myös se, että aikamme tärkeimpiä ongelmia ei ratkaista vanhoista asetelmista. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on hyvä esimerkki. Vasemmisto puolustaa työpaikkoja, usein ympäristön kustannuksella. Oikeisto puolustaa kilpailukykyä, usein ympäristön kustannuksella.

Sekä oikeisto että vasemmisto elävät nykyisyydessä. Politiikassa puolustetaan ensisijassa olemassa olevia työpaikkoja ja olemassa olevien yritysten kilpailukykyä. Tässä vihreät eroavat kaikista muista puolueista. Meille tulevaisuus on luonnollinen osa tämän päivän politiikkaa. Tavoitteemme ulottuvat pitkälle yli oletetun elinikämme.

Vaikka vanha oikeisto–vasemmisto-akseli horjuu, se jatkaa elämää ihmisten mielissä ainakin silloin kun puhutaan työelämästä. Jos minun on pakko määrittää vihreiden paikka oikeisto–vasemmisto-akselilla, sijoitan meidät keskelle, mutta lisään siihen tulevaisuuden aikajänteen.

Vasemmiston tapaan huolehdimme  työntekijöiden hyvinvoinnista: vaadimme selvempiä pelisääntöjä vuokratyölle, parempaa neuvotteluasemaa luottamusmiehille ja joustoja, joista on hyötyä myös työntekijöille. Haluamme ulottaa kohtuuden vaatimuksen myös alati kiihtyvään työelämään.

Näemme kuitenkin samalla sen, että globalisaation pelisäännöt ohjaavat yritysten toimintaa tavalla, johon emme ole tottuneet. Kansainvälisten yritysten on pärjättävä globaaleilla markkinoilla synnyttääkseen työpaikkoja Suomessa.

Keskellä oleminen tarkoittaa minulle sellaisen luottamusyhteiskunnan rakentamista, jossa ihmiset voivat osallistua työelämään luottavaisin mielin. Se ei nyt onnistu esimerkiksi pätkätyöläiseltä.

Paikallisen sopimisen lisääminen niin, että samalla vahvistetaan luottamusmiesten asemaa; perusturvan ja työnteon kannattavuuden yhdistäminen perustulolla, uusien työpaikkojen luominen torjumalla ilmastomuutosta. Kaikki nämä ovat ennen kaikkea vihreitä vastauksia globalisaation haasteeseen. Kaikki nämä ovat askeleita elämänlaadun parantamiseen ja sitä kautta luottamusyhteiskunnan vahvistamiseen.