Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Hirsi Ali ja Halla-aho

28.11.2008

Elina Hirvonen

”Hän on kiusaannuttava, mutta olen kiinnostunut hänen ajatuksistaan.”

Olemme hollantilaisen tuttavan kanssa Amsterdamin dokumenttielokuvafestivaaleilla ja puhumme siitä, miten elokuvaohjaaja Theo van Gogh puukotettiin neljä vuotta sitten kuoliaaksi kaupungin kadulla.

Murhaaja jätti ruumiiseen uhkauskirjeen Somaliasta Hollantiin muuttaneelle Ayaan Hirsi Alille. Tämä oli kirjoittanut Van Goghin ohjaaman lyhytelokuvan Submission, joka käsittelee musliminaisten asemaa provosoivan kriittisesti.

Hirsi Ali saa tuttavan vaivautuneeksi. Maahan nopeasti sopeutunut tutkija ja poliitikko moitti vasemmistoa siitä, että se ei antanut tukea joidenkin siirtolaisyhteisöjen ihmisoikeusongelmien kritiikille.

Hirsi Ali esitti niin provokatiivisia näkemyksiä islamin uskosta, että monet hollantilaiset pitävät häntä oikeiston sätkynukkena. Nykyisessä asuinmaassaan Yhdysvalloissa hän on arvostettu ihmisoikeusaktivisti.

Hirsi Alista puhuminen tuo mieleen toisen poliitikon, Suomen kunnallisvaaleissa äänivyöryn saaneen Jussi Halla-ahon.

Rasistina pidetty Halla-aho ja Hirsi Ali koskettelevat samankaltaisia aiheita: ovatko kulttuurit samanarvoisia? Miten suhtautua kulttuurin nimissä tehtyihin ihmisoikeusloukkauksiin?

Tuttava on kiusaantunut Hirsi Alista, koska tämä hylkäsi liberaalina pidetyn vasemmiston, ja muuttui maahanmuuttajakielteisen puolueen lemmikiksi.

Mutta miksi ihmisoikeuksista kiinnostunut musliminainen löytää poliittisen kotinsa rasisteina pidettyjen ihmisten parista? Miksi liberaali vasemmisto leimaa Hirsi Alin sätkynukeksi mieluummin kuin kuuntelee, mitä tämä yrittää sanoa?

Kulttuurirelativismia ja rasismia yhdistää yksi asia: molemmat tuntuvat olettavan, että kulttuurit ovat monoliittisia ja muuttumattomia.

Ja silti, vain henkäys sitten eurooppalaiseen kulttuuriin kuului ihmisten poltto roviolla. Vain puolitoista vuosisataa sitten Yhdysvaltain nykyisen presidentin todennäköisin ammatti olisi ollut orja. Vain reilu kymmenen vuotta sitten avioliitossa tapahtuva raiskaus oli Suomessa ihan jees.

Ihmisoikeudet eivät ole puhkeilleet yhteenkään kulttuuriin kuin kukkaset, vaan jokaisen voittamiseksi on tarvittu tuskallista työtä. Kulttuurirelativismi ei siksi tarkoita muiden kulttuurien kunnioittamista, vaan kulttuurin määrittelyvallan antamista ihmisille, jotka haluavat kiistää muiden oikeudet.

”Meidän kulttuuri on parempaa” -ajattelu sivuuttaa, että ei ole mitään muuttumatonta meidän tai muiden kulttuuria.

Jos ihmisoikeudet nähdään kulttuuristen piirteiden sijaan työllä saavutettuina, jatkuvaa puolustamista vaativina oikeuksina, putoaa pohja sekä rasistiselta jauhannalta että ongelmien hyssyttelyltä.

Somalialaiseen kulttuuriin kuuluvat sekä Ayaan Hirsi Ali että Mogadishussa joukkoraiskatun pikkutytön julkisesti kivittäneet äärimuslimit. Valinta on siinä, kenen tavoitteita haluamme tukea.

Kirjoittaja on Lusakassa, Sambiassa, asuva dokumenttiohjaaja, kirjailija ja toimittaja. Lisää Hirvosen blogitekstejä löydät täältä.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.