Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Pojalta isälle

27.2.2007 18.05

Taina Ahtela

Työeläkkeiden korottaminen tulisi nuorille kalliiksi.

Ei sukupolvisotaa. Selja Flinkin mielestä lupauksissa pitää miettiä, kuka oikeasti tarvitsee lisää tulonsiirtoja. Vierellä tytär Vilma Suuraho ja isoisä Matti Suuraho.
Ei sukupolvisotaa. Selja Flinkin mielestä lupauksissa pitää miettiä, kuka oikeasti tarvitsee lisää tulonsiirtoja. Vierellä tytär Vilma Suuraho ja isoisä Matti Suuraho."

Puolueet lupailevat eläkkeisiin parannuksia, joihin ei ole varaa. Asiantuntijat tyrmäävät etenkin puheet työeläkeindeksin parantamisesta.

”On vastuutonta esittää, että työeläkeindeksiä muutettaisiin. Se johtaisi maksutason selkeään nousuun, ja siihen tuskin on varaa”, sanoo varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari Finanssialan keskusliitosta.

”Nykyiset indeksit on tarkkaan harkittu, ja niissä on huomioitu tuleva menokehitys. Enemmistö ekonomisteista katsoo, että jo nykyiset eläkesitoumukset nostavat maksuja liikaa”, sanoo puolestaan Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala.

Valtiovarainministeriö ehti jo varoittaa puolueita liian suurista vaalilupauksista. Ministeriön mukaan väestön ikääntyminen ja eläköityminen syövät talouskasvun tuoman jakovaran. Seuraavan hallituksen pitäisi varautua siihen, että pienenevä työikäisten joukko ei pysty maksamaan paisuvia eläke- ja hoivamenoja.

 

Jos työeläkemaksut nousevat, laskun maksavat puoliksi työnantajat ja työntekijät. Palkkakustannukset eli työn hinta nousee.

Korotusten lopulliset kustannukset jäävät nuorempien sukupolvien harteille.

”Yhden vuoden korotukset tuntuvat pieniltä, mutta todelliset vaikutukset ajoittuvat pitkälle aikavälille. Ne kumuloituvat niin, että muutaman kymmenen vuoden päästä maksut ovat kovia. Korotuksista hyötyisivät eniten nyt lähellä eläkeikää olevat”, Rantala sanoo.

Puheenjohtaja Lasse Männistö Suomen ylioppilaskuntien liitosta toivoo, että eläkekeskustelussa pidettäisiin mielessä sukupolvien välinen tasa-arvo. Nykyiset nuoret joutuvat maksamaan paitsi suurten ikäluokkien eläkkeet, myös hoiva- ja terveysmenot.

”Kyseessä on merkittävä taakka, joka tulisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Tämä pitäisi pitää mielessä siinä, miten talouskasvun tuomaa lisää jaetaan tai toisaalta säästetään tulevaisuuteen”, Männistö sanoo.

 

Vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara on huolissaan siitä, että korotuksia lupaillaan nyt erityisesti hyväosaisten eläkeläisten joukolle.

”Olen huolissani lapsiperheiden ahdingosta. Jos työeläkkeitä korotetaan voimakkaasti, sen maksavat lapsiperheet”, Soininvaara sanoo. Hänen mukaansa pienimpiä eläkkeitä sen sijaan on varaa korottaa ottamalla käyttöön vähimmäiseläkejärjestelmä. Tällöin jokainen eläkkeellä oleva saisi eläkettä vähintään 600 euroa kuussa.

 

Eläkkeisiin tehdään vuosittain indeksikorotus eläkeindeksien avulla. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannuksia. Työeläkeindeksissä huomioidaan myös palkkojen kehitys: hintojen muutoksen paino on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia.

Eläkeindeksien yhtenäistäminen parantaisi kansaneläkkeen ostovoimaa nostamalla kansaneläkeindeksin työeläkeindeksin tasolle.


Lisää aiheesta:



Viite