Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Vesihiisi sihisi vaaliseminaarissa

9.3.2007

Johanna Sumuvuori

Käyttäjän Johanna Sumuvuori kuva
Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja.

Tunnetko Vetehisen, Iku-Torson, Saukon ja Vesikon? Ne ovat Vesihiiden sukulaisia, eli muinaisia suomalaisia sukellusveneitä. Näistä sympaattisesti nimetyistä sota-ajan menopeleistä luovuttiin Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti 1947. Sukellusveneet eivät ole sen koommin kuuluneet suomalaisen puolustuspolitiikan repertuaariin, eivätkä merihenkisimmätkään poliitikot ole niitä ryhtyneet näyttävästi vaatimaan.


Viime viikolla
Vihreiden 20-vuotiskekkereiden jälkeisenä aamuna istuin maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vaaliseminaarissa, jossa sukellusvene plumpsautettiin keskusteluun ikään kuin piristämään poliittista perusjorinaa. Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, dosentti Alpo Juntunen esitti, että Suomen tulisi hankkia merivoimilleen sukellusveneitä vedenalaista valvontaamme parantamaan – koska naapurimaillakin on niitä.

Tutkijan esitys rupesi hieman hihityttämään, sillä sukellusveneet eivät ole mitään halpoja härveleitä. Hihitysalttiutta lietsoi vielä se, että esityksestä tuli välittömästi mieleen Eero Heinäluoman Aamulehdessä viime kuussa esittämä kommentti puolustusvoimain rahantarpeista. Heinäluoman mukaan armeijankin pitää sopeutua siihen, että ”kaikkia kenraalien haluamia härveleitä ei voida ostaa”. Mikä mainio kommentti – hyvä Heinäluoma!

En voi mitenkään yhtyä Juntusen näkemykseen sukellusveneiden tarpeellisuudesta Suomelle. En itse asiassa ymmärrä, mihin ihmeeseen niitä tämänhetkisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tarvitsisimme.

Dosentti Juntusen kunniaksi on kuitenkin todettava, että hän nosti puheenvuorossaan esiin myös Suomenlahden lisääntyvät öljykuljetukset. Kas siinä on jo todellinen arjen turvallisuutta uhkaava ongelma, jonka torjuntavalmiutta tulisi nopeasti parantaa.


Öljykuljetusten määrä
on dramaattisesti kasvamassa Itämerellä. Arvioiden mukaan tänä vuonna kuljetusten volyymi nousee 100 miljoonaan öljytonniin ja ennuste vuodelle 2010 on peräti 190 miljoonaa öljytonnia – melkoinen määrä öljyä seilaamaan maailman saastuneimmalla merellä. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat ovat aiheesta huolissaan Suomen öljyntorjuntakaluston riittämättömyydestä suuronnettomuuden torjuntaan.

Seuraavalla hallituskaudella Itämeren ongelmiin pitäisi hiljalleen ruveta puuttumaan. Suuri öljyonnettomuus olisi Itämeren kannalta katastrofaalinen. Se tulisi myös erittäin kalliiksi.

Viitisen vuotta sitten säiliöalus Prestige upposi Espanjan rannikolle, mikä tuli maksamaan onnettomuusalueen rantavaltioille useita miljardeja euroja. Suomenlahdellakin on jo koettu tilanteita, jotka olisivat voineet johtaa massiiviseen onnettomuuteen.

Öljykatastrofiin varautumiseen tarvitaan paitsi uutta kalustoa, myös tiivistä yhteistyötä Venäjän, Viron ja muiden Itämeren alueen valtioiden kanssa. Öljyntorjunta-alukset ansaitsevat myös yhtä sympaattiset nimet kuin muinaiset sota-ajan sukellusveneet. Ehdotan, että Itämerellä partioisi lähitulevaisuudessa ainakin Majava ja Merihevonen.





Viite