Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Susanna Lyly / Tampereen taidemuseo Vapriikki

Reinot.
Kenen tossut? Eläkeasioista on tähän mennessä päätetty salamyhkäisesti suljettujen ovien takana. Susanna Lyly / Tampereen taidemuseo Vapriikki

Kenen tossut? Eläkeasioista on tähän mennessä päätetty salamyhkäisesti suljettujen ovien takana.

Eläkeikän nosto aiheutti särön suomalaiseen konsensukseen

6.3.2009 8.19

Jukka Vahti

Eläkeratkaisut ovat Suomessa jo pitkään olleet sanelupolitiikkaa. Nyt kiistellään siitä, kenellä on oikeus sanella – demokraattisten vaalien perusteella muodostetulla hallituksella vai miljoonien jäsenien ammattiyhdistysliikkeellä.

Toimittajat Katja Boxberg ja Taneli Heikka nostivat parahiksi viime viikolla ilmestyneessä Lumedemokratia -pamfletissaan esille suomalaisten eläkeratkaisujen epädemokraattisuuden. Kirjoittajat muistuttavat, että suomalaisten 120 miljardin arvoisen eläkeaarteen käytöstä on jo pitkään päättänyt työryhmä, joka tunnettiin pitkään Puron ryhmänä, entisen johtajansa Kari Puron mukaan.

Porvarihallituksen päätös eläkeiän nostosta aiheutti särön eläkekonsensukseen. Taneli Heikan mielestä tuo särö antaa nyt äänestäjille mahdollisuuden valita seuraavissa eduskuntavaaleissa työssäoloikää pidentävän porvarihallituksen ja opposition esittämien vaihtoehtojen välillä.

”Ihmisillä on nyt oikeasti mahdollisuus valita kahden eri mallin välillä. Eläkejuntan konsensuaalisessa päätöksentekomallissa nämä erimielisyydet eivät ole tulleet koskaan julkisuuteen”, Heikka sanoo.

Tähän suljettujen ovien takana toimivaan ”eläkejunttaan” ovat kuuluneet suurimpien puolueiden, eläkeyhtiöiden ja työmarkkinajärjestöjen edustajat. Nyt ryhmää johtaa Eläketurvakeskuksen johtaja Jukka Rantala.

Rantalan mielestä eläkepolitiikka ei tähänkään asti ole ollut sen salamyhkäisempää kuin muukaan poliittinen valmistelu Suomessa.

”Eläkejuntta on nimittelysana, eikä kuvaa asiaa. Kysymys on kolmikantayhteistyöstä, jota varten työmarkkinajärjestöt ovat perustaneet ryhmän, joka neuvottelee eläkeasioista järjestöjen tarpeita varten, ja pyrkii löytämään järkeviä, kestäviä ja yleisesti hyväksyttyjä ratkaisuja”, Rantala puolustautuu.

Hallitus kertoi viime tiistaina päättäneensä politiikkariihessään, että vanhuuseläkeiän alaraja nostetaan 63 vuodesta 65:een.

Tämä raivostutti työmarkkinajärjestöt, jotka marssivat tällä viikolla ulos sosiaaliturvaa uudistavasta Sata-komiteasta, uhkasivat lakoilla sekä suunnittelivat kolmikantayhteistyön jäädyttämistä.

työelämä 




Viite