Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Uusia kavereita

13.4.2007 5.57

Susanna Särkkä

Keskustassa ja kokoomuksessa uusi polvi on astunut valtaan. Puolueet ovat vihertyneet, ja siksi vihreät kelpaavat hallitusneuvottelupöytään.

Hallitusneuvotteluissa. Neuvotteluja on osapuolten mukaan käyty hyvässä hengessä.
Mukavaa menoa. Hallitusneuvotteluja on neuvotteluosapuolten mukaan käyty hyvässä hengessä.

Helsingin Säätytalolla muodostetaan hallitusta historiallisessa kokoonpanossa. Suomeen on ensimmäistä kertaa tulossa keskustan, kokoomuksen, RKP:n ja vihreiden yhteishallitus.

Keskustan ja kokoomuksen halu ottaa vihreät mukaan hallitukseen on osoitus siitä, että kummassakin puolueessa uudistusmielinen sukupolvi on noussut vallan ytimeen. Sekä keskustan että kokoomuksen linja on siirtynyt huomattavasti lähemmäs vihreiden ajattelua kuin mitä se oli vielä muutamia vuosia sitten.

Vaikka vihreiden on aikaisempaa helpompi löytää yhteinen sävel uusiutuneiden keskustan ja kokoomuksen kanssa, isot määräävät visusti tahdin. Hallitusneuvottelutyöryhmien kaikki vetäjät ovat joko keskustalaisia tai kokoomuslaisia.    

Ekohistoriaa tutkineen keskustalaisen Juha Kuisman mukaan keskustassa ei ole käyty läpi dramaattista vallanvaihdosta vaan kyse on  luonnollisesta poistumasta.

”Uudistusmielinen polvi on saanut puolueessa valtaa”, Kuisma sanoo.

Osalle keskustaväestä vihreiden ottaminen mukaan hallitusneuvotteluihin ottaa lujille. Seinäjokelaisessa, keskustalaisten tarkkaan lukemassa Ilkka-lehdessä päätoimittaja Kari Hokkanen on luonnehtinut vihreitä muun muassa huumeisiin ja anarkiaan taipuvaiseksi sakiksi. Hokkanenkin myöntää, että vihreiden ottaminen hallitukseen oli kaikesta huolimatta välttämätöntä  – ja viisasta.


Vielä Ville Itälän puheenjohtajakaudella vihreillä olisi ollut huomattavasti nykyistä tukalampaa istua samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa. Vaaleissa kokoomuksen eduskuntaryhmä nuorentui sekä henkisesti että fyysisesti. Eduskunnasta putosi puolueen konservatiivisia edustavia keski-ikäisiä miehiä ja tilalle nousi joukko 30–40-vuotiaita modernisteja.   

Kokoomuksen nuoren polven eduskuntatulokkaita edustavan Petteri Orvon mielestä modernissa kokoomuslaisessa ajattelussa on luontevaa pitää ympäristöpolitiikkaa keskeisenä.  Hänen mielestään uuden ajan vihreillä ja city-kokoomuslaisilla ei ole linjaeroja ympäristöpolitiikassa.

Orpo uskoo kokoomuksen ja vihreiden olevan samoilla linjoilla esimerkiksi kannustinloukkujen purkamisessa ja byrokratian karsimisessa. Puolueilla on yhtenevä halu avata palvelutuotantoa kilpailulle. 

Vaasan vaalipiiriä edustava kokoomuksen kansanedustaja, vanhempi konstaapeli Petri Salo myöntää saaneensa kentältä viestejä, että kristilliset olisivat olleet parempi hallituskumppani. Epäilijöiden mukaan vihreillä on taipumus panna kapuloita rattaisiin yhteiskuntaa kehitettäessä. 


Juha Kuisma arvioi,
että keskustalla ja vihreillä on eniten yhteistä bioenergiapolitiikassa. Perusturvassa ja hyvinvointipalvelujen tuotannon uudistamisessa keskustan ja vihreiden linja on hänen mukaansa lähempänä toisiaan kuin kokoomuksella ja keskustalla. Natosta keskusta ja vihreät ovat melko samoilla linjoilla.

”Kokoomuksen ydinvoimalinja tuottaa varmasti ongelmia”, hän arvioi.

Kuisma ei usko puolueensa kristillisen siiven suhtautuvan uuteen hallituskumppaniin happamemmin kuin muidenkaan puoluetovereidensa.

”He tietävät, että vihreissä on yllättävänkin paljon vakaita kristittyjä, vaikka tätä puolta julkisuudessa ei olekaan juuri tuotu esiin.”


Lisää aiheesta:



Viite