Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Korkeakoulun hautajaiset

13.4.2007

Outi Alanko-Kahiluoto

Käyttäjän Outi Alanko-Kahiluoto kuva
Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja.

Setäni väittää muistavansa kansakoulun lukukirjoista opettavaisen tarinan räätälinpoika Eliaksesta. Elias syntyi köyhään perheeseen, mutta osasi yksinkertaisistakin oloista löytää tilaisuuden lukea ja oppia. Saadakseen lukea rauhassa Elias kiipesi puuhun, piiloutui pensaaseen tai souti järvelle. Lukuhaluinen Elias Lönnrot pääsi elämässään pitkälle, ja siksi Eliaksen tarina teki lukemisen ja opintien hyväksyttäväksi. Pelkkä hyödyllisen työn tekeminen ei riittänyt, piti myös harrastaa muuta.


Nykypäivään sovellettuna
tarinan opetus voisi kuulua, ettei opiskelijan kannalta hyödyllistä ole vain opiskelu, vaan myös harrastaminen tai vaikkapa toimiminen järjestöissä. Myös palkkatyö on nykyopiskelijoille välttämätöntä. Viime vuosina opintoaikoja on kuitenkin rajattu ilman, että opiskelun edellytyksiä olisi samalla parannettu. Tämä ei ole vain lisännyt epätasa-arvoa, vaan myös kaventanut opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

Suomen kilpailukykyisyyttä on ollut tapana selittää maamme tasa-arvoisella ja laadukkaalla koulutusjärjestelmällä. Meillä jokainen, varallisuudesta riippumatta, on voinut saada tasa-arvoisen koulutuksen peruskoulusta korkeakouluun saakka. Todellisuus ei kuitenkaan ole ihan näin ruusuinen.

Alhaisella opintotuella ei elä, joten vanhemmat tukevat lapsensa opiskeluja, mikäli se vain on heille mahdollista. Yli 90 prosenttia opiskelijoista käy töissä opintojensa ohessa ja valtaosa heistä ympäri vuoden. Tämä taloudellinen realiteetti on ristiriidassa opintoaikojen rajaamisen kanssa.


Hautajaisissa kuulee
sukupolvitarinoita. Isäni hautajaisissa kuulin tarinoita siitä, millaisia ponnisteluja kouluttautuminen merkitsi sodanjälkeiselle sukupolvelle, kun harvalla perheellä oli varaa lähettää lapsiaan oppikouluun.

Globaalissa maailmassa maksuttoman opetuksen pitää kuulua kaikille. OECD-maiden yhdeksi koulutuspoliittiseksi tavoitteeksi onkin määritelty koulutuksen kansainvälisyyden parantaminen ja opiskelijoiden liikkuvuuden lisääminen. OECD:n raportin mukaan Suomen vahvuus kansainvälisillä korkeakoulumarkkinoilla on nimenomaan koulutuksen maksuttomuus.

Suunnitellut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut ovat ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Kuka haluaisi tulla opiskelemaan pimeään ja kylmään maahan vaikealla kielellä, jos siitä pitäisi vielä maksaa? Maksujen kattamiseksi suunniteltu stipendijärjestelmä tulisi niin kalliiksi, ettei lukukausimaksuilla ole sitä mahdollista kattaa.

Jottei kilpailukykynsä huipulla keikkuva Suomi putoaisi lopullisesti Eliaksen lukupuusta, korkeakoulutuksen on oltava jatkossakin maksutonta. En halua korkeakoulujärjestelmän hautajaisista omaa sukupolvitarinaani.





Viite