Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Hyvä paha saha. Koskisen konserni on suurtyöllistäjä kotipaikkakunnallaan Kärkölässä. 1970-luvun tulipalossa sahalta levisi kloorifenolia sisältävää lahonestoainetta paikalliseen juomaveteen.
Koskisen brändi kesti ympäristöskandaalin
10.8.2009 11.39
luukusta ei ensin näy mitään. Silmän tottuessa pimeään kattilan pohjalta paljastuu ritilä, kuin jättiläismäinen grilli. Kun tämä Koskipowerin biovoimala on käynnissä, ritilän alapuolelle putoaa kaikki puuta painavampi.
Ritilän päällä pöllyävä hiekka toimii arinana 850 asteen lämmössä, jossa voi polttaa liimaistakin puuta. Ellei voisi, se olisi ongelmajätettä.
Puunjalostuskonserni Koskisen on jo pari vuotta muuttanut hukkapaloja ja muuta puujätettä lämmöksi ja sähköksi omassa voimalassaan Kärkölän Järvelässä. Koskipower on konsernin energiayhtiö.
Yhtiö on kehittänyt määrätietoisesti myös puutuotteitaan. Sen erikoisvaneria käytetään tuulivoimaloiden lavoissa ja konttien lattioissa. Aallon klassikkojakkarat tehdään yhtiön koivupuusta. Arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat käyttävät yhtiön ohutviiluvaneria kokonaisten kaupunkien pienoismalleissa.
Yhtiöllä on mennyt erinomaisesti taantumaan saakka. Vuosi 2007 oli huippuvuosi.
On vaikea liittää dynaamista ja uusbrändättyä perheyhtiö Koskista siihen kloorifenoliskandaaliin, josta käytiin vastuun pakoilulta vaikuttavaa oikeutta parikymmentä vuotta.
Järvelän vedenottamo suljettiin joulukuussa 1987, kun vedestä löytyi kloorifenolia. Kloorifenoli oli levinnyt Koskisen sahalta suoraan laajalle pohjavesialueelle ja vesistöihin.
Asiasta käytiin ylipitkä valitusvääntö, vaikka ympäristötuhon vastuuvelvollisuus jo aikoja sitten tiivistyi kahteen sanaan: saastuttaja maksaa.
Miksi tämä vääntö?
Konsernin toimitusjohtajan Markku Lähteenmäen mukaan yhtiötä syytettiin aluksi tahallisuudesta. Yhtiön mukaan kyseessä oli onnettomuus.
”Oikeudessa on käyty läpi sitä, että vuoto liittyi Koskisen sahan paloon vuonna 1976.”
Lähteenmäen mukaan palon aikaan ei vielä ymmärretty, että maa ja vesistö saastuu, jos kloorifenolia sisältävä lahonestoaine pääsee ympäristöön.
”Lahonestoaineiden käytön käsittelyohjeetkin olivat tuolloin vielä hyvin ylimalkaisia ja aineita käytettiin senaikaisten ohjeiden mukaisesti.”
Vaaraa ei tiedostettu, mutta vahinko oli hirmuinen. Siitä ei olla kahta mieltä.
Tuolloin käytetty lahonestoaine kiellettiin vasta 1985.
Viime syksynä korkein hallinto-oikeus antoi viimein lopullisen päätöksensä, jonka mukaan Koskisen on vastuussa maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta.
Yhtiö tekee oikeuden päätöksen mukaisesti perusteelliset tutkimukset Kärkölässä.
”Niiden perusteella tehdään mahdollisesti tarvittavat kunnostussuunnitelmat, mutta ensin selvitetään kloorifenolin levinneisyys. Aikaisemminhan oli yksioikoinen puhdistusmääräys. Nyt selvitetään saastuneisuusasteet”, Lähteenmäki tarkentaa.
Korkein hallinto-oikeus määräsi yhtiön käyttämään ulkopuolista asiantuntijaa. Selvityksen tekee Pöyry Environment.
”Raportit ja tutkimustulokset valmistuvat todennäköisesti lokakuussa”, kertoo Pöyryn ympäristöasiantuntija Risto Valo.
Raporteissa voi olla ehdotuksia kunnostustoimenpiteistä, joita Koskisen on tehtävä.
Koskisen tapaus osoittaa, ettei ympäristöskandaali välttämättä ole niin merkittävä este yrityksen menestykselle kuin on ajateltu. Konserni on kasvanut valtavasti sen runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana, jolloin oikeutta käytiin siitä, kuka saastumisesta vastaa.
Sinä aikana yhteiskunnan varoja on vuosia käytetty pohjaveden puhdistamiseen – heikoin tuloksin.
Koskisen Oy
- 1909 perustettu perheyritys. Konserni jalostaa puuta mm. rakennus- ja huonekaluteollisuudelle.
- Noin tuhat työntekijää.
- Tuotantolaitokset Kärkölässä, Hirvensalmella, Heinolassa ja Venäjän Šeksnassa.
- Liikevaihto 201,4 miljoonaa euroa 2008. Ei liikevoittoa 2008, vuoden 2009 tulos todennäköisesti roimasti tappiollinen.
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
