Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Mikael Ahlfors

Muokattuja Elovana-pakkauksia.
Mikael Ahlfors

Nyt lasketaan hiilijalanjälkiä

7.12.2009 9.40

Noora Jussila

Yritykset tuovat päästöistä kertovia merkintöjä nyt vauhdilla tuotteisiin ympäri maailmaa. Ongelma on, ettei merkkien laskentaperusteista ole yksimielisyyttä.

”Se ei palvele ketään, että on hirveä kasa erilaisia merkintöjä, jotka eivät ole yhdenmukaisia laskennaltaan eivätkä viestinnältään”, sanoo vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.

Suomessa Raisio lisäsi hiilijalanjälkimerkinnän Elovena-kaurahiutalepakkaukseen viime vuonna. Hiutaleiden hiilijalanjälki kuitenkin lähes tuplaantui 37 grammasta 80 grammaan, kun merkintätapaa muutettiin.

Ensin merkinnässä huomioitiin pelkät hiilipäästöt. Tänä keväänä merkki muutettiin samanlaiseksi kuin monet muut: se kattaa hiilidioksidin lisäksi typenoksidit ja metaanin.

”Kun merkintä vuonna 2008 otettiin käyttöön, se oli niin uusi asia, että katsoimme pelkän hiilidioksidimerkinnän riittävän. Myöhemmin huomasimme, että merkintätapaa oli tarvetta muuttaa kattavammaksi”, sanoo Raision kehityspäällikkö Mira Povelainen.

Raisio aikoo tuoda ensi vuoden aikana hiilijalanjälkimerkin noin kahteenkymmeneen tuotteeseen.

Elovena-pakkaus sai tänä vuonna myös vesijalanjäljestä kertovan merkin. Tämän kanssa Raisio aikoo ottaa rauhallisemmin.

”Vesijalanjäljen laskentaperusteiden kehittämisessä ollaan vielä niin alussa, että haluamme olla aktiivisesti kehittämässä niitä edelleen. Tässä vaiheessa emme näe mielekkääksi laajentaa merkin käyttöä”, Povelainen sanoo.

Merkkibuumin käynnistäjänä pidetään brittiläistä kauppaketju Tescoa, joka päätti jo vuonna 2007 tuoda hiilimerkinnän kaikkiin tuotteisiinsa.

Tescon lupauksia pidetään alalla lipsahduksena. Taustalla on verinen ekokamppailu, jota Ison-Britannian kolme johtavaa kauppaketjua Marks&Spencers, Sainsbury ja Tesco ovat käyneet parin vuoden ajan.

Kun kilpailijoiden kauppoihin alkoi ilmestyä ympäristötietoisuutta henkiviä kylttejä, Tesco hermostui ja lupasi hiilijalanjälkimerkit kaikkiin tuotteisiinsa. Näin siis yhden tarinan mukaan.

Toistaiseksi yhtiön tuotteista vain muutamassa on merkintä.

Myös amerikkalainen kauppaketju Wal-Mart kerää parhaillaan tietokantaa tuotteidensa kasvihuonekaasupäästöistä, huhujen mukaan saadakseen tuotteisiinsa hiilimerkinnän.

Ranskassa kahdella kauppaketjulla on jo omat hiilijalanjälkimerkintänsä, ja Ruotsissa luomumerkki Kravin kriteereihin on lisätty ilmastokriteerejä.

Suomalaisissa kauppaketjuissa hötkyilyä ei vielä näy, vaikka nekin ovat kiinnostuneita.

Kesko esimerkiksi oli mukana Tekesin rahoittamassa tutkimuksessa, jossa suunniteltiin ostosten ilmastovaikutuksesta kertovaa työkalua.

Suomessa jalanjälkimerkintöjä tutkii MTT. Sen Climate communications -tutkimuksessa käydään läpi maailman hiilimerkintöjä ja kartoitetaan suomalaisyritysten kiinnostusta.

”Tavoite on luoda kansallista yhteistä tahtotilaa merkinnöistä ja selvittää, löytyykö yhdenmukaisen merkinnän tekemiseen edellytyksiä”, tutkimusta vetävä Juha-Matti Katajajuuri sanoo.

Tarkoitus on keskustella teollisuuden, kaupan ja maataloustuottajien kanssa.

MTT:n Foodprint-hankkeessa puolestaan kehitetään yhdenmukaisia kansallisia laskentasääntöjä ja työkaluja elintarvikkeiden ilmastovaikutuksen ja muiden jalanjälkien laskemiseen.

”Muitakaan ympäristövaikutuksia ei pidä ilmastohuumassa unohtaa”, Katajajuuri sanoo.

Vaikka laskentatavoista ei ole vielä yksimielisyyttä, merkit tulevat väistämättä tuotteisiin.

”Hiili- ja monikriteeriympäristömerkkien kehittäminen on välttämätöntä kaikista haasteista huolimatta. Meidän pitää pystyä kertomaan kuluttajille heidän valintojensa vaikutuksista. Tämä on niin iso juttu, ettei hanskoja pidä lyödä tiskiin vain sen takia, että tämä on hankalaa”, Katajajuuri sanoo.

Merkintöjä kaipaavat erityisesti kuluttajat. Huhtikuussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia eurooppalaisista haluaa tuotteiden hiilijalanjälkimerkinnöistä pakollisia.

Ranskan parlamentissa onkin vireillä lakiesitys, joka toisi elintarvikkeisiin pakolliset ympäristömerkinnät vuoteen 2011 mennessä.

Suomessa syyskuussa julkaistun Climate Focus Nordic -tutkimuksen mukaan 35 prosenttia suomalaisista on valmis toimimaan ympäristön hyväksi ruokavalintojensa kautta.

Yrityksiä kiinnostaa tämä kasvava kestävää kehitystä ja terveellistä elämäntapaa arvostavien kuluttajien ryhmä, LOHAS. Lyhenne tulee sanoista Lifestyles of Health and Sustainability.

Ajatushautomo Demos Helsingin Roope Mokka uskoo, että ruuan ekologisuudesta tulee ostosvalinnoissa tärkeämpää kuin terveellisyydestä.

”Ruuan estetisoinnista, alkuperästä ja läpinäkyvyydestä tulee merkittäviä tekijöitä.”

kuluttaja 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.