Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Polttava pulma

6.10.2006 5.53

Pauli Välimäki

Luonnonsuojeluliitossa on leimahtanut kiista jätteenpoltosta.

Suomen luonnonsuojeluliitto on tullut tunnetuksi yhdyskuntajätteen polton ehdottomana vastustajana. Liitto on ollut mukana monissa valituksissa, jotka koskevat eri puolille Suomea suunniteltuja polttolaitoksia. Tänä syksynä liiton johdossa on noussut keskustelu siitä, pitäisikö linjaa tarkistaa.

Osa jäsenyhdistyksistä haluaa, että liitto lopettaa jätteenpolton ehdottoman vastustamisen. Etelä-Hämeessä ja Kymenlaaksossa luonnonsuojelijat hyväksyvät paikalliset polttolaitoshankkeet.

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys vetosi syyskuussa Suomen luonnonsuojeluliiton hallitukseen ja Uudenmaan piiriin, että ne eivät jatkaisi Ekokemin jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvasta tehtyä valitusta. Myös Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja Hyvinkään paikallisyhdistys olivat valittamatta jättämisen kannalla.

”Mielestämme on vähemmän vahingollista sallia jätteiden poltto rajoitetusti kuin viedä jätteet kaatopaikalle ja tehdä kaukolämpö maakaasulla”, sanoo Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Heikkonen. Hänen mielestään liitossa tulisi kunnioittaa paikallisyhdistysten näkemyksiä.

Luonnonsuojeluliitto ja sen Uudenmaan piiri kuitenkin valittivat Ekokemin saamasta ympäristöluvasta. Liiton käyttämä jäteasiantuntija Erja Heino perustelee paikallisyhdistyksen sivuuttamista sillä, että hanke oli jätelain tavoitteiden vastainen.

”Jätelain mukaan ensisijaista on jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys. Riihimäen seudulla ei ehkäisyä ole tehty juuri ollenkaan ja kierrätyskin on alkutekijöissään. Miksi nyt pitäisi rakentaa polttolaitos?”, kysyy Heino.


Alueellinen jäteyhtiö Kiertokapula on sitoutunut toimittamaan polttolaitokselle 15 vuoden ajan suunnilleen yhtä paljon jätettä kuin alueelta nyt kertyy. Heinon mukaan tämä estää jätteiden  synnyn ehkäisemisen.

Tarja Heikkosen mielestä kierrätys toimii jo Riihimäellä kohtuullisen hyvin. Lisäksi luonnonsuojeluyhdistyksellä, Ekokemillä ja Kiertokapulalla on yhteinen jätteiden ehkäisyprojekti.

”Poltto ei vähennä kierrätystä ainakaan Riihimäellä, vaan polton vaihtoehto on kaatopaikka. Toivoisimme, että jätteen syntyä ehkäistäisiin positiivisilla esimerkeillä eikä valituksilla.”


Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen myöntää, että kysymys jätteenpoltosta jakaa paikallisyhdistyksiä ja liittoa Etelä-Hämeessä ja myös Kymenlaaksossa.

”Paikallisyhdistyksissä tarkastellaan hankkeita paikallisista lähtökohdista, liitossa taas arvioidaan jätteenpolttoa liiton valtakunnallisen jätestrategian näkökulmasta. Riihimäellä katsotaan, että jäte-energia on parempi ratkaisu kuin maakaasu, joka on fossiilinen polttoaine. Liitossa  halutaan varmistaa, ettei jätteenpolttolaitoksia ryhdytä käyttämään helppona ratkaisuna päästä eroon jätteistä.”

Yrjö-Koskisen asema kiistassa on hankala, sillä hän asuu itse Riihimäellä ja on myös paikallisten vihreiden asettama kansanedustajaehdokas.

”Olen jäävännyt itseni tässä kysymyksessä, mutta tietysti liiton työntekijänä noudatan liiton valtuuston ja hallituksen linjaa. Jätestrategian periaatteet hyväksyttiin viime keväänä, mutta on mahdollista, että Riihimäen ja Kymenlaakson tapausten johdosta sitä täsmennetään.”

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Heikki Susiluoma arvelee, että liiton valtuusto täsmentää kantaansa jätteenpolttoon viimeistään ensi keväänä.

”Liittohallitus on yksimielisesti tehtyjen valitusten takana, mutta jos valituksilla on olematon vaikutus, täytyy miettiä muita keinoja. Valitusprosessi on aina raskas. Emme suhtaudu jätteenpolttoon fundamentaalin kielteisesti, mutta odotamme yhä sitä hanketta, joka aidosti pyrkii jätteen synnyn ehkäisyyn.”





Viite