Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Natalia Baer

Vanhoja haulipatruunoiden hylsyjä Viikinmäen entisellä ampumaradalla.
Tyyristä puuhaa. Helsingin kaupunki joutuu maksamaan Viikinmäen puhdistuksen, koska alueen saastuttaneella ampumaseuralla ei ole siihen varaa. Natalia Baer

Tyyristä puuhaa. Helsingin kaupunki joutuu maksamaan Viikinmäen puhdistuksen, koska alueen saastuttaneella ampumaseuralla ei ole siihen varaa.

Kaupunki joutuu siivoamaan ampumaseuran sotkut Helsingissä

2.11.2007 0.00

Laura J. Rantanen

Helsingin Viikinmäen saastuneen maaperän puhdistus tulee kalliiksi kaupungille. Viikinmäen länsiosaan rakennettavan uuden asuinalueen tieltä on poistettava yli 60 000 kuutiometriä saastunutta maata, mikä vastaa yli puolta eduskuntatalon tilavuudesta. Puhdistusurakka maksaa kaupungille seitsemän miljoonaa euroa.

Ampumaradan tonttia kaupungilta vuokrannut ampumaseura ei osallistu alueen puhdistuskustannuksiin, vaikka ympäristönsuojelulain mukaan saastuneen maaperän kunnostamisvastuu on aina aiheuttajalla, ei maanomistajalla. Kaupungin kiinteistöviraston johtavan ympäristöasiantuntijan Katarina Lemisen mukaan kaupunki joutuu maksamaan puhdistuksen, koska ampumaseuralla ei yksinkertaisesti ole varaa siihen.

”Meillä on aina vuokrasopimuksissa ehto, että vuokralainen vastaa kaikesta aiheuttamastaan vahingosta. Olemme tästä tosi tarkkoja, ja vastuut selvitetään aina”, Leminen sanoo. Lemisen mukaan vastuulaki ei silti aina pure vanhoihin saastuttamistapauksiin.

”Vaikka saastuttaja olisi vielä olemassakin, sitä ei saada vastuuseen, koska tapahtumahetkellä saastuttaminen ei ollut kiellettyä – kaikkihan niin tekivät. Kasvinsuojelumyrkkyjen hautaaminen takapihalle oli ennen normaalia.”

Viikinmäessä toimi yli 50 vuoden ajan ampumarata, ja haulit ja luodit ovat saastuttaneet ampumaradan ja lähiympäristön maaperän pahasti lyijyllä ja savikiekoista peräisin olevilla PAH-yhdisteillä. Pilaantuneet maamassat kaivetaan ylös ja kuljetetaan käsittelypaikkoihin eri puolille Suomea. Sieltä minne kaivinkone ei pääse, maat imuroidaan suurtehoimurilla. Lyijyllä saastuneita maamassoja on kuljettu esimerkiksi Poriin, jossa on ainoa tällaisen jätteen käsittelypaikka koko maassa.


Viime kesäkuussa
voimaan tullut asetus antaa kynnysarvon puhtaalle ja riskittömälle maalle. Reilusti yli puolet Helsingin pintamaasta ylittää tämän arvon. Lyijyn kynnysarvo on 60 milligrammaa kiloa kohti. Viikinmäen ampumavallien pintamaassa lyijyä on maakilossa parhaimmillaan 200 000 milligrammaa.

Helsingissä rakennusmaasta on jo niin kova pula, että on lähes mahdotonta rakentaa muualle kuin saastuneelle maalle. Pilaantuneiden maiden puhdistukset maksavat kaupungille vuosittain 15 miljoonaa euroa.

Puhdistusurakoihin ryhdytään harvoin akuutin ihmisille aiheutuvan riskin vuoksi, kuten kävi Helsingin Myllypurossa. Myllypuron asuinalue rakennettiin 1970-luvulla vanhan kaatopaikan päälle. 1999 talot määrättiin purettaviksi, koska maaperästä löytyi huomattavia määriä muun muassa syanidia ja PAH-yhdisteitä.

”Myllypuro oli poikkeustapaus. Usein puhdistuksiin ryhdytään rakentamisen yhteydessä, kun maan käyttötarkoitus muuttuu. Teollisuusmaita muutetaan koko ajan asuinalueiksi”, Leminen sanoo.




Viite