Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Natalia Baer

Lapsiperheen päänsäryt. Helsinkiläinen Kukorellin perhe kannattaa verotuksen muuttamista perhekohtaiseksi. Natalia Baer

Lapsiperheen päänsäryt. Helsinkiläinen Kukorellin perhe kannattaa verotuksen muuttamista perhekohtaiseksi.

Lapsiperheille luvassa rahan sijasta mittareita

23.11.2007 0.00

Jukka Vahti

Hallitus aikoo selvittää, kuinka usein suomalaislapset pesevät hampaansa ja nukkuvatko he tarpeeksi. Asiantuntijoiden mielestä arkiaskareiden mittaamista tärkeämpää olisi ohjata kunnille lisää rahaa palveluiden turvaamiseksi. Myös lapsiperheiden sosiaaliturvaa pitäisi parantaa hallituksen lupauksia tuntuvammin.

”Hallitusohjelma on täynnä kauniita sanoja, mutta jos lapsilisää korotetaan kolmannesta lapsesta kymmenen euroa, se ei vaikuta perheiden elämään millään lailla”, sanoo puheenjohtaja Susanna Salokannel Lapsiperheiden etujärjestöstä.

Lapsiperheiden taloudellisen aseman parantaminen sekä lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin ja syrjäytymisen vähentäminen ovat hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita. Tavoitteeseen pyritään tällä viikolla käynnistyneellä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalla, jonka painopisteenä on lapsiperheiden arki.


Politiikkaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan indikaattoreilla, jotka on tarkoitus lyödä lukkoon marraskuun aikana.

Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede on ehdottanut mittareiksi esimerkiksi lasten ja nuorten uni- ja liikuntamäärää, hampaidenpesukertoja vuorokaudessa ja ruokavalion terveellisyyttä. Mitattaviksi kaavaillaan myös perheiden taloudellista tilannetta, lasten medialukutaitoa ja perhepalveluiden saatavuutta.

”Teesini on, että jos lapsista ja nuorista ei välitetä pienten asioiden kohdalla, kuten siinä miten he syövät ja nukkuvat, katsotaanko sitten isojakaan juttuja”, Wrede perustelee.

Mittareiden valintaan vaikuttavat hallitusohjelman vaatimukset ja tietojen saatavuus.

Myös poliitikot ovat halunneet vaikuttaa indikaattoreihin, sillä myönteisesti kehittyviä asioita on mukavampaa julkistaa kuin kielteisiä.

Johanna Lammi-Taskula Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta Stakesista on sitä mieltä, että hyvien käytäntöjen tunnistamisella on silti arvoa.

”Jos jokin toimenpide todetaan toimivaksi, on hyvä tietää, että siitä kannattaa pitää kiinni”, hän sanoo.

Lammi-Taskulan mukaan tiedonkeruusta on pitkä matka lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseen.

”Muutos syntyy vasta poliittisesta tahdosta ja käytännön työstä.”

Wrede pitää seurantaa tehokkaan toiminnan edellytyksenä.

”Jos ei ole tietoa, rahoja on vaikea laittaa oikeaan paikkaan”, hän sanoo.


Lapsiperheiden etujärjestön Salokannel muistuttaa, että on paljon asioita, joilla lapsiperheiden elämään voitaisiin todella vaikuttaa. Hän listaa lapsilisien sitomisen elinkustannusindeksiin, verotuksen lapsivähennyksen ja opintotuen lapsikorotuksen.

Sosiaali- ja terveysalan tuoreet tutkimukset osoittavat, että yksinhuoltajaperheiden köyhyysriski on edelleen selvästi suurempi kuin muilla perheillä. Samaan aikaan myös oman perheensä ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut tasaisesti.

1995 sijoitettuja lapsia ja nuoria oli vielä selvästi alle 11 000, mutta vuoteen 2006 mennessä määrä oli kasvanut lähes 16 000:een.


Lisää aiheesta:



Viite