Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Miina Sillanpään säätiö

Saija Soivio.
Radat kuntoon. Seija Soivio treenaa käden liikeratoja. Tutkimusten mukaan riittävä liikunta estää muun muassa joka toisen lonkkamurtuman.Miina Sillanpään säätiö

Radat kuntoon. Seija Soivio treenaa käden liikeratoja. Tutkimusten mukaan riittävä liikunta estää muun muassa joka toisen lonkkamurtuman.

Suomen toivot

25.3.2011 9.29

Jenni Leukumaavaara

Vanhukset räjäyttävät pian valtion sosiaalimenot. Rahavirtaa voisi kääntää ikääntymiseen liittyvillä vientituotteilla, mutta valtion rahaa jakava Tekes sakkaa pahasti.

rovaniemeläisen Lappsetin toimitusjohtaja Juha Laakkosen ruskeat nahkakengät narskuvat lunta vasten, kun hän hyppii edestakaisin konttorinsa pihamaalla.

”Oliko siinä häntä? Vai korvat?” Laakkonen yrittää muistella.

Hän pelaa lapsille tarkoitettua digitaalista, jättikokoon muunnettua muistipeliä, jossa katsotaan näytöltä kuva ja hypitään oikeiden sensorialustojen päälle. Pihalla nököttää pressujen alla uusia vempaimia, mutta niistä pitää vielä olla hyshys.

Lappset on hyvä esimerkki innovatiivisesta yrityksestä, jollaisista toivotaan Suomelle vientivaltteja.

”Uusi Nokia voi olla 20 lappsetia ja tuhansia rovioita, jos niille vain annetaan mahdollisuus ja tarpeeksi tukea, Åbo Akademin liiketaloustieteen professori Alf Rehn sanoi lokakuussa Helsingin Sanomien haastattelussa.

Pelitalo Rovio nappasi Angry Birdsillään tässä kuussa yli 30 miljoonan euron pääomasijoituksen ja nimitti hallitukseensa Skypen perustajajäsenen Niklas Zennströmin.

Lappsetia ja Roviota yhdistää sekin, että Rovion johtoportaaseen kuuluva Peter Vesterbacka on Laakkosen kaveri ja käynyt puhumassa lappsetilaisille uusista ajattelu- ja toimintatavoista johtaa yritystä.

Lappset tunnetaan Suomessa erityisesti lasten leikkipuistojen suunnittelijana, mutta tulevaisuuden suurin kasvupotentiaali on toimitusjohtajan mukaan vanhuksissa. Harva tietää, että heillekin tehdään leikki- tai oikeammin kuntoilupuistoja. Laakkonen tietää, mistä narusta vetää, koska vanhuksissa pyörivät isot rahat.

Suomessa on noin neljännesmiljoona yli 80-vuotiasta, kertoo Tilastokeskuksen viime perjantaina julkaisema väestörakennetutkimus. Määrä on viisinkertaistunut edellisten 40 vuoden aikana.

Eurostatin ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus työikäisestä väestöstä kimpoaa Suomessa melkein puoleen vuoteen 2030 mennessä. Tämä niin sanottu vanhushuoltosuhde on tuolloin heikompi ainoastaan Japanissa ja Saksassa. Myös Italia, Kreikka ja Espanja harmaantuvat vauhdilla, eikä talouskriisi helpota niiden tilannetta.

Työvoimapulan myötä vanhuksille on tulevaisuudessa vaikea löytää hoitajia, ja hoitaminen myös maksaa maltaita.

Vanhimman väestön tyypillisin tapaturma on kaatuminen ja siitä seuraavat lonkkamurtumat. Yhden lonkkaleikkauksen hinta on noin 15 000 euroa, ja vuosi laitoksessa maksaa yli 40 000 euroa. Usein murtumasta seuraa pitkäaikaista laitoshoitoa, koska kehno kunto huononee entisestään vuoteessa maatessa. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon pitää kiinnittää huomiota paljon nykyistä enemmän, jotta mummot ja vaarit voivat asua kotona turvallisesti.

Duodecimin Käypä hoito -suositusten mukaan riittävä liikunta estää väestötasolla jopa joka toisen lonkkamurtuman, ja sosiaaliset liikuntatapahtumat ehkäisevät tehokkaasti masennusta ja muita sairauksia. Silti esimerkiksi Helsingin kaupungin talousarviossa sosiaalipuolen budjettiylitys on isompi kuin kaupungin koko liikuntabudjetti.

Espanjalaiset ovat olleet Suomea nopeampia. Katalonian alueella sijaitsevissa Gironan ja Lleidan maakunnissa on jo liki 400 vanhoille ihmisille tarkoitettua kuntoilupuistoa.

Laakkonen kertoo huvittuneena lukeneensa Helsingin Sanomista viitisen vuotta sitten jutun jossa tivattiin Suomeen samanlaisia senioripuistoja kuin Britanniassa, vaikka Lappset on tehnyt puistoja jo kymmenen vuotta.

”Ehkä viestinnässämme on parantamisen varaa”, hän naurahtaa.

”Enhän minäkään voi väittää, että liikuntapuolella kaikki on kahdenkymmenen vuoden päästä hyvin, jos joka kunnassa on sata senioripuistoa. Joka tapauksessa sosiaalikulut karkaavat käsistä, kun ihmiset ikääntyvät ja heitä joudutaan hoitamaan enemmän”, Laakkonen sanoo.

Useat tutkimukset todistavat, että ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja liikunta tulevat lopulta halvemmaksi kuin sairaudenhoito runsaine lääkityksineen.

Ongelmana on, että ne säästöt eivät näy seuraavassa talouskatsauksessa tai välttämättä vielä parin vuoden päästäkään. Sitä on kvartaalitaloudessa vaikea hyväksyä, eikä poliittisen päätöksenteon pitkänäköisyys ole ainakaan Lappsetin toimitusjohtajaa vakuuttanut.

”Täällä Rovaniemellä on vaalien alla käynyt useampikin ehdokas tutustumassa toimintaamme. Heidän tulevaisuusnäkymänsä yltävät aika tarkkaan huhtikuun 17. päivään asti”, Laakkonen sanoo.

Miina Sillanpään Säätiö suunnitteli yhdessä Helsingin kaupungin kanssa Pikku Huopalahteen senioreiden liikuntapuiston kolme vuotta sitten.

Vanhustyöhön ja kuntoutukseen keskittyneen säätiön projektikoordinaattori Teija Saarinen kertoo puiston olevan suosittu. Seniorit olivat mukana jo Taavetinpuiston suunnittelussa.

Puistossa ei ole talvikunnossapitoa, mutta lumettomaan aikaan siellä on järjestetty säännöllisesti jumpparyhmiä.

”Keväällä käynnistämme senioreiden ryhmän, joka kokoontuu viikottain liikuntapuistoon kuntoilemaan ja tapaamaan toisiaan yhdessä suunnittelemallaan tavalla. Käynnistämme myös koulutusta vapaaehtoisille vertaisohjaajille”, Saarinen sanoo.

Puiston laitteilla on kiinteä yhteys arkeen: askelmien korkeus on sama kuin busseissa ja junissa, ja käden toimintaa voi harjoittaa muun muassa purkin avaamista muistuttavalla liikkeellä.

”Monet mummot innostuvat sormitikkaista kun kuulevat, että se helpottaa esimerkiksi hiusten laittamista”, Lappsetin Juha Laakkonen kertoo.

Kansainvälisestä kiinnostuksesta ikääntyvien kuntoilumahdollisuuksiin kertoo se, että Taavetinpuistoon on käynyt tutustumassa toimittajia Ranskasta, Saksasta, Venäjältä, Italiasta ja Itävallasta. Viime keväänä siitä tehtiin ohjelma Taiwanin televisioon.

Lappsetilla senioritoiminta muodostaa konserniluvuissa 5–10 prosenttia liikevaihdosta, mutta esimerkiksi Espanjassa jo puolet sikäläisen tytäryhtiön liikevaihdosta.

Senioripuistot käyvät hyvin kaupaksi myös Etelä-Koreassa ja Saksassa.

Rovaniemen arktisissa olosuhteissa Jukka Laakkosen hyppelypeli päättyy Game over -luritukseen ja näytölle ilmestyy surullinen vihreä naama.

Laakkosta se ei lannista, eikä lannistaminen kuuluu yrityksen toimintakulttuuriinkaan.

”Arvoihimme on kirjoitettu auki, että virheet ovat sallittuja. Emmehän me ole robotteja, ja jos alkaa pelätä virheitä, eihän silloin voi tehdä mitään.”

Siinä voi hyvinkin olla innovaation ydin.


Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.