Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Helppo puhe haussa

14.12.2007 0.00

Eno

Erilaiset sekakielet ovat helpoimpia oppia.

Tietämätön kysyy: Haluaisin oppia eksoottisen kielen. Ei ole aikaa päntätä kovin mutkallista kielioppia lukuisine sijamuotoineen, monimutkaisesti taipuvine verbeineen tai poikkeuksineen. Esperanto houkuttelee, mutta ei ole mahdollista matkustaa aikanaan esperantolaiseen ympäristöön... Mitkähän maailman kielet mahtaisivat olla harvinaisen helppoja opittavia, siis kielioppi olisi kohtuullisen looginen? Riittäisi jos pänttäisi sanoja, ei poikkeuksien poikkeuksia.

– Ilman kieltä

Eno vastaa: Suomalaiselle varmaan helpoin kieli oppia olisi viro, karjala tai joku muu suomen lähisukukieli. Oppimisen helppous on nimittäin suhteellista, riippuvaista siitä mikä on äidinkielesi ja mitä kieliä mahdollisesti osaat entuudestaan.

Suomen lähisukukieliä – raumaa lukuun ottamatta – ei voi kuitenkaan pitää kovin eksoottisina. Jos haluat oikein eksoottista ja helppoa kieltä opiskella, suosittelisin jotain lukuisista pidgin- tai kreolienglanneista. Esimerkiksi Vanuatulla puhuttavassa bislamassa ei ole verbin taivutusta lainkaan: aikamuodotkin ilmaistaan verbin eteen laitettavalla pikkusanalla. Englantia osaava oppii tiettävästi kommunikoimaan bislamalla noin kolmessa viikossa.

Hyvin helppona pidetään myös bahasa indonesiaa, Indonesian virallista kieltä. Se on yleiskieleksi muodostunut sekoitus useammasta paikallisesta kielestä ja malaijista. Sanastossa on paljon lainoja muun muassa sanskritista ja hollannista. Bahasa indonesiaa kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin ja ääntämisen ja kirjoituksen välillä on yksi yhteen -suhde, kuten suomessa. Indonesian kielessä ei ole verbintaivutusta, kieliopillista sukua ja substantiivien monikkokin muodostetaan kahdentamalla sana: orang tarkoittaa ”ihmistä” ja orang-orang ”ihmisiä”.

Mutta sitä ihmettelen, että aina kaikki haluavat mennä helpomman kautta! Minusta olisi hienoa, jos kielet olisivat mutkikkaampia kuin ne nyt ovat. Kielitoimiston tulisikin esittää seuraavaan hallitusohjelmaan suomenkielen sijamuotojen määrän nostamista vähintään 22:een. Vain sillä tavalla voisimme pärjätä kilpailussa esimerkiksi unkarin kielen kanssa.




Viite