Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Kukkona kehittyvillä markkinoilla

16.11.2007 13.32

Taina Ahtela

Nokia tekee halvoilla puhelimilla rahaa – ja siinä sivussa hyvää.

Jos joku vielä ihmettelee, miksi köyhiin markkinoihin pitäisi panostaa, kannattaa vilkaista Nokian tuoreinta osavuosikatsausta. Nokia Mobile Phonesin liikevoitto kasvoi vuodessa melkein 80 prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että myytyjen puhelinten keskihinta putosi edellisvuodesta yli kympillä 82 euroon. Tai juuri siksi: alle 30 euron puhelinten myynti on rajussa kasvussa.

”Suuri osa Nokian puhelinmyynnin kasvusta tulee kehittyviltä markkinoilta. Kiina, Intia ja Afrikka ajavat kasvua”, kertoo strategia- ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Pekka Horo Nokian Entry-liiketoimintayksiköstä.

Yksikön asiakaskunta koostuu ihmisistä, jotka ostavat ensimmäisiä puhelimiaan. Tällaisia kuluttajia on ennen kaikkea kehitysmaissa.

Nokia teki 2000-luvun alussa päätöksen panostaa täysillä kehittyviin markkinoihin. Ensimmäiset niitä varten suunnitellut tuotteet tulivat myyntiin 2003.

Maailmassa on nyt kolme miljardia matkapuhelinliittymää, joista yli puolet on kehitysmaissa. Ja kasvu on hurjaa: Nokian arvion mukaan 2010 maailmassa on jo neljä miljardia liittymää.

YK:n pääsihteerin erityisneuvonantaja Jeffrey Sachs on luonnehtinut matkapuhelimia merkittävimmäksi kehitystä edistäväksi teknologiaksi. Puhelimella käydään kauppaa, ollaan yhteydessä lääkäriin ja tehdään rahasiirtoja.

Horo ottaa esimerkiksi kalastajat, jotka voivat saaliin saadessaan soittaa satamiin ja kysyä, mistä he saavat parhaan hinnan. Viljelijä voi selvittää puhelinsoitolla, onko nyt hyvä hetki korjata ja myydä sato.


Horon mukaan Nokian vahvuus on ymmärrys kuluttajien tarpeista. Yhtiö käyttää siihen paljon aikaa ja rahaa.

”Yksikkömme kaikki avainhenkilöt ovat tutustuneet reilun vuoden sisällä Kenian, Meksikon ja Ukrainan kuluttajiin.”

Ensikäyttäjien perustarpeet ovat pitkälti samanlaiset eri puolilla maapalloa. Ennen kaikkea puhelimen pitää olla helppokäyttöinen.

”On paljon ihmisiä, jotka eivät ole ikinä käyttäneet mitään elektronisia laitteita. Kaikki eivät ole edes lukutaitoisia”, Horo sanoo.

Vaikka tuotteet ovat halpoja, niiden on oltava laadukkaita. Jos ihminen panee ison osan tuloistaan puhelimeen, sen on toimittava pitkään.

Taskulamppu ja pitkäkestoinen akku ovat tärkeitä maissa, joissa sähkökatkoja on paljon. Uusissa malleissa on myös useita puhelinluetteloita, jotta perheenjäsenet voivat jakaa puhelimen keskenään. Lukutaidoton voi käyttää kuvaikoneja.

”Esimerkiksi kukka voi symboloida vaimoa”, Horo kuvailee.


Nokialla on Afrikassa 50 000–70 000 myyntipistettä. Hienojen brändikauppojen sijasta puhelimia ja puheaikaa myydään kehitysmaissa usein hedelmäkojuista ja pikkukioskeista. Silti ihmiset ovat hyvin merkkitietoisia.

”Ihmiset tuntevat meidät kylissäkin ja jos heiltä kysyy, he haluavat Nokian”, kertoo yksikön toimialamarkkinoinnissa työskentelevä Johanna Liukkonen.

Liukkonen vastaa Nokian Ugandassa ja Ruandassa pyörittämästä Village Phone -projektista, joka vie puhelinyhteyksiä eristyneisiin kyliin.

Noin 140 euron lainalla pienyrittäjä saa matkapuhelimen, sim-kortin, puheaikaa, antennin, signaalinvahvistimen ja markkinointimateriaalit. Sen jälkeen hän voi myydä puheaikaa muille kyläläisille.

”Tarkoitus oli luoda työmahdollisuuksia erityisesti naisille. Nykyisin operaattoreina on myös miehiä ja perheitä”, Liukkonen kertoo.

Nobel-palkitun Grameen Bankin aloitteesta syntyneen Village Phone on osa Nokian yhteiskuntavastuutyötä, mutta se myös auttaa raivaamaan tietä uusille markkinoille.

”Jos ihminen ostaa Nokian puhelimen ensimmäisenä puhelimenaan, tottuu käyttämään sitä ja näkee kuinka hyvä ja laadukas se on, niin todennäköisesti hän haluaa jatkossakin ostaa Nokian tuotteita”, Horo sanoo.

yhteiskuntavastuu 




Viite