Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Puhekupla

Puhekupla on Vihreän Langan podcast politiikasta. Voit seurata sitä Soundcloudissa, TuneInissa, iTunesissa tai RSS-syötteen kautta.


Maata pitkin Brysseliin, hömötiaisen kriisi ja ilmastovaalit

21.3.2019

Miten sujuu työmatka Brysseliin ilman lentokonetta? Arvio luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä sai toimituksen tolaltaan. Uusi HS-gallup povaa kovaa kisaa ilmastovaalien kolmossijasta, mutta onko keskusta vai kokoomus ilmastolle parempi hallituspuolue? Äänessä päätoimittaja Riikka Suominen, toimituspäällikkö Sammeli Heikkinen ja ilmastotoimittaja Lasse Leipola.


Mitä koululakosta ilmastonmuutosta vastaan voisi tulla?

14.3.2019

Markus Drake pohtii Europodissa, mistä koululaisten ilmastolakkoilu versoo ja millaiseksi se voisi kehittyä.


Ilmastolle paras hallituspohja

7.3.2019

Toimittajat Lasse Leipola, Jenni Leukumaavaara ja Vesa Sisättö puivat Ylen tuoretta gallupia ja ensimmäisenä auenneita vaalikoneita. Jakson varsinaisena aiheena pohdinta siitä, mikä olisi ilmaston kannalta paras mahdollinen ja kannatuslukujen valossa realistinen hallituspohja. Jaksossa myös oikaisu edellisen jakson arvioon Tallinnan-risteilyn päästöistä: korjatun laskelman mukaan päästöt ovat 149 grammaa per matkustajakilometri eikä 74 grammaa kuten edellisessä jaksossa sanottiin.


Laivojen päästöt, ilmastovaalit ja hiilineutraali Suomi

28.2.2019

Päätoimittaja Riikka Suominen, toimituspäällikkö Sammeli Heikkinen ja ilmastotoimittaja Lasse Leipola pohtivat muun muassa, syövätkö laivamatkustamisen päästöt maata pitkin matkustamisen hyödyn. Muina aiheina järjestöjen Korvaamaton-ilmastovaalikampanja sekä selvitys pitkän aikavälin päästökehityksestä.


Professori: Monimuotoisuus on vaarassa. Rakentaja on velvoitettava korvaamaan aiheuttamansa haitta.

18.2.2019

Ihmiset tuntee ahdistusta ja pahaa mieltä, kun lähelläkuoritaan tai ojitetaan suo tai hakataan metsää. ”Se tuntuu väärältä ja ikävältä, kun siihen ei voi vaikuttaa. On sallittua, että omistaja kaataa metsänsä”, sanoo ekologian professori Janne Kotiaho ”Helsingin keskustassa luonnon jatkuva tuhoaminen on piilossa. siksi annamme sen tapahtua.” Kotiaho itse muistaa vieläkin lukioajaltaan 1990-luvulta jättiläismäisen pajun Helsingistä. ”Vieläkin kun kuljenl Lasipalatsin vierestä, mietin, että olipa mahtava paju. On minulle henkilökohtainen menetys että puu kaadettiin.” Mutta luonnon hävittäminen on isompi uhka kuin henkilökohtainen menetys. ”Ihminen heikentää rakentamisvimmassaan elinympäristöjä ja jos emme hyvitä sitä luonnolle, niin tuhoamme maapallon”, sanoo Kotiaho. Hän vaatii että Suomen on alettava noudattaa sitoutumustaan monimuotoisuuden suojeluun. Hallitus on sitoutunut ennallistamaan 15 prosenttia heikentyneistä elinympäristöistä ensi vuoteen mennessä. ”Tuskin prosenttiakaan on ennallistettu emmekä ole käynnistäneet edes ohjelmaa, jotta tavoitteeseen päästäisiin”, sanoo Kotiaho Puhekuplassa. Riikka Suominen haastattelee.


"Koululakot ovat ilmastoliikkeen kiinnostavin juttu”

18.2.2019

”Nuorten ilmastolakot on kansanliike, joka nostaa ilmaston vaalikysymykseksi", sanoo kehitysjärjestö Fingon asiantuntija Jonas Biström. Hän toivoo näkevänsä, että ennen vaaleja puolet Suomen koululaisista ja opiskelijoista menee päiväksi ilmastolakkoon. Se pakottaisi ilmaston isoksi vaalikysymykseksi. Bisröm kertoo myös, mitä aikuiset voivat tehdä ilmastovaalien eteen ja mitä ääänestäjän pitäisi vaalien alla ehdokkailta kysyä. På slutet berättat Biström om hur klimatdebatten ser ut i Svensk-Finland. Haastattelijana Riikka Suominen


Perustulon tulevaisuus ja ilmastonmuutoksesta puhuminen

8.2.2019

Toimitus pohtii perustulokokeilun ensimmäisiä tuloksia ja puolueiden näkemyksiä perustulon tulevaisuudesta. Vaaliosiossa pikakatsaus tuoreimpiin kannatuslukemiin. Lopuksi päätoimittaja Riikka Suominen kysyy ympäristötutkija Panu Pihkalalta, miten ilmastonmuutoksesta voi puhua olematta ilonpilaaja.


Ilmastovaalit ja verotus

1.2.2019

Ilmastovaalit ja verotus by Vihreä Lanka


Ilmastovaalit ja verotus

1.2.2019

Näkyykö ilmasto lopulta myös vaalitenteissä? Entä mitä pitää verottaa, kysymme vihreiden kansanedustaja Ozan Yanarilta.


Mitä tapoja vihreiden kokoisella puolueella on saada aikaan iso muutos?

28.1.2019

Vihreät ovat kasvattaneet kannatustaan Euroopassa ja kannatus liikkuu tällä hetkellä noin 7-8 prosentissa. Keväällä valittavassa uudessa Europarlamentissa pienempien ryhmien, kuten vihreiden vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Tähän saakka parlamentin isot ryhmät eli keskustaoikeistolainen EPP, sosiaalidemokraatit ja liberaali Alde ovat hallinneet koaliitiossa. Nyt isojen valta näyttäisi pienenevän. Europodissa Brysselin vihreiden puheenjohtaja Markus Drake pohtii, mitä tapoja vihreiden kokoisella puolueella on ajaa muutosta. Mitä reilun seitsemän prosentin kannatuksella voi saavuttaa ja miten? Esimerkkinä toimii Katalonian vihreät, joka on vaatimattomallakin vaalikannatuksella onnistunut muuttamaan koko Espanjan poliittista tilannetta. Olisiko heidän toimintatavastaan esimerkkiä Suomenkin vihreille?


Sivut