”Ei tässä luonnon­suojelua heikennetä” - Kimmo Tiilikainen grillissä

Iiro Törmä

Purkaja. Kimmo Tiilikainen aikoo purkaa vielä paljon normeja ympäristöministerikaudellaan.

1.10.2015 13.31

Annakaisa Suni

Täytetty karhu katsoo tulijaa silmiin maa- ja metsätalousministeriön aulassa.
”Ei se ainakaan ole se karhu, joka miun lampaita on syönyt”, vakuuttaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) hymyillen.
Ruokolahtelainen luomuyrittäjä ja metsänhoitaja, neljännen kauden kansanedustaja, on ollut perusporvarihallituksen ministeri neljän kuukauden ajan. Hallitusneuvotteluissa hänen kerrottiin toivoneen itselleen nimenomaan tätä yhdistettyä salkkua.

Ympäristöministeri ja maa- ja metsätalousministeri ovat perinteisesti taistelupari hallituksessa. Kenen kanssa sinä väittelet?

En väittele itseni kanssa julkisuudessa. Taistelupari kuvaa jotenkin vanhanaikaista ajattelua. Enää kyse ei ole ympäristön ja talouden tasapainosta, vaan pikemminkin ympäristön ja talouden synergiasta.

Mihin olet jo jättänyt leimasi ministerinä?

Esimerkiksi nitraattiasetuksen muutokseen. Ympäristönsuojelun taso pidetään voimassa, mutta viljelijät välttyvät turhilta investoinneilta esimerkiksi lannan kuormausalustoihin, joilla ei ole mitään käytännön merkitystä ravinteiden hyötykäytön kannalta. Siinä näkyy oma kokemukseni ja ymmärrykseni arkisesta työstä, jota tiloilla tehdään. Lopputulos on niin viljelijän kuin ympäristönkin kannalta hyvä.

Normien purku on hallituksen kärkitavoitteita. Mitä kaikkea aiot purkaa? 

Lista tulee olemaan pitkä ympäristön puolella ja esimerkiksi rakentamiseen liittyen. Asiat vievät aina jonkun aikaa, eivät ne ihan parissa kuukaudessa tapahdu. Työn alla on paljonkin.

Voitko mainita jonkun erityisen tärkeän norminpurkuhankkeen?

Maakuntakaavoissa luovutaan ympäristöministeriön vahvistamismenettelystä. Se on esimerkki siitä, että annetaan valta ja vastuu maakuntaliitoille. Ylimääräiset neuvottelukierrokset maakuntaliiton ja ympäristöministeriön väliltä loppuvat.

Uskotko, että ympäristönäkökulmat ovat maakuntaliitoilla tärkeinä mielessä?

Miksi eivät olisi? Demokratia toimii sielläkin. Kyllä siellä on tasapainoisesti otettava eri näkökulmat huomioon.

Vihreiden Ville Niinistö hoiti ympäristöministerin tehtävää suurimman osan viime hallituskaudesta. Mitä teet eri lailla kuin hän?

Minulla on huomattavasti laajempi tontti. Ei voi esimerkiksi ajatella, että ottaa matseja maatalousministerin kanssa. Minulla on erilainen tehtävä ja siitä johtuu pikkasen erilainen lähtökohta.

Ei kai se pelkästään tehtävästä johdu. Edustatte kuitenkin eri puolueita?

Kyllä. Yritän tietysti huomattavasti napakammin kuin Ville Niinistö päästä esimerkiksi hiilestä eroon Suomessa.

EU-maat ovat sopineet yhteiset tavoitteensa Pariisin ilmastoneuvotteluihin. Miten arvioit niitä?

Olen lopputulokseen hyvin tyytyväinen. Joissain kohti tietysti voi aina sanoa, että olisi voitu olla kunnianhimoisempia, mutta se on kompromissi. Pitkän aikavälin tavoitteet, kahden asteen polulla pysyminen ja tarkastelu viiden vuoden välein ovat ne keskeiset elementit, mitä haluttiin. Suomen näkemys, jota itse edustan, on EU-maiden kunnianhimoisemmasta päästä.

Onko Suomen linja neuvotteluissa muuttunut edelliseen hallitukseen verrattuna?

Meidän etumme on saada aikaan mahdollisimman kattava sopimus. Edellinen hallitus ajoi samankaltaista linjaa.

Hallitusohjelmassa sanotaan, että teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä tavoitteita. Mitä se tarkoittaa?

Ensimmäinen askel on tietysti, että Pariisin sopimus on kattava. Isojen päästäjien, Kiinan ja Yhdysvaltojen, täytyy olla mukana. Toinen askel on, että kun EU:n sisällä uusitaan päästökauppaa, niin Suomen teollisuuden kilpailukykyä ja hiilivuotoriskiä mitataan sillä, onko keskeisillä teollisuuden aloillamme oikeus ilmaispäästöoikeuksiin. Tämänhetkisen komission esityksen mukaan näin on. Kolmas askel on mahdollisuus kompensoida teollisuudelle päästökaupan epäsuoria vaikutuksia sähkön hinnan nousuun.

Miksi tuuli- ja aurinkovoima ovat niin pienessä roolissa hallituksen toimissa?

Ei ole kirjoitettu auki, mikä on isossa ja mikä pienessä roolissa. Uusiutuvan energian tavoite on yli 50 prosenttia vuonna 2030.

Millaisena itse näet tuulen ja auringon roolin?

Tuulen osuus tulee varmasti vielä kasvamaan. Tukijärjestelmää rukataan nyt taloustilanteeseen sopivaksi. Aurinkoenergiassa ei ole niinkään kyse tuesta, vaan verkkoon pääsystä. Avataan pienille yrityksille ja yksittäisille kansalaisille mahdollisuus tuottaa aurinkosähköä ja myydä ylijäämää verkkoon. Pääministeri näyttää itse esimerkkiä siinä, että on aurinkosähkön pientuottaja.

Miksi hallitus käyttää 600 miljoonaa euroa teiden korjaamiseen mutta laittaa raideinvestoinnit jäihin?

Summa käytetään väylien korjausvelan poistoon. Väyliä ovat tiestön ohella myös vesiväylät ja radat, eli varmasti siitä jonkin verran jakautuu näiden kesken.
Pisararata oli demarien viime hetken kiemura, johon meillä ei ole mitään mahdollisuutta panna niin suurta osaa liikennebudjetista tällaisena aikana. Nyt edetään Helsingin ratapihan järjestelyjen kautta.

Kautesi aikana on päätetty pienten turvesoiden luvituksesta luopumisesta, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajaamisesta luopumisesta sekä kevennetty nitraattiasetusta. Jatketaanko luonnonsuojelulainsäädännön heikentämistä koko ministeriaikasi?

Ei tässä luonnonsuojelulakia heikennetä. Turvesoissa kyseessä on siirtymäajan jatkaminen. Olemassa olevia alle kymmenen hehtaarin turvesoita ei pistetä lyhyellä siirtymäajalla hakemaan toiminnalle ikään kuin tuplalupaa. Liito-oravan suojeluvelvoitetta ei heikennetä tippaakaan. Paikkojen merkkaaminen sitoo jopa kymmenesosan ely-keskusten työajasta, sille on varmasti parempaakin käyttöä. Täytyy luottaa siihen, että metsäalan toimijat osaavat jatkossakin ottaa liito-oravan huomioon. Ja nitraattiasetus ei todellakaan heikennä ympäristönsuojelun tilaa.

Miksi supistitte soidensuojelun täydennysohjelman murto-osaan suunnitellusta?

Rahapula on suurin syy. Kun neljä miljardia säästetään, niin silloin myös luonnonsuojelualueiden perustamiseen varattua rahoitusta supistetaan. Tämä on kesken oleva asia, josta kuullaan syksyn aikana lisää.

Soidensuojeluohjelman tavoite oli alun perin 100 000 suohehtaarin suojeleminen. Mikä on tavoitteesi nyt?

On parempi, että tehdään työ ensin ja katsotaan mihin päästään.

Hallitusohjelman mukaan puunkäyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Mitä se tekee Suomen metsille?

Se merkitsee sitä, että päästään lähemmäs kestävää hakkuumäärää. Meillä on vuosikymmenten ajan ollut tilanne, että puusto kasvaa huomattavasti poistumaa enemmän. Kasvu on pyöreästi 105 miljoonaa kuutiota, ja nyt tavoitellaan 75 miljoonan kuution hakkuita. Siinä on vielä riittävä puskuri toimimaan hiilinieluna ja monimuotoisuuden kannalta.

Edellinen eduskunta äänesti turkistarhauksen kieltoa vastaan, mutta lupasi parantaa turkiseläinten oloja Suomessa. Miksi turkisasetusta ei anneta?

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa ja siinä yhteydessä varmasti palataan myös turkiseläinten asioihin. Toisaalta alalla itsellään on halua turkistuotannon laadun kehittämiseen sertifioinnin kautta. Metsäpuolellakin laki kertoo minimin, ja sertifioinnin kautta on menty pitemmälle luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa.

Oli eduskunnan tahto, että turkiseläinten asemaa parannetaan lailla. Eikö sitä tarvitse kunnioittaa?

Kun eläinsuojelulaki tulee, niin sitä katsotaan siinä yhteydessä.

Milloin uusi eläinsuojelulaki tulee?

Hallituskauden aikana. Olen nähnyt julkisuudessa kommentteja, että eläinsuojelussa olisi menty taaksepäin. Yhtään eläinsuojelusäädöstä ei ole heikennetty eikä tulla heikentämään. Taso on täsmälleen sama, mihin se viime hallituksen lopettaessa jäi.”

Onko eläinsuojelulain uudistuksen päätavoite parantaa eläinten asemaa?

Ei kai sen tarkoitus nyt ole ainakaan heikentää sitä. Hyvällä lainsäädännöllä on aina monta päämäärää. Varmasti siinä on päämääränä turvata eläinsuojelun hyvä taso. Miten se pystytään mahdollisimman vähillä koukeroilla tekemään, on taas byrokratian purkuhommaa.

Voitko kertoa esimerkin siitä, miten haluat parantaa eläinten oloja?

Meillä on luomukotieläintuotanto, asetuksella säädelty tuotantotapa, mikä takaa eläimille lajinmukaista käyttäytymistä ja väljempiä oloja. Toivon, että kaikki, jotka pitävät eläinsuojelua tärkeänä, käyttäisivät kaupassa päätösvaltaansa ja valitsisivat luomukotieläintuotteita.