Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Klikkaa suuremmaksi.

Klikkaa suuremmaksi.

Hyvä paha bioenergia

11.4.2014 12.40

Minna Suihkonen

Miten bioenergian tuotanto vaikuttaa ilmastopäästöihin? Bioenergian tuotannon on oletettu olevan hiilineutraalia, koska uudistuessaan biomassa kuten puu tai peltokasvillisuus sitoo uudelleen hiiltä ilmakehästä.
Suomalaistutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että oletus ei pidä paikkaansa. Eroja löytyy siinä, miten ilmastoystävällistä etenkin puupohjaisen metsäenergian katsotaan olevan.

Vihreä Lanka selvitti, mitä tuorein suomalaistutkimus kertoo uusiutuvien eroista.

Kasvihuonekaasupäästöt voivat pienentyä metsäenergian ansiosta, jos sillä korvataan fossiilisia energianlähteitä. Metsäenergian tuotannossa hiilipäästöjä syntyy etenkin, jos kasvavaa puuta hakataan, haketetaan ja poltetaan energiaksi. Tällöin puun sitoma hiili vapautuu ilmakehään nopeasti verrattuna siihen, että hakkuutähde hajoaisi hitaasti metsässä. Samalla metsän sitoma hiilivaranto eli hiilinielu pienenee väliaikaisesti ennen kuin uutta metsää kasvaa hakatun tilalle.

Erimielisyyttä tutkijoiden keskuudessa on siitä, miten paljon metsien hiilinielu pienenee metsän energiakäytön seurauksena ja miten nopeasti metsäenergian käyttö vähentää päästöjä verrattuna fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Osin erot selittyvät tutkimusasetelmien, -menetelmien ja laskentamallien eroilla.

Suurimmat erot ovat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtaman metsäbiomassan energiakäytön vaikutusten tutkimushankkeen raportin ja Metsäntutkimuslaitoksen Metlan tutkijoiden selvityksen välillä. Syken tulokset ovat vuodelta 2011 ja Metlan vuodelta 2013.

Metlan tutkijoiden mukaan fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla ei korvaa metsien hiilinielujen pienenemistä vielä vuoteen 2035 mennessä. Näin ollen metsäenergian käytön lisääminen kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan lisäisi eikä suinkaan vähentäisi Suomen nettohiilipäästöjä ilmakehään.

Tutkimusta tehnyt tutkija Maarit Kallio Metlasta huomauttaa, että tulokset ovat alustavia. Hänestä ne kuitenkin osoittavat, että puun energiakäytön mahdollisuuksiin Suomen hiilipäästöjen kutistajana kannattaa suhtautua varovaisesti.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan hakkeen energiakäyttö nostetaan vuoteen 2020 mennessä 13,5 miljoonaa kuutioon nykyisestä 8,3 miljoonasta kuutiosta.

Metlan selvityksen mukaan Suomen päästöt ovat ainakin 2 miljoonaa tonnia nykyistä suuremmat  2035, jos metsäenergiatavoitteesta pidetään kiinni.

Syken tutkimushankkeen mukaan metsäbioenergian käytöllä sen sijaan voidaan vähentää päästöjä jo vuoteen 2020 mennessä. Syken johtaman tutkimushankkeen mukaan Suomen nettopäästöt vähenisivät 1,4–4,5 miljoonaa tonnia vuodessa riippuen siitä, mitä fossiilista polttoainetta metsäenergialla korvataan.

Erot tutkimusten välillä johtuvat ennen kaikkea siitä, millaista puuta niissä oletetaan käytettävän. Metlan tutkimuksessa on laskettu, että metsäenergian raaka-aineena käytetään hakkuutähteen ohella kasvavaa puuta. Syken tutkimuksessa taas on lähdetty siitä, tavoitteet täyttyvät käyttämällä hakkuutähdettä ja harvennuspuuta.
Kasvavan puun polttaminen on ilmaston kannalta huono vaihtoehto, koska silloin menetetään puun tulevakin hiilensitomiskyky.

Syken tutkimushanketta johtanut professori Jari Liski uskoo, että metsäenergialla on mahdollista saada aikaan päästövähennyksiä.

”Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten metsäenergiaa tuotetaan. Sitä voi tuottaa tehokkaasti tai hällä väliä -meiningillä.”

Hitaasti lahoavaa ainesta, kuten kantoja ei pitäisi käyttää, sillä niiden polton ilmastovaikutukset ovat Syken tutkimuksen samaa luokkaa kuin öljyn. Sykessä tutkitaan parhaillaan, miten metsän käsittelymenetelmillä voidaan kompensoida hiilinielun pienenemistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan ilmastolle edullisen harvennuspuun ja hakkuutähteen pitäisi riittää juuri ja juuri metsäenergian tuotantotarpeisiin, niin että kantoja ei juuri tarvitse käyttää. Suomi on kuitenkin asettanut tavoitteeksi myös liikenteen biopolttoaineiden osuuden kasvattamisen 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Jos myös liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon käytetään puuta, ilmastoystävällinen hakkuutähde uhkaa loppua kesken.

”Voi olla kustannustehokkaampaa käyttää kasvavaa puuta kuin esimerkiksi kantoja. Kuitupuuta käytetään jo nyt energiantuotantoon, vaikka se ei näy tilastoissa”, huomauttaa Maarit Kallio.

Liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa piilee ongelmia myös Suomessa.

Sanni Väisäsen Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tekemän väitöskirjan mukaan etanolin tuotanto sellutehtaan yhteydessä tuottaa elinkaarensa aikana bensiiniä enemmän ilmastopäästöjä, jos raaka-aineena käytetään kasvavaa puuta. Metsätähdettä käytettäessä hiilipäästöt vähenivät fossiiliseen vaihtoehtoon verrattuna.

Sampo Soimakallion väitöskirjan mukaan viljapohjaiseen etanoliin ja rypsibiodielin perustuva kotimainen biopolttoainetuotanto todennäköisesti lisää liikenteen päästöjä.

Sen sijaan kolmannen sukupolven biodieselin tuotanto metsätähteestä tai ruokohelvestä Fischer Tropsch -menetelmällä aiheutti Soimakallion tutkimuksessa fossiilista polttoainetta pienemmät päästöt. Suomessa useat yritykset suunnittelevat puupohjaisen biodieselin valmistusta tällä menetelmällä.

Selkeimpiä ja nopeimpia päästövähennyksiä liikenteessä saataisiin aikaan biokaasulla. Kuluttajat eivät kuitenkaan ole vielä innostuneet tankkaamaan biometaania.


Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.