freeimages.com

Ilmastonmuutos vaarantaa terveytesi

3.9.2015 10.05

Lasse Leipola

Alkukesän helleaalto tappoi Intiassa ainakin 2 500 ihmistä. Lähes 50 asteen kuumuuden aiheuttamat kuolemat tuntuivat Suomen viileässä kesässä etäisiltä, sillä eihän täällä voisi tuollaista tapahtua, vaikka ilmasto lämpeneisi kuinka paljon. Eihän?

Vuonna 2003 Euroopassa koettiin ennätyksellinen hellekesä, jonka seurauksena maanosassa kuoli jopa 70 000 ihmistä tavallista kesää enemmän. Helteiden vakavat seuraukset on havaittu myös Suomessa.

THL:n tutkijat selvittivät vuosien 2003 ja 2010 helleaaltojen vaikutusta kuolleisuuteen lääketieteellisessä Duodecim-lehdessä viime vuonna julkaistussa tutkimusartikkelissa.

”2000-luvun pitkittyneistä helleaalloista aiheutui Suomessa useita satoja ennenaikaisia kuolemia. Tulos on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, joka arvioi Suomessa 1970-luvulla esiintyneen, 40 päivää kestäneen lämpimän jakson johtaneen jopa 800 ennenaikaiseen kuolemaan”, tutkija Virpi Kollanus ja dosentti Timo Lanki kirjoittivat.

Siinä missä intialaiset ovat tottuneet kuumaan ja kuolleisuus nousee dramaattisesti vasta äärimmäisissä lämpötiloissa, ovat suomalaiset huomattavasti herkempiä kuumuudelle. Kuolleisuus alkaa nousta jo siinä vaiheessa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee yli 14 asteen. Tällaisissa lukemissa ollaan Etelä-Suomessa vuosittain käytännössä läpi kesän.

Tämän vuoden poikkeuksellisen viileän heinäkuun keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä oli 16,4 astetta. Vuonna 2010 heinäkuun keskilämpötila oli peräti 21,7 astetta.

Suuri osa kuumuuteen kuolevista on puutteellisesti viilennettyjen sairaaloiden potilaita tai vanhainkotien asukkaita. THL:n tutkijoiden mukaan tulokset eivät ole riittävän kattavia asian varmistamiseksi, mutta vaikuttaisi siltä, ettei hellekuolemissa ole kyse ainoastaan huonokuntoisista ja vanhuksista, joiden kuolema aikaistuu joitakin päiviä tai viikkoja.

Kesä 2010 oli nykyisessä ilmastossa poikkeuksellisen kuuma, sellainen joita koetaan keskimäärin vain kerran elämässä. Ilmaston lämpenemisen myötä tuollaisia hellekesiä koetaan tulevaisuudessa jopa kerran vuosikymmenessä.

Kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen Helsingin yliopistolta muistuttaa, että ilmastonmuutoksen suorat terveysvaikutukset ovat vain yksi osa ongelmaa.

”Keskustelu on helposti liian kapeaa, kun keskitytään esimerkiksi lämpötilan vaikutuksiin. Suomi on suhteellisen vauras maa, jolla on varaa sopeutua esimerkiksi helteisiin hoitamalla sairaaloiden ilmastointi kuntoon. On tärkeää keskittyä myös siihen, millaisia valintoja ilmastonmuutoksen torjunnassa tehdään.”

Pekkasen mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan on tarjolla terveyden näkökulmasta hyviä ja huonoja vaihtoehtoja. Esimerkiksi huonosta torjuntakeinosta hän nostaa hiukkaspäästöjä aiheuttavan puun pienpolton lisäämisen.

”Puu on hyvä energialähde, mutta se pitää polttaa puhtaasti. Eli ei niin, että jokainen polttaa kotonaan huonolla hyötysuhteella ja suurin osa energiasta karkaa savuna eli terveydelle haitallisina pienhiukkasina taivaalle.”

Hyvistä tavoista hillitä ilmastonmuutosta Pekkanen nostaa esiin muun muassa autoilun vähentämisen lisäämällä kävelyä ja pyöräilyä.

”Toinen on ruokavalion muuttaminen lihapainotteisesta kasvipainotteiseksi. Se ei tarkoita, että pitäisi ryhtyä vegaaniksi, mutta me syömme paljon lihaa ja kasvikset ovat terveellisempiä.”

Suomi on melko hyvin suojassa ilmastonmuutoksen pahimmilta vaikutuksilta: rajuimmat lämpötilat, kuivakaudet ja tulvat sekä tuhoisimmat myrskyt iskevät muualle.

”Henkilökohtaisesti ajattelen niin, että Suomen kannalta suurimmat kansanterveydelliset vaikutukset tulevat epäsuorien vaikutusten kautta, eli esimerkiksi maailmantalouden ongelmista, ilmastonmuutoksen aiheuttamista konflikteista ja pakolaisista. Näiden vaikutuksia Suomeen on kuitenkin äärettömän vaikea arvioida”, Pekkanen sanoo.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti jo muutaman vuosikymmenen kuluttua noin 250 000 ylimääräistä kuolemaa vuodessa. Suoraan kuumuuteen kuolevien määrä nousee noin 40 000 ihmisellä. Suurin osa ilmastonmuutoksen aiheuttamista kuolemista liittyy kuitenkin lasten aliravitsemukseen, malariaan ja ripulitauteihin.

Lääketiedelehti Lancetin ja UCL-yliopiston kesällä julkaiseman tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos vie globaalia terveyskehitystä 50 vuotta taaksepäin.

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia Suomessa

• Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän kaamosmasennusta, koska pilvisyys lisääntyy ja lumettomia talvipäiviä on yhä enemmän, jolloin syys- ja talviaika on aiempaa pimeämpää. Jo nykyisin lähes joka toinen suomalainen kokee hyvinvointia heikentäviä oireita, kuten unihäiriöitä tai ruokahaluttomuutta. Kaamosmasennuksen oireista kärsii noin joka kymmenes.
• Ilmaston muuttuminen vaikuttaa kasvien kukintaan ja levinneisyyteen sekä siitepölyn leviämiseen. Tarkat vaikutukset eivät ole tiedossa, mutta todennäköisesti siitepölyn määrä lisääntyy, mikä aiheuttaa entistä enemmän oireita.
• Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän maastopaloja, joissa syntyvät pienhiukkaset voivat levitä laajalle ja aiheuttaa hengitysteiden sairauksia. Myös terveydelle haitallinen alailmakehän otsoni voi lisääntyä. Lauhat ja runsassateiset talvet sekä tulvat voivat lisätä kosteus- ja homevaurioita, mikä heijastuu myös terveyteen.
• Pohjolan ilmaston ei odoteta lämpenevän niin paljoa, että malaria leviäisi Suomeen. Malaria ja muut trooppiset taudit kuitenkin leviävät entistä laajemmille alueille, mikä tulee näkymään myös Suomeen saapuvien ulkomaalaisten ja maailmalta palaavien suomalaisturistien terveydentilassa.
• Vähälumiset talvet saattavat vähentää talvilajien harrastamista ja heijastua siten heikentävästi kansanterveyteen.
• Kuuma ilma rasittaa sydäntä, kun lämpö laajentaa verisuonia ja hikoileminen kiihtyy. Nestehukan myötä veren vesipitoisuus laskee, mikä tekee verestä paksumpaa ja kasvattaa verisuonitukosten riskiä. Nykyisessä ilmastossa kylmyys on kuitenkin vielä lähes kymmenen kertaa kuumuutta suurempi uhka hengelle. ”Ilmaston keskilämpötilan nousun nettovaikutus on lämpötilojen aiheuttamien kuolemien väheneminen. Se ei tietenkään tarkoita sitä, ettei helteisiin pitäisi varautua”, kansanterveyden professori Juha Pekkanen sanoo.
• Ilmaston lämpeneminen voi lisätä liukastumisia, kun erityisen liukkaat nollakelit yleistyvät ja leviävät pohjoisemmaksi. Nykyisin sairaalahoitoa vaativia liukastumisia tapahtuu vuosittain noin 5 000. Lisäksi myrskyjen vaikutukset kuten trombit tai puiden kaatuminen voivat aiheuttaa onnettomuuksia.
• Suomessa on totuttu puhtaaseen ja turvalliseen juomaveteen, mutta ilmaston muuttuminen aiheuttaa paineita myös vesihuollolle. Rankkasateiden aiheuttamat tulvat aiheuttavat juomavesilähteiden saastumista pintavedestä. Ongelmat voivat lisääntyä myös luonnonvesissä, sillä merien ja järvien lämpeneminen lisää leväkukintoja ja edistää vatsatautien leviämistä. Jälkimmäisestä saatiin esimerkki viime vuonna, kun vatsatautiepidemiat levisivät eri puolilla Suomea helteiden lämmittämissä uimavesissä. Hellejaksot aiheuttavat haasteita myös elintarvikkeiden kylmäketjuille, mikä voi lisätä ruokamyrkytyksiä.
• Niin sanotut vektorivälitteiset eli esimerkiksi hyönteisten välittämät taudit voivat yleistyä. Se johtuu esimerkiksi borrelioosia eli puutiaisaivokuumetta levittävien punkkien yleistymisestä ja leviämisestä laajemmalle alueelle. ”Lännempää tulleet muuttolinnut ovat tuoneet läntisiä kantoja ja idempää tulleet itäisiä. Näin on ollut jo vuosikymmeniä, mutta vasta viime aikoina ilmasto on muuttunut virusten kiertoa suosivaksi”, Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti kommentoi puutiaisaivokuumeen vakavan muodon leviämistä toukokuussa Ylelle.

Tweet