Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Anna Autio

Noah Kettunen
Pitkä päivä. Aamupäivän aikana viisivuotias Noah Kettunen on paijannut pikkuveljeään, syönyt aamupalaa, pyöräillyt ja skeitannut pihalla ja tehnyt yksin hiekkakakkuja taloyhtiön leikkipaikalla. Nukkumaanmenoaikaan on vielä kymmenen tuntia.Anna Autio

Pitkä päivä. Aamupäivän aikana viisivuotias Noah Kettunen on paijannut pikkuveljeään, syönyt aamupalaa, pyöräillyt ja skeitannut pihalla ja tehnyt yksin hiekkakakkuja taloyhtiön leikkipaikalla. Nukkumaanmenoaikaan on vielä kymmenen tuntia.

Lapset kotiin

3.10.2016 8.51

Annakaisa Suni

Päivähoidosta säästetään. Tältä se näyttää perheiden arjessa.

”Minä, minä, minä. Tuossa olen minä.”

Viisivuotias Noah Kettunen osoittaa tohkeissaan seinälle sommiteltuja valokuvia. Monessa poseeraa hän itse, joissakin hänen rakastuneen näköiset vanhempansa. Yhdessä on auringonlasku ja toisessa ilmapalloja. Neljä viikkoa vanhan pikkuveli Leonin kuvia ei vielä ole ehditty liimata seinälle.

On tiistaiaamu Vantaalla, ja Noah on täynnä energiaa. Hän ei palannut elokuun alussa tuttuun päiväkotiin, vaan viettää tämän vuoden kotona pikkuveljen ja äiti Nelli Kettusen kanssa.


Varhaiskasvatus on yksi monista hyvinvointivaltion palveluista, joista hallitus leikkaa yrittäessään hillitä valtion velkaantumista. Laki subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta tuli voimaan elokuun ensimmäisenä päivänä.

Subjektiivisen oikeuden rajaaminen tarkoittaa sitä, että lapsi saa olla päiväkodissa korkeintaan 20 tuntia viikossa, jos toinen hänen vanhemmistaan on työtön tai kotona pikkusisaruksen kanssa. Aiemmin kaikkien lasten oikeus päivähoitoon oli kokopäiväinen, eli korkeintaan 50 tuntia viikossa. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen kaikille lapsille ehti olla voimassa kaksikymmentä vuotta, vuodesta 1996 lähtien. Hallitus päätti myös suurentaa päiväkotien ryhmiä.

Osa-aikaisen hoidon järjestäminen Noahille oli niin hankalaa, että vanhemmat päättivät pitää hänet kokonaan kotona. Kettusen mielestä suurin ongelma Vantaalla on, että hoitojärjestelyt eivät jousta eivätkä ota huomioon perheiden erilaisia tilanteita.

”Päiväkodin johtaja yritti järjestää asiaa, mutta kaupunki teki siitä vaikeaa. Tuli tunne, että tässä pelattiin yksi lapsi pois vain säästöjen takia”, Kettunen sanoo.

Tasa-arvovaje-hanketta johtava tutkijatohtori Anna Elomäki sanoi keväällä, että hallitus pystyttää kotiäitiyhteiskuntaa. Hänen mukaansa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, ryhmäkokojen kasvattaminen ja päivähoidon hinnan korotus tekevät työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeaksi. Niissä yhdistyvät kiristävä talouspolitiikka ja konservatiivinen perheajattelu.


On toinen päivä sen jälkeen, kun isä Miika Kettunen palasi kesälomalta töihin ja Nelli Kettunen jäi yksin kotiin Leon-vauvan ja Noahin kanssa.

Kettunen laittaa Leonin lattialle pötköttämään ja alkaa kattaa aamupalaa pöytään. Ikkunan kokoinen televisio näyttää hassuja amerikkalaisia eläinvideoita.

Leon alkaa itkeä lattialla. Kettunen nostaa Leonin syliinsä syömään ja kehottaa Noahia tekemään itse voileivän. Se sujuu hyvin, sitä on harjoiteltu. Leon nukahtaa syödessään. Kettunen laskee hänet varovasti sohvalle ja harppaa nopeasti pöydän ääreen pikavoitelemaan itselleen leivän.

Tänään hän ehtii syödä sen.

”Eilen istuin koko päivän sohvalla vauva sylissä ja näytin kauhealta. Mies laittoi Whatsapp-viestin, että onpa kiva olla töissä. Minä vastasin, että onpa kiva olla täällä jumissa.”

Ei Kettunen silti usko, että tästä vuodesta on Noahille paljoa haittaa. Vuoden päästä lapsi menee esikouluun. Valoisassa vantaalaiskodissa on kaikki hyvin ja apuakin lähellä: Kouvolasta kotoisin olevan Nelli Kettusen vanhemmat muuttivat puolitoista vuotta sitten naapurikuntaan Tuusulaan.


Kokopäiväisesti töissä käyvien, yrittävien tai opiskelevien vanhempien lapset saavat jatkossakin olla päiväkodissa kokopäiväisesti. Kunta voi myöntää oikeuden kokopäiväiseen hoitoon myös muissa tapauksissa, jos perhe tarvitsee erityistä apua esimerkiksi vanhempien päihdeongelman tai lapsen kehityksen vuoksi. Tällaisista poikkeuksista päättävät päiväkoti ja kunnan varhaiskasvatus yhdessä.

Osa-aikaista ja epäsäännöllistä työtä tekevien vanhempien lapsille kunnan pitää järjestää päivähoito siksi aikaa, kun vanhempi on töissä.

Elokuun alussa astui voimaan myös päivähoitoasetus aikuisten ja lasten välisestä suhdeluvusta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että päiväkotien ryhmäkokoja voidaan kasvattaa. Aiemmin yhtä aikuista kohti sai ryhmässä olla enintään seitsemän lasta. Nyt lapsia saa olla kahdeksan.

Kolmen aikuisen ryhmässä sallittu lapsimäärä nousee 21:stä 24:ään. Lastentarhanopettajaliiton mukaan ryhmässä saattaa käytännössä olla samaan aikaan jopa 30 lasta, kun mukana on koko- ja osapäiväisiä lapsia.


Vanhemmat saavat
lain mukaan valita, ovatko heidän lapsensa päiväkodissa neljä tuntia joka päivä vai pidemmän aikaa kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Käytännössä kaikissa päiväkodeissa ei ole mahdollista valita näiden vaihtoehtojen välillä.

Sen vuoksi Noah Kettunen ei mene tänä syksynä ollenkaan päiväkotiin. Hänen päiväkotinsa – Nelli Kettusen mukaan ihan mahtava paikka – sijaitsee isän työpaikanvieressä kymmenen kilometrin päässä perheen kotoa. Siellä tarjottiin vain neljän tunnin hoitopäiviä. Koska perheellä on yksi auto, jolla Miika Kettunen ajaa työmatkansa, perhe ei olisi pystynyt kuljettamaan Noahia osapäivähoitoon. Vaihtoehto oli siirtyä toiseen päiväkotiin.

Perhe harkitsi myös kahta neljän tunnin päivää viikossa, jolloin Miika Kettunen olisi voinut pitää pidemmän ruokatauon ja tuoda Noahin kotiin kesken päivän. Tästä ajatuksesta he luopuivat, kun selvisi, että varhaiskasvatuksesta olisi silti pitänyt maksaa 20 viikkotunnin mukaan.


Kaupunkien ei ole pakko heikentää päivähoitoa. Vantaa on Suomen neljästä suurimmasta kaupungista ainoa, joka rajaa päivähoito--oikeutta. Ryhmäkokoja se ei kasvata.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisella Vantaa laskee säästävänsä 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Säästö tulee henkilöstökuluista.

Säästö on laskettu varovasti, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen. Vantaalla on ollut kokopäiväisessäpäivähoidossa noin 1 300 lasta, joiden vanhemmat ovat kotona. Heistä moni saa jatkossakin oikeuden laajempaan varhaiskasvatukseen esimerkiksi siksi, että lapsi oppisi suomen kieltä tai siksi, että vanhempien voimat eivät riitä. Jo 240 lasta on saanut myönteisen päätöksen.

Vantaalla ei ole arvioitu, paljonko erityisten syiden selvittäminen maksaa. Askola-Vehviläisen mukaan hallinnollinen työ on lisääntynyt. Hallintoon on palkattu yksi uusi toimistosihteeri, jonka työaikaa kuluu tosin myös päivähoitomaksujen selvittämiseen.

Askola-Vehviläinen näkee muutoksessa hyviä puolia: se voi kannustaa vanhempia töihin ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaa tekemään entistä parempaa työtä.

”Tämä sparraa meitä miettimään, mitä varhaiskasvatuksessa oikeasti tapahtuu neljän tunnin aikana.”


Leikkausten vaikutuksia lasketaan kunnissa hyvin eri tavoin.

Lappeenranta on Vantaata kolme kertaa pienempi, mutta päivähoidon rajaamisen on arvioitu säästävän siellä enemmän rahaa, 1,9 miljoonaa euroa vuodessa. Säästö syntyy siitä, että 250 lasta siirtyy 20 viikkotunnin piiriin ja kaksi osa-aikaista lasta käyttää aina yhtä paikkaa. Käsittelyssä on 17 erityistapausta, jotka saattavat jatkossakin saada oikeuden kokopäiväiseen hoitoon.

Käytännössä kaupunki päättää, ketkä lapset ovat päiväkodissa maanantaiaamusta keskiviikkoon puoleenpäivään ja ketkä keskiviikkoiltapäivästä perjantaihin. Toinen vaihtoehto on neljä tuntia joka päivä. Päivittäinen osallistuminen olisi lapsen kehityksen ja kasvun vuoksi suositeltavaa, sanoo Lappeenrannan varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki. Suurin osa vanhemmista on kuitenkin valinnut osaviikkoisen hoidon, luultavasti kuljetussyistä.


Lappeenrannassa asuva äiti kertoo Vihreälle Langalle, miten arki on muuttunut. Maanantain ja tiistain kokopäivähoidossa ja keskiviikon puolipäivähoidossa olevien lasten hoitopäivä on keskiviikona käytännössä lyhyempi kuin neljä tuntia. Muuten lapset ehtisivät käydä päiväunille ja heidät pitäisi hakea kesken unien.

Lappeenrantalaisäiti ei haluaisikaan lapsia kokopäiväiseen hoitoon, koska haluaa viettää heidän kanssaan paljon aikaa. Hän olisi toivonut joustoa hoitoaikoihin.

Keskiviikkoisin tuntuu, että lapsia pitää lähteä hakemaan heti viemisen jälkeen.

”Mietin, onko järkeä viedä lasta ollenkaan sinne neljäksi tunniksi”, hän sanoo.

Päiväkotien työntekijöitä ei irtisanota, mutta jo tänä syksynä on jätetty täyttämättä toistakymmentä vapaata työpaikkaa. Virkki ei usko, että muutos vaikuttaa työllisyyteen. Heti, kun työttömänä oleva vanhempi saa työtä, lapsi pääsee kokopäiväiseen hoitoon.

Entä päiväkotien henkilökunnan työllisyys?

”Esimerkiksi lähihoitajilla on mahdollisuus työskennellä muilla ammattiinsa kuuluvilla osa-alueilla. Lastentarhanopettajilla taas on käytännössä täystyöllisyys”, Virkki sanoo.


Kuuden tuhannen asukkaan Siuntio on yksi harvoja Uudenmaan kuntia, joka sekä rajaa päivähoito-oikeutta että kasvattaa ryhmäkokoja.

Käytännössä muutos ei vielä näy. Ryhmissä on joitakin vapaita paikkoja, joten uusia lapsia saa tulla useampia, ennen kuin ryhmäkoot kasvavat uuden rajan yli.

Kunnassa ei ole vielä laskettu, paljonko säästöä lyhyemmistä hoitopäivistä ja suuremmista ryhmistä tulee. Lasten määrä Siuntiossa ei ennusteen mukaan tule kasvamaan.

Irtisanomisia päiväkoteihin ei ole tulossa, mutta eläkkeelle jäävän työntekijän tilalle saatetaan jättää palkkaamatta uusi. Uusien lakien lisäksi vaikuttaa se, että Siuntio organisoi koko päivähoitoa uudelleen. Ensi vuonna on tarkoitus siirtyä tuntipohjaiseen laskutukseen.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on lisännyt päiväkotien hallinnon työtaakkaa, kun perheiltä on pyydetty tietoa työtilanteesta. Hakemuslomakkeita on päivitetty ja perheitä neuvottu uudessa tilanteessa.

Kannattaako rajaus, vaikka siitä seuraa lisää hallinnollista työtä?

”Lähdimme siitä, että teemme sen, mitä laki mahdollistaa. Seuraamme muutoksen tuomia vaikutuksia toimintaan ja säästöihin”, sanoo Siuntion varhaiskasvatuspäällikkö Mirva Alakoskela.


Leikkausten jälkeekin Suomessa on enemmän varhaiskasvatusta kuin monessa muussa maassa. Suunta on silti kääntynyt hyvinvointivaltion kasvattamisesta palveluiden rajaamiseen. Koska vastuu lastenhoidosta on Suomessa edelleen pääosin naisilla, leikkaukset vaikuttavat eniten naisten elämään.

Naisten elämään ne vaikuttavat myös siten, että ylivoimaisesti suurin osa päiväkotien henkilökunnasta on naisia. Opetus- ja kulttuuriministeriön muistion mukaan suuremmat päiväkotiryhmät väsyttävät työntekijöitä ja vähentävät alan kiinnostavuutta.

Hallituksen kaavailema säästö taas syntyy siitä, että päiväkodeissa tarvitaan 2 320 työntekijää vähemmän.


Päivähoidon merkitys on viime vuosikymmeninä muuttunut lasten säilytyspaikasta osaksi koulutusjärjestelmää. Hallitus ja kunnat korostavat sitä, että lasten pitää oppia tarvittavat asiat, vaikka he olisivatkin päiväkodissa vain puolet viikosta.

Nelli Kettunen olisi halunnut Noahin päiväkotiin juuri siksi, että Noah on jo viisivuotias, taitava ja vilkas.

”En ajattele sitä hoitona, vaan varhaiskasvatuksena”, hän tiivistää.

Päiväkodissa Noah on oppinut esimerkiksi jonottamaan, viittaamaan ja odottamaan vuoroaan. Siellä hän tekee suujumppaa puheterapian tueksi ja juhlii kavereiden kanssa kaikkia juhlapyhiä. Nelli Kettunen on luvannut, että kotona järjestetään Halloween-juhlat, koska Noah ei pääse päiväkodin juhliin.

Päivähoitomaksut eivät sittenkään nouse

Päivähoitomaksuja päätettiin korottaa kevään kehysriihessä, mutta syyskuun alun budjettiriihessä päätettiin, että korotukset perutaan.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi jo ennen budjettiriihtä, että hallitus harkitsee korotuksista luopumista. Keskusta ei tuolloin vielä perumiseen taipunut.

Kiista päivähoitomaksuista osoittaa myös, miten päivähoidossa törmäävät poliittiset ajatukset perheestä ja kansantaloudesta. Maksujen korotusta kannatti esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, joka on erittäin perinteisen perhepolitiikan kannalla.

Nämä leikkaukset vaikuttavat lapsiperheisiin

  • Oikeus päivähoitoon rajataan 20 tuntiin viikossa niiltä lapsilta, joiden toinen vanhempi on työttömänä tai kotona nuoremman sisaruksen kanssa.
  • Päiväkotien ryhmäkoot kasvavat 21:stä 24:ään, kun yhtä aikuista kohti saa jatkossa olla kahdeksan lasta.
  • Kunnat saavat toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoidon maksullisena kerhotoimintana.
  • Päivähoidon henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksia löysätään.
  • Lapsilisiin ei enää tehdä indeksikorotuksia, ja muun muassa kotihoidontuen ja muiden etuuksien indeksikorotukset jäädytetään.
  • Vanhempainvapaalta kertyvää lomaa rajataan.

Mitä leikkauksilla säästetään?

  • Hallituksen arvion mukaan kokopäivähoidon rajaaminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen säästävät julkista rahaa 129 miljoonaa euroa.
  • Noin 11 100 lasta siirtyy kokopäivähoidosta puolipäivähoitoon. Näin päiväkotien henkilökunta vähenee 740 ihmisellä. Tästä tulee hallituksen mukaan 62 miljoonan euron säästö. Ryhmäkokojen suurentaminen taas vähentää työntekijöitä 1 580:llä. Ryhmäkokomuutoksen säästöiksi arvioidaan 67 miljoonaa euroa.
  • Päiväkotien työntekijöitä vähennettäneen enimmäkseen niin, ettei eläköityvien tilalle palkata uusia eikä määräaikaisuuksia jatketa.
  • Hallituksen säästöarviot ovat luultavasti ylioptimistisia. Esimerkiksi Kuntaliitto laskee, että puolipäivähoidon lisäämisellä voitaisiin säästää korkeintaan 37 miljoonaa euroa, ei 62 miljoonaa.
  • Säästöjä jää tulematta myös siksi, etteivät kaikki kunnat ole lähteneet hallituksen kelkkaan. Kaikkiaan 16 kuntaa on jättänyt subjektiivisen päiväoikeuden rajaamatta ja 30 kuntaa on päättänyt olla kasvattamatta ryhmäkokoja.
  • Osassa kunnista päätös on tekemättä. Vaikka suurin osa kunnista onkin rajannut oikeuksia ja kasvattanut ryhmäkokoja, monet suuret kaupungit, kuten Helsinki, Espoo, Tampere ja Turku, ovat kieltäytyneet niistä.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.


Myllyteatterin mainos

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri