Lehtikuva

Miksi kunta oli ennen parempi?

24.3.2017 11.06

Riikka Suominen

1980-luvulla lapsiperheille tarjottiin kotiapua ja koulussa pääsi terveydenhoitajalle. Nykyään tällaiseen ei kuulemma ole varaa. Vihreä Lanka kysyi miksei.

Pääsihteeri Tarja Leinonen, Terveydenhoitajaliitto:

"90-luvun laman aikaan vähennettiin neuvola- ja kouluterveydenhoitajia. Taso jäi sen jälkeen aiempaa alhaisemmaksi. Myös kotiapu lopetettiin.

Ennen sosiaalipuolella oli töissä kodinhoitajia ja kotiavustajia.
Vuodesta 2011 alkaen peruskoulussa on tehty kolme laajaa terveystarkastusta. Niihin menee puolitoista tuntia oppilasta kohti. Työmäärä on lisääntynyt, mutta hoitajien määrä ei.

Tarkastuksessa tutustutaan oppilaan elämään ja perheeseen, jotta ongelmat löydetään. Seuraava hankaluus on, saako apua tarvitseva kunnalta ajan psykologille tai kuraattorille.

Suositus on 600 oppilasta terveydenhoitajaa kohden. Toivon, että seuraavissa suosituksissa olisi 400 oppilasta terveydenhoitajaa kohden.

Kotiapu on tulossa vähän eri muotoisena takaisin. Se on järkevää. Esimerkiksi Imatralle on perustettu perhekeskus, jossa on perhetyöntekijöitä ja neuvola. Kunnissa, joissa tällaiset lapsiperheiden kotipalvelut on otettu käyttöön, huostaanotot ovat vähentyneet selvästi."

Tutkijatohtori Liina-Kaisa Tynkkynen, Tampereen yliopisto

"Kuntien terveydenedistäminen, esimerkiksi kouluterveydenhoito, kärsii resurssipulasta. Peruspalveluita ei enää tuoda ihmiselle, vaan ihmisen odotetaan hakeutuvan esimerkiksi terveysasemalle. On menty yksilöllisyyteen ja yksilön pärjäämiseen.

Ihmiset eivät käytä niin paljon palveluita kuin tarvitsisivat. OEDC tutkii tätä kysymällä, ovatko ihmiset välimatkan tai taloudellisten syiden vuoksi jättäneet palveluita käyttämättä. Suomessa käyttämättä jättäminen on yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

Lääketiede on kehittynyt. Yhä useampia sairauksia voidaan hoitaa. Mutta ennaltaehkäiseminen on sairauden hoitamista halvempaa. Nyt valtaosa rahoista menee erikoissairaanhoitoon. Peruspalveluissa on monin paikoin pula henkilöstöstä.

On helpompi leikata ennaltaehkäisevästä työstä kuin erikoissairaanhoidon toimenpiteestä. Ennaltaehkäisyn tulokset näkyvät – ehkä – joskus tulevaisuudessa kun taas esimerkiksi toimenpiteen epääminen potilaalta on hyvin näkyvä teko.

Kunnat ovat erityisesti terveydenhuollossa olleet liian heikkoja suuntaamaan resursseja perustasolle."

Vihreä kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen:

"On totta, että olemme vauraampia kuin ennen. Mutta yhteiskunta on eriarvoistunut.

Valtaosa lapsista ja nuorista voi paremmin kuin ennen. Ne, jotka voivat huonosti, voivat entistä huonommin.

Asiantuntijat ovat sote-uudistuksen yhteydessä muistuttaneet, että kaikkein köyhimmät tarvitsevat enemmän palveluita kuin muut.
Loppulasku eriarvoisuudesta maksetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Jos laiminlyödään varhaista tukea, se maksetaan myöhemmin. Yksi lastensuojelun laitospaikka maksaa vuodessa saman verran kuin 3 000 tuntia lapsiperheiden kotipalvelua.

Viime eduskuntakaudella kotiavun saamista helpotettiin, mutta lapsiperheet eivät tiedä palvelusta. Toivottavasti kunnissa ei ajatella, että säästetään sillä, ettei siitä kerrota.

Helsingissä kotiapua saa palvelusetelillä, mutta omavastuu jää maksettavaksi. Kotiapua käytetäänkin enemmän hyvin toimeentulevilla alueilla, joissa vanhemmat osaavat ottaa selvää asioista.

Sote-palveluihin menee rahaa, koska suuret ikäluokat vanhenevat ja ihmiset elävät yhä pidempään. Loppuvaiheen palvelut ovat kalliita. "

Edit 25.3.2017 Korjattu tutkija Liina-Kaisa Tynkkysen nimi.

Tweet