Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Miten Suomen turvallisuus tulisi taata?

15.5.2014 13.57

Minna Suihkonen

1. Suomen turvallisuus tulisi taata
a) EU:n puolustusyhteistyötä tiivistämällä.
b) pohjoismaista puolustusyhteistyötä tiivistämällä.
c) liittymällä Natoon.
d) pitämällä nykyinen puolueettomuus.
e) jotenkin muuten, miten?


Touko Aalto: e
Voimme tehdä enemmän yhteistyötä EU:n kanssa siviilikriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä sekä materiaalihankinnoissa. Itse painotan eniten pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä etenkin materiaalihankinnoissa, rajavalvonnassa sekä koulutustehtävissä. Näin siitä huolimatta, että 22 EU-jäsenmaata ja 3 pohjoismaata ovat Nato-jäsenmaita. En kannata Suomen Nato-jäsenyyttä enkä Naton-rinnalle rakennettavaa päällekkäistä EU-sotilasliittoa. Naton viides artikla vetäisi Suomen helpommin osaksi kansainvälisiä selkkauksia, mutta koska jokaisella Nato-maalla on myös oikeus olla lähettämättä sotilaallisia joukkoja apua tarvitsevaan Nato-maahan, turvatakuut eivät kriisin sattuessa olisi mikään itsestäänselvyys. Sotilasliittojen ulkopuolella oleva, mutta yhteistyötä kaikkien kanssa tekevä ja siviilikriisinhallintaan ja rauhavälitykseen keskittyvä Suomi on minun valintani.

Pekka Aikio: b
Pohjoismaisesti ja yleisellä asevelvollisuudella sekä valitsemalla ystävät läheltä ja viholliset kaukaa.

Alanko-Kahiluoto: a
Mielestäni Suomen kannattaa turvallisuuspolitiikassaan ensisijaisesti painottaa länsimaisten yhteistyörakenteiden kehittämistä. Suomen tulisi sekä edistää EU:n yhteistä puolustusta ja kriisinhallintaa että kehittää puolustusyhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomen turvallisuuden kannalta Nato-jäsenyyden hakeminen voi olla myös riski. Siksi Suomen ei tule hakea NATO-jäsenyyttä ennen kuin mahdollisuudet kehittää EU-maiden yhteistä puolustusta ja pohjoismaista yhteistyötä on selvitetty. Ennen jäsenyyden hakemista olisi myös toimeenpantava kansanäänestys.

Harri Auvinen: a ja b

Anne Bland: a

Tarja Cronberg: a ja b
Vielä kymmenen vuotta sitten p​ohjoismaista puolustusyhteistyötä ei voitu ajatellakaan n​yt se on ​pohjoismaisen yhteistyön dynaamisin alue.
EU:n jäsenmaiden välillä ei vielä ole tarvittavaa luottamusta. Ukrainan kriisi vahvistaa tarvetta yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan. Puolustuksessa tulisi tehdä yhteistyötä. EU:n jäsenmaat käyttävät yhteensä yli 200 miljardia euroa vuodessa puolustukseen. Se on vain kolmannes Yhdysvaltojen puolustusbudjetista, mutta enemmän kuin Venäjän, Japanin ja Kiinan puolustusbudjetit yhteensä. Tällä rahalla saataisiin enemmän turvallisuutta, jos maat tekisivät yhteistyötä esimerkiksi tekemällä yhteishankintoja. Uskon yhteisostojen olevan tulevaisuutta.

Satu Haapanen: b ja d

Hanna Holopainen: a

Heidi Hautala: a ja b
Perinteisen liittoutumattomuuden merkitys kansallisen identiteettimme määrittäjänä on minusta poistunut. Sotilaalliset uhkat ja sodankäynnin uudet muodot ovat palanneet Ukrainan kriisin myötä ja Venäjä on kumonnut ETYJ-sopimuksen periaatteet. Mahdollinen ja toivottavakin kehitys uudessa tilanteessa olisi, että EU:sta kehitettäisiin Naton eurooppalainen pilari. Tämä voisi myös vähentää USA:n hallitsevaa asemaa puolustusliitossa.

Jyrki Kasvi: a
Eurooppa ei voi loputtomiin luottaa siihen, että kyllä Setä Samuli tulee hätiin, jos jotain tapahtuu.

Siru Kauppinen: b
EU:n armeijoiden koordinaatiota tulee parantaa, mutta en halua armeijalla pullistelevaa Eurooppaakaan. Sen sijaan pohjoismaiset arvot antavat hyvän pohjan sen yhteistyön kehittämiselle - ja sitä on viimeisen 10 vuoden aikana kehitettykin.

Otso Kivekäs: a
Pitkällä tähtäimellä Euroopan puolustus ei voi perustua sen varaan että USA maksaa kulut ja takaa kaikkien turvallisuuden. Tarvitsemme eurooppalaisen ratkaisun. Se ratkaisu voi syntyä Naton kautta tai siitä riippumatta.

Saara Ilvessalo: a

Anni Sinnemäki: a ja b
Suomen turvallisuuden perusratkaisut ovat jäsenyys Euroopan unionissa ja uskottava oma puolustus. Suomen turvallisuutta vahvistaa aktiivinen toiminta Euroopan unionin yhteisen ulkopolitiikan puolesta. Suomen etu on hakea tiivistyvää yhteistyötä puolustusasioissa niin EU:n piirissä kuin pohjoismaisessa yhteistyössä. Ukrainan kriisi ja Venäjän toiminta siinä ovat muistuttaneet meitä siitä, kuinka tärkeää jäsenyys unionissa meille turvallisuuspoliittisesti on – emme ole harmaalla alueella vaan osa läntistä Eurooppaa.

Johanna Sumuvuori: b
Eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventäminen ja voimavarojen jakaminen on kansantaloudellisestikin järkevää. Muut Pohjoismaat ja EU-maat ovat luontevia kumppaneita puolustusyhteistyölle.

Oras Tynkkynen: a
Yhteenlaskettuna EU:n 28 jäsenmaalla on maailman vahvin armeija, mutta erillisinä vaikutus jää murto-osaan. Eurooppalaisella puolustusyhteistyöllä voidaan myös tehostaa puolustusta taloudellisesti, kun maihin ei hankita pienissä erissä päällekkäisiä ja ristikkäisiä laitteita ja järjestelmiä.

Maria Ohisalo: a ja b

Antero Vartia: b ja d

Ozan Yanar: a
Toivon, että EU tiivistäisi yhteistyötään puolustuspolitiikassa ja kriisinhallinnassa. Monilla EU-mailla on etenkin talouskriisin jäljiltä paineita pienentää puolustusbudjettejaan. Olisikin järkevää jakaa taakkaa esimerkiksi materiaalihankintojen osalta. Syvemmän puolustusyhteistyön tiellä on kuitenkin useita esteitä. Suurin osa EU-maista on Nato-jäseniä, eivätkä halua rakentaa päällekkäisiä puolustusrakenteita.  Yhteinen puolustuspolitiikka vaatisi myös toimivan, yhteisen ulkopolitiikan. Suomen pitää käydä asiallinen keskustelu siitä, miten järjestämme puolustuksemme tulevaisuudessa.

 

eurovaalit 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.


Myllyteatterin mainos

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri