Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Maxim Usik

Kuvituskuva
Maxim Usik

Näin perustat yhteisön

28.6.2017 9.07

Vesa Sisättö

Yhteisön voi koota edistämään asioita, keskustelemaan netissä tai muuttamaan saman katon alle. Näillä ohjeilla yhteisö syntyy lähes itsestään.

Päätä ensin periaatteet

Asuinyhteisön perustaminen kannattaa aloittaa miettimällä, mitä haluaa yhteisöasumiselta. Maalaistalo vai kerrostalo? Kymmenen ihmisen kolhoosi vai kolmen asukkaan koti? Millaisten ihmisten kanssa haluaa asua yhdessä?

”Jos haluaa, että yhteisö perustuu tiettyihin periaatteisiin, ne pitää selvittää heti alussa. Ei voi jälkikäteen esittää, että ollaan kaikki vegaaneja”, kertoo arkkitehti ja asuinyhteisövalmentaja Johanna Kerovuori.

Valitse ihmiset

Periaatteiden päättäminen vaikuttaa siihen, keitä asuinkumppaneiksi tulee. Samoin valinta esimerkiksi maalaistalon tai kerrostaloasunnon välillä. Maalle haluavat aivan eri ihmiset kuin keskustan isoon huoneistoon.

”Alussa yhteisöä etsivä joukko voi olla suurikin, sillä porukasta karsiutuu ihmisiä”, Kerovuori sanoo.

Etsi asunto

Vuokra-asuntoilmoituksia tutkimalla selviää millaisia yhteisöksi kelpaavia asuntoja on tarjolla.

”Jos jokin asunto on ollut pitkään myynnissä. Omistaja voi suostua vuokraamaan”, Kerovuori vinkkaa.

Hyvä yhteisöasunto tarjoaa jokaiselle omaa rauhaa, eli oman huoneen, jonka oven saa kiinni.

”Keittiö on yhteisön sydän, paljon olohuonetta tärkeämpi. Sen pitää olla suuri ja mielellään yhteydessä olohuoneeseen.”

Oma vuokrasopimus kaikille

Yhteisön jokaisen asukkaan kannattaa solmia oma vuokrasopimus asunnon omistajan kanssa. Näin kaikki ovat yhteisössä tasa-arvoisessa asemassa. Malli, jossa yksi asukas on päävuokralainen ja muut alivuokralaisia, johtaa helposti ongelmiin.

”Alivuokralaisen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Ongelmia syntyy, jos vuokria jää maksamatta tai uutta asukasta ei löydy ajoissa. Tällöin päävuokralainen joutuu maksamaan puuttuvan osan itse”, Kerovuori sanoo.

”Kelankin kanssa voi tulla vaikeuksia. Ilman erillisiä vuokrasopimuksia yhteisö katsotaan helposti yhdeksi ruokakunnaksi, mikä vaikuttaa tukiin.”

Yhdistyksellä voi edistää asioita

Yhdistys on hyvä tapa ajaa ja edistää erilaisia asioita yhdessä muiden ihmisten kanssa.

”Yhdistys on parhaimmillaan enemmän kuin siihen osallistuvat ihmiset ”, sanoo järjestökonsultti Tuomas Rinne Suomen pakolaisavun järjestöhautomosta.

”Aina ei ole järkeä perustaa yhdistystä. Monessa tapauksessa esimerkiksi yrityksen perustaminen on parempi vaihtoehto”, Rinne sanoo.

Yhdistyksen perustaminen vaatii joukon innostuneita ja sitoutuneita ihmisiä, hyvin valmistellut säännöt ja 85 euroa rekisteröimismaksuun. Rekisteröinnin voi hoitaa PRH-nettisivujen lomakkeella ja päätös tulee parissa viikossa.

”Toiminnan haasteet tulevat eteen, kun yhdistyksen toimintaa käynnistetään. Silloin on usein edessä vuosien oppimisprosessi”, Rinne muistuttaa.

Yhdistyselämä kevyemmäksi

”Yhdistyksillä on tarjolla satoja erilaisia vapaaehtoistehtäviä. Monia näistä voi hoitaa vaikkapa kotisohvalta”, Rinne sanoo.

Monet pelkäävät loppuunpalamista yhdistystyössä.

”Loppuunpalaminen johtuu useimmiten siitä, että tehdään asioita liian kuluttavalla tavalla. Prosessiin pitää kiinnittää huomiota”, Rinne sanoo.

Elinvoimainen järjestö toimii alhaalta ylöspäin eli kuuntelee jäseniään.

Nettiyhteisö syntyy jakamisesta

Yhteinen kiinnostuksen kohde voi synnyttää nettiyhteisön spontaanistikin. Kyse voi olla esimerkiksi jonkin asian kannatuksesta tai fanituksesta.

”Yhteisön teknisellä muodolla ei ole kovin suurta merkitystä. Uuden yhteisön pitää kuitenkin miettiä esimerkiksi sitä, esiinnytäänkö siinä omalla nimellä ja kasvoilla, kuten Facebook-yhteisöissä, vai anonyymeinä. Joihinkin aiheisiin nimettömyys sopii paremmin”, kertoo tutkijatohtori Sanna Malinen Turun yliopistosta.

Luo sisältöä, värvää ihmisiä

Nettiyhteisö tarvitsee keskusteluja eli sisältöä. Keskusteluja ei synny ilman käyttäjiä, joten kannattaa varmistaa, että käyttäjiä on heti alusta lähtien.

”Jos uudessa yhteisössä ei ole mielenkiintoista sisältöä eikä käyttäjiä, sivuille osunut lähtee pois ja tuskin palaa tarkastamaan tilannetta”, Malinen sanoo.

Moderoi selkeästi

Nettiyhteisö tarvitsee säätelyä.

”Sääntöjen pitää olla selkeät, läpinäkyvät ja hyvin sisäistetyt. Usein nettiyhteisöt ovat vertaismoderoituja, eli käyttäjät valvovat itse käytöksen asiallisuutta ja neuvottelevat pelisäännöistä keskenään”, Malinen kuvaa.

Moderaattorin täytyy tuntea yhteisönsä ja toimia siinä aktiivisesti.

”Pahin on näkymätön moderaattori, joka tekee mielivaltaisen tuntuisia poistamis- ja erottamispäätöksiä.”

Elävä nettiyhteisö

Nettiyhteisöllä on yleensä tietty elinkaari. Niitä syntyy ja kuolee. Jatkuvasti uusiutuvat sisällöt ja aktiiviset käyttäjät pitävät nettiyhteisön elävänä.

”Nettiyhteisön jäsenien kannattaa tavata myös netin ulkopuolella. Se saattaa monipuolistaa ja syventää jäsenten välistä vuorovaikutusta”, Malinen sanoo.




Viite