Istockphoto

Onko hallitusohjelma hyvä yrittäjällekään?

18.6.2015 9.56

Emmi Skytén

Tällä hallituskaudella ihmisten voimavarat vapautetaan luovuuteen, yritteliäisyyteen ja hyvinvoinnin rakentamiseen, pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmassa luvataan. Yrittäjyydestä on viime vuosina puhuttu julkisuudessa enemmän kuin ennen – osaksi, koska yrittä­jien ja itsensä työllistäjien määrä on kasvanut.

Yksinyrittäjän tai muutaman hengen työllistävän pienyrittäjän osa ei usein ole hääppöinen: 43 prosenttia päätoimisista yksinyrittäjistä ansaitsee alle 2000 euroa kuukaudessa. Sosiaaliturvajärjestelmäkin on rakennettu lähinnä palkansaajia ajatellen.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professorin Jarna Heinosen mielestä hallitusohjelman perussävy on myönteinen pienyrittäjien kannalta.

”Pienyritysten merkitys on selvästi tunnistettu hallitusohjelmassa.”

Heinosen mielestä hallitusohjelman linjauksista on hyötyä pienyrittäjille, vaikka suurimmat muutokset koskevat kaikkia yrittäjiä. Erityisen merkittävää on, että erilaisia yrittäjiä koskevia säädöksiä pyritään selkiyttämään.

”Byrokratian vähentäminen antaisi yrittäjälle enemmän aikaa keskittyä yrittämiseen ja vähemmän säädösviidakkoon.”
Heinonen tulkitsee byrokratian vähentämisen tarkoittavan esimerkiksi yritysten ja viranomaisten välisen asioinnin digitalisoimista ja lupakäytänteiden keventämistä.

”Hyvä esimerkki sujuvasta byrokratiasta on verotoimisto. Nykyään valtaosa ihmisistä saa veroehdotuksensa suoraan postilaatikkoon. Enää ei tarvitse kaiken maailman kuponkeja täytellä itse, vaan se tapahtuu automaattisesti. Kai tässä vähän samasta on kysymys, mutta yritystoiminnan puolella.”

Vihreiden yrittäjien puheenjohtaja, pitkään matkailu- ja luonnontuotealalla yrittäjänä toiminut Kati Liikonen, on hyvillään säädösten sujuvoittamisesta. Hän valittaa, että lainsäädäntö ja byrokratia on rakennettu isojen toimijoiden ehdoilla. Siksi hän toivoisi kirjauksen tarkoittavan sitä, ettei pienyrityksiä laitettaisi samalle viivalle suurempien yritysten kanssa, joilla on enemmän aikaa ja rahaa esimerkiksi hakea erilaisia lupia tai valmistaa tarkkojen säädösten mukaisia tuotteita.

”Esimerkiksi kosmetiikkalainsäädännön kiristymisen jälkeen pienimuotoista kosmetiikkatuotteiden valmistamista vaikkapa joulumyyjäisiin ei voi enää harjoittaa. Huulirasvaa oliiviöljystä ja yrteistä valmistavan yrittäjän pitää hyväksyttää resepti farmaseutilla sekä luetella jokaisen tuotteen raaka-aineet EU:n sähköiseen rekisteriin”, Liikonen sanoo.

”Tuntuu kohtuuttomalta, että pienen yrityksen pitää noudattaa samoja pelisääntöjä kuin vaikkapa Loréalin, jonka tuotteista löytyy kymmeniä aineita, ja joka myy tuotteitaan satoihin maihin.”

Liikonen löytää hallitusohjelmasta muitakin pienyrittäjille mieleisiä kirjauksia.

”Yrittäjävähennys ja arvonlisäveron maksuperusteinen tilitys ovat pienille toimijoille todella tärkeitä, vaikka Suomen Yrittäjät laski juuri, ettei vähennyksessä kovin suurista summista puhuta.”

Yrittäjävähennys tarkoittaa, että henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien, eli muiden kuin osakeyhtiöiden, tuloista viisi prosenttia on verovapaata.

Toiminimiyrittäjä Antti Mäkeläkin on hyvillään yrittäjävähennyksestä. Oulaisissa asuva Mäkelä on perustanut hiljan rakennussuunnittelutoimiston. Hänestä myös arvonlisäveron tilityksen muuttuminen maksuperusteiseksi on erittäin hyvä asia.
Se tarkoittaa, että alle 500 000 euron liikevaihdon yritykset saisivat jatkossa maksaa arvonlisäveron vasta, kun asiakas on maksanut laskun yritykselle. Tällä hetkellä vero pitää maksaa myyntihetken tai laskun päiväyksen perusteella, minkä vuoksi pieni yritys voi ajautua vaikeuksiin, jos maksu viivästyy. Pienyrittäjät ovat ajaneet muutosta pitkään.

”Meillä pienyrittäjillä on tiukkaa, joten pienetkin laskunviivytykset vaikuttavat toimeentuloon”, Mäkelä sanoo.

Professori Jarna Heinosen mukaan pienyrittäjien kannalta merkittäviä ovat myös hallitusohjelman kirjaukset työehtojen sopimisesta paikallisesti työpaikoilla ja työnantajavelvoitteiden keventämisestä.

Hallituksen tavoitteena on, että yrityksissä voitaisiin sopia entistä laajemmin työehdoista paikallisesti. Työehtosopimuksista voitaisiin siis poiketa esimerkiksi työaikoihin ja ylitöihin, sairauspoissaoloihin, palkkoihin ja työsuhteen purkamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Hallitusohjelman kaavailut eivät välttämättä toteudu kaikilta osin: Ylen ja Helsingin Sanomien haastattelemien perustuslaki- ja työoikeusasiantuntijoiden mukaan kirjaus, jonka mukaan irtisanomisen ehdoista voisi sopia yrityskohtaisesti, on ristiriidassa perustuslain kanssa.

Tamperelainen ravintola-alan yrittäjä Anna Sandelin arvioi, että mahdollisuus paikalliseen sopimiseen vaikuttaa hänen palkkaamispäätöksiinsä. Sandelinilla on lounas- ja tilausravintola sekä juhlapalvelu, jotka työllistävät kahden omistajan lisäksi kaksi ihmistä.

”Uskon, että joustavampi sopiminen on myös työntekijän etu. Pienyrityksessä vakituisen työntekijän palkkaamiseen on aina iso kynnys. Jos sitä helpotetaan, ihan varmasti se vaikuttaa palkkaamispäätöksiin muuallakin kuin meillä.”

Vakituisen työntekijän palkkaamisen kynnystä madaltaisi Sandelinin mielestä koeajan pidentäminen, sillä sopivan työntekijän löytyminen on tärkeää. Hän painottaa esimerkiksi työaikapankin merkitystä: siinä pidemmistä työpäivistä kertyy ylityökorvausten sijaan vapaita.

”Varsinkin meidän alallamme työn määrä vaihtelee. Olisi hyvä, että silloin kun työtä on, sitä voisi tehdä enemmän ja silloin kun ei ole, vähän vähemmän.”

Myös Heinonen arvioi, että pienyritykset hyötyvät suhteellisesti enemmän kuin suuremmat yritykset, jos ne saavat vastaisuudessa sopia työehdoista suoraan työntekijän kanssa.

”Yhden ihmisen palkkauspäätös on suhteessa paljon suurempi pienessä yrityksessä. Se voi käytännössä jopa tuplata yrityksen henkilökunnan”, Heinonen kertoo.

Liikosen mielestä paikallisen sopimisen riskinä on työntekijöiden oikeuksien polkeminen, vaikka se voisi hetkellisesti helpottaa pienyrittäjän arkea.

”Isoja yrityksiä varten tehdyt tiukat työehtosopimusten ehdot voivat monessa pienyrityksessä olla juuri se syy, miksi työntekijöitä ei palkata, vaikka tarvetta olisi.”

Henkilöstökustannuksia enemmän pienyritysten kannattavuuteen vaikuttavat Liikosen mielestä kuitenkin yrittäjän liiketoimintataidot. Siksi hyvä keino tukea pieniä yrityksiä voisi olla yrittäjyysneuvonnan lisääminen julkisina palveluina.

Naisyrittäjien puheenjohtaja Seija Estlander löytää hallitusohjelmasta ison miinuksen: vanhempainvapaiden kustannusten jakamisesta ei ole mainintaa. Estlanderin mukaan vanhempainvapaiden kustannukset jarruttavat naisvaltaisten alojen yritysten kasvua ja alalle yrittäjäksi lähtemistä.

”Vauvalasku johtaa muun muassa siihen, että naisvaltaisilla aloilla, kuten kauneudenhoitoalalla, on paljon enemmän yksinyrittäjiä kuin muilla aloilla. Moni naisvaltaisten alojen yritys on jopa kaatunut vanhempainvapaiden kustannuksiin. On yrityksiä, jotka ovat kestäneet kolme vauvaa, mutta neljännen jälkeen yritys on mennyt nurin.”

Estlanderin mielestä vanhempainvapaiden kustannusten jakamiseen pitäisi puuttua lainsäädännöllä niin kuin Ruotsissa on tehty. Tulopoliittisilla neuvotteluilla ei hänen mielestään päästä enää eteenpäin.

Naisvaltaisella alalla yrittävä Sandelin ei ole kohdannut suuria vaikeuksia vanhempainvapaiden kustannusten takia.

”Kustannukset ovat tosiasia, jonka kanssa eletään. Emme me sen takia jätä palkkaamatta nuorta naista, että hän voi jäädä jossain vaiheessa äitiyslomalle. Tietysti kustannusten jakamisen pitäisi olla tasapuolisempaa. On tärkeää, että perhettä voi kasvattaa ilman, että työpaikka on vaarassa.”

Kati Liikonen iloitsee hallitusohjelmaan kirjatusta perustulokokeilusta, koska se auttaisi pienituloisia yrittäjiä.

”Jää kuitenkin nähtäväksi, mitä nämä kirjaukset käytännössä tarkoittavat.”

Liikonen painottaa, että sosiaaliturva on pienten yrittäjien suurin ongelma. Myös Heinonen näkee ongelmia siinä, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu palkansaajaa ajatellen.

”Meidän sosiaaliturvajärjestelmämme hyvin selvästi kategorisoi yrittäjiin ja työntekijöihin, mikä ei ole tätä päivää. Ihmiset siirtyvät yrittäjyyden ja palkkatyön välillä, tai toimivat samanaikaisesti sekä yrittäjinä että palkkatyöntekijöinä.”

Heinosen mielestä olisi tärkeää, että sosiaaliturvajärjestelmää kehitettäisiin joustavammaksi.

”Olisi tärkeää, että siirtymät kategorioiden välillä olisivat mahdollisimman helppoja ja joustavia eivätkä johtaisi siihen, että pudotaan tyhjän päälle.”

Heinosen mielestä puutteet sosiaaliturvajärjestelmässä voivat olla yksi syy siihen, miksei yrittäjyys houkuta kaikkia. Uusi hallitusohjelma ei kuitenkaan juuri puutu tähän.

”Hallitusohjelma ei niinkään ota kantaa yrittäjäksi ryhtymiseen vaan ylipäänsä siihen, että yritteliäisyyden ja toimeliaisuuden kautta syntyisi talouskasvua ja työllisyyttä.”

Tweet