Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Sakari Piippo

Intensiivinen kampanjoija. Pekka Haaviston kerrotaan elävän kampanjamatkoillaan Kismetillä ja Frezza Mochalla. Löytyykö Haaviston takataskusta uusia eväitä toiseen presidenttikoitokseen? Sakari Piippo

Intensiivinen kampanjoija. Pekka Haaviston kerrotaan elävän kampanjamatkoillaan Kismetillä ja Frezza Mochalla. Löytyykö Haaviston takataskusta uusia eväitä toiseen presidenttikoitokseen?

Pekka Haaviston paluu kehään

24.10.2017 8.50
Jenni Leukumaavaara

Pekka Haavisto

  • Vihreiden presidenttiehdokas ja kansanedustaja.
  • 59 vuotta.
  • Asuu Helsingin Kulosaaressa.  
  • Puoliso Antonio Flores.
  • Oli Suomen ja Euroopan ensimmäinen vihreä ministeri.
  • Harrasti pitkään vanhoja kuplavolkkareita, nyt näprääminen siirtynyt Ruotsista hankittuun 50-vuotiaaseen mahonkiveneeseen. 
  • Sanoo omaavansa kieroutuneen musiikkimaun. Soittanut DJ:nä esimerkiksi teknoversion Piirpauken Konevitsan kirkonkelloista. Spotifysta löytyvällä listalla ovat myös muun muassa Mikael Gabriel, Joan Baez, Ratsia, System Of A Down ja Vesala. Paula Vesala on myös Haaviston kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen.  
  • Luki viimeksi elämäkerran aivovamman saaneesta jääkiekkoilija Tommi Kovasesta.
  • On kirjoittanut kirjat Kesä Balkanilla (1999), Hatunnosto (2010) sekä Anna mun kaikki kestää (2011). Lokakuun 26. päivä julkaistaan Lipunnosto ja räätälin viisaus, jossa Haavisto käy läpi kokemuksiaan ja ajatuksiaan liittäen ne Suomen liputuspäiviin.
  • Perustanut Vihreän Langan.

Pekka Haavisto ja Antonio Flores seisoivat hymyilevinä Tavastian lavalla aplodien keskellä. Haaviston vasemmalle kammattu hiussuortuva oli pudonnut otsalle.

Helmikuun viidennen päivän iltana vuonna 2012 Haavisto hävisi kokoomuksen Sauli Niinistölle, mutta pärjäsi ennakko-odotuksiin nähden loistavasti. Yli miljoona suomalaista pudotti vaaliuurnaan numero kakkosen.

Vaalien viimeisillä viikoilla ihmismassat Tampereella, Kuopiossa, Rovaniemellä kasvoivat sellaisiksi, että ehdokas olisi saattanut litistyä ilman järjestyksenvalvojia. Tavastian yleisö kohteli Haavistoa kuin vaalivoittajaa. Hype! Hurmos!


Tappio. Kuukausien väsymys. Hämmennys.
Käteen jäi lopulta konservatiivinen Niinistö, tuoreessa muistissa oleva perussuomalaisten jytky ja jakautunut kansa.

Haavistolla oli takataskussa miljoona ääntä, niskassaan ihmisten toiveet muutoksesta, ja mielessä halu palata konfliktinratkaisujen pariin maailmalle. 

Helmikuusta kesän korvalle Haavisto ei kyennyt aloittamaan mitään uutta. Päätä oli tyhjennettävä. Seuraavat presidentinvaalit olivat kaukaista tulevaisuutta. Haavisto ei vuosiin pukahtanut kenellekään niistä.

Oli aika keskittyä rauhantyöhön. Vuosien työ maailmalla oli johtanut positiiviseen kierteeseen, jossa Haavistoa pyydettiin ja pyydetään rauhanvälitystehtäviin eri puolille maailmaa.


Miten Haavistoa kuvailevat ihmiset, jotka olivat mukana edellisten presidentinvaalien kampanjassa? He, jotka näkivät kuopat ja kukoistukset, ja jotka tuntevat pinnan alta miehen, josta syntyy miellyttävä, mutta hivenen tefloninen kuva?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kova asiantuntija. Harkitsevainen, huumorintajuinen, utelias ja loistava kuuntelija. Jääräpäinen passiivisen vastarinnan mestari.

Ennen kaikkea ihminen, jolla on kyky löytää ympärilleen oikeat ihmiset. Sellaiset, jotka aiheuttavat sopivalla tavalla kitkaa ja kipinää, jotta Haavisto itsekin joutuu puntaroimaan näkemyksiään.

Haavisto palkkasi käsikirjoittaja, freelancetoimittaja Jari Hanskan eduskunta-avustajaksi vuonna 2011. Rekrytointia ihmeteltiin, sillä Hanska ei ollut vihreissä eikä puoluepolitiikkaan kallellaan.

Ennen avustajuutta Hanska näytteli Susanna Kuparisen ohjaamassa Eduskunta-näytelmässä, joka perustui kansanedustajien puheisiin ja sai useammankin edustajan ärtymään.

Hanska oli kuullut vuoden 2011 eduskuntavaalien alla kaveriltaan, että Haavisto etsi avustajaa.

”Työhaastattelu oli urani oudoin”, Hanska kertoo.

Haavisto ja Hanska tapasivat pikkuparlamentissa ja juttelivat niitä näitä politiikasta ja ihmisistä. Tunnin jälkeen Haavisto kiitti. Hanska, joka oli koko ajan odottanut haastattelun alkua, oli ymmyrkäisenä.

Seuraavan kerran miehet tapasivat pari viikkoa myöhemmin sattumalta bussissa Hakaniemessä. Haavisto kysyi, voisiko Hanska aloittaa työt vaalien jälkeen.

Hanska käytti päivät eduskunta-avustajan työhön ja vapaa-ajan Haaviston kampanjaan. Bussit ja pakettiautot tulivat tutuiksi vaalikampanjassa, sillä Haavisto kiersi paljon Suomea.
Matkoilla Haavisto eli Frezza Mochalla, Kismeteillä ja Pantteri-karkeilla, kertoo Hanska.

Jos oltiin vaikka Tampereella aamukahdeksasta iltaseitsemään, Haavisto erikseen kielsi yksityiset pitkät lounastauot, jotta aika tulisi käytettyä mahdollisimman tehokkaasti.

”Kun Pekalla on draivi päällä, mennään kymmenen tuntia täysillä. Joskus mietin, että elääkö tuo mies aurinkoenergialla”, Hanska muistelee. 

Eduskunta-avustajilla on kova työ pitää Haaviston kalenteri päivitettynä ja edustaja informoituna. Haavisto on pidetty, mutta työllistävä pomo. Avustajat vaihtuvat melko useasti. 
”Hän laittaa itsensä peliin täysillä, mutta odottaa laatua myös avustajilta”, Hanska sanoo.

Hanska on nytkin mukana Haaviston kampanjassa minkä muilta töiltään ehtii.

Viime vaaleja Hanska kuvailee ennen kaikkea arvovaaleiksi.
Hän muistaa tilanteen, jossa avustajat olivat poikkeuksellisesti kirjoittaneet Haavistolle puheen valmiiksi. Yleensä Haavisto kirjoittaa puheensa itse. Hanska sai todistaa, kuinka poliitikko puhui ihan omia juttujaan.

”Toisaalta on hyvä tietää, että mahdollisesti tulevalle presidentille ei kirjoiteta sanoja suuhun.”


Kuusi vuotta sitten
Haavistolla otti aikansa päästä ehdokasvaihteelle presidentinvaalissa. Nyt vaihto on sujunut sutjakammin, arvioi toimittaja ja ikäihmisten yhteisöasumiseen erikoistuneen Kuusikkoaho-yhtiön kehitysjohtaja Jussi Lähde. Lähde on ollut mukana vaalikampanjoissa ja seurannut läheltä monet presidentinvaalit.

Lähde tuntee Haaviston vuosien takaa. Viime presidentinvaalien jälkeen Lähde ja Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämppi kirjoittivat Haavistosta kirjan Sydänten presidentti. Lähde kuvailee Haavistoa omapäiseksi tarkkailijaksi ja kulkijaksi.

”Pekka ei kuvittele, että Suomi olisi kahva, jota kääntämällä voi muuttaa maailmaa. Hän seuraa maailman tapahtumia ja tekee niistä kontekstin omalle ajattelulleen.”

Haavisto vertautuu väistämättä istuvaan presidenttiin ja viime vaalien kilpakumppaniinsa Sauli Niinistöön. Lähteen mielestä Niinistön näkökulma on Haavistoon verrattuna enemmän kansallinen,  taloudesta ja eurointegraatiosta käsin maailmaa hahmottava.

Viime presidentinvaaleissa toinen kierros oli paikoin jopa tylsä. Haavisto ja Niinistö olivat, noh, kaksi samanmielistä charmanttia herraa.

”Siinä taisi käydä Tukholma-syndrooma”, Lähde arvelee.

Tukholma-syndrooma tarkoittaa, että siepattu tai panttivanki alkaa sympatisoida tai jopa auttaa kidnappaajaansa. Lähteen mukaan Haavisto alkoi kuulostaa koko ajan enemmän Niinistöltä ja toisinpäin. Loppuajasta molemmat lupasivat toteuttaa toisen ehdokkaan asioita.

”Se molemminpuolinen kuoliaaksihalaaminen oli täysin poikkeuksellista presidentinvaaleissa”, Lähde sanoo.


”Ajattelin, että tämä
ei hyvin pääty, kun Pekka ryhtyi tivaamaan Somalian sotapäälliköiltä, miksi he kivittivät alaikäisen tytön. Yllättäen he arvostivat Pekan suoraa puhetta. Hän selvästi halusi pitää kiinni arvoistaan tuossakin tilanteessa”, Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston sihteeristöä johtava Kirkon ulkomaanavun Antti Pentikäinen muistelee.

Pentikäinen oli Haaviston kanssa vuonna 2008 Itä-Afrikassa. Haavisto oli kutsuttu neuvottelemaan sen jälkeen, kun Somalian islamistihallituksen Islamic Courts Unionin johtajat sheikki Hassan Dahir Aweysin johdolla olivat paenneet Eritrean Asmaraan. Aweys oli kansainvälisellä terroristilistalla. 

Eritrea on yksi maista, jonka nuorison heikkoon tilanteeseen ja ihmisoikeustilanteeseen Haavisto on pyrkinyt vaikuttamaan. Heinäkuussa 2015 hän matkusti tapaamaan maan johtoa yhdessä Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtajan Jouni Hembergin kanssa.

”Pekka tuntee Eritrean todella hyvin. Olin vaikuttunut hänen tavastaan käydä keskusteluja vaikeistakin asioista esimerkiksi ihmisoikeuksiin liittyen. Valtava kokemus ja kontaktiverkosto nousivat esiin tuolla reissulla.”, Hemberg sanoo.


Vuonna 2013 Haavistosta tuli kehitys- ja omistusohjausministeri Heidi Hautalan kohueron jälkeen. Vajaan vuoden pestin aikana etenivät esimerkiksi nesteytetyn maakaasun LNG-terminaalit ja Itämeren tietokaapelihankkeet.

Ministeriyden jälkeen Haavisto on tehnyt kahta päivätyötä. Yhtä kansanedustajana ja toista ulkoministeriön erityisedustajana sekä Euroopan Rauhaninstituutin hallituksen puheenjohtajana.

Kampanjaväen tekemän infograafin perusteella Haavistolla on ollut 173 kansainvälistä tapaamista vuosina 2015-2017. Niissä on kätelty kuusi presidenttiä, kolme pääministeriä, 43 ministeriä.

”Arvostan sitä, ettei Pekka empinyt toimia Timo Soinin erityisedustajana. Se osoittaa, että pragmaattinen yhteistyö niidenkin kanssa jotka ovat eri mieltä, on osa politiikkaa - ja vaikeampaa kuin orrelta riekkuminen”, Pentikäinen sanoo.


Haaviston päätös lähteä ehdolle varmistui viime marraskuussa. Kutsu ehdokkaaksi oli tullut jo aiemmin, mutta joka alan asiantuntijaksi ja lausuntoautomaatiksi ryhtyminen vaati kypsyttelyä.

Haavisto saattaa harkita ja haudutella asioita siinä määrin, että lähipiiri alkaa hermostua. Haavistolla on tapana ”käyttää kaikki saatavilla oleva aika ennen päätöksentekoa”, kuten Jussi Lähde asian muotoilee. Hänen mielestään Haaviston suurin haaste on osoittaa olevansa tarvittaessa päättäväinen ja nopea päätöksentekijä.

Presidenttikampanjassa näkemystä pitää olla joka asiaan ja sosiaalisessa mediassa usein pikaisella aikataululla.

Näissä vaaleissa Haavisto ei ole ollut ainoa päätöksen panttaaja. Demareilla oli ongelmia löytää presidenttiehdokas. Niinistö on ilmoittanut aloittavansa kampanjan itsenäisyyspäivänä. Kampanjoista tulee lyhyitä.


Syyskuun 20. päivänä
Katajanokan Allas Sea Poolin ravintolatila täyttyy Haaviston kampanja-avauksen vieraista. Vieraat ovat pääosin kolme–nelikymppisiä farkkuineen ja tennareineen. Tarjolla on vissyä, limsaa ja lonkeroa.

Kun Haavisto astelee lavalle tummansinisessä puvussa, ilmassa on aplodien lisäksi paljon tuttua. Haaviston avauksessa ei pönötetä, ja paikalla on kulttuurialan ihmisiä. Haaviston tukiyhdistyksen hallituksen jäsen, oikeushammaslääkäri Helena Ranta on jälleen mukana tekemässä Pekasta presidenttiä, samoin kampanjapäällikkö Riikka Kämppi. 

Yleisössä ja kampanjatiimissä moni on jo toistamiseen Haaviston tukijoukoissa. Kämpin mukaan Haaviston tukijoukoissa on jo nyt enemmän ihmisiä kuin viime kampanjassa oli aivan loppusuoralla.

Moni miettii, miten Haavisto-ilmiö uusitaan. Ei mitenkään. Siitä haastateltavat ja Haavisto itsekin ovat samaa mieltä. Uusintayritys on varmin tapa epäonnistua. Viime vaalien miljoonaa ääntä ei ole säilötty tätä kisaa varten. Toiseksi varmin tapa epäonnistua on tehdä Haavistosta kevytversio Sauli Niinistöstä.

Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen huomauttaa, että viime vaaleissa Haavisto profiloitui rauhanneuvottelijana.

”Nyt hartioihin on tullut valtiomiesmäistä leveyttä. Haavisto on omalla maaperällään niin kotimaan- kuin ulkomaanpolitiikassa.”

Viime vaaleissa Haavistossa oli monta huutomerkkiä: hän oli vihreä, homo ja sivari. Kuudessa vuodessa tasa-arvoinen avioliittolaki ja vihreiden nousu suurten puolueiden joukkoon ovat silottaneet tietä.

Haavistokin on muuttunut. Pienelle lavalle astuu harmaapäinen mies tummansinisessä puvussa. Kasvoille on tullut muutama uurre lisää. Rauhanneuvotteluiden lisäksi hän puhuu esimerkiksi ”maatalouden slushista”. Se voisi tarkoittaa heinäsirkkojen kasvattamista navetassa tai konttiviljelyä kaupungin siltojen alla.

Haavisto on kurmottanut Niinistöä siitä, ettei tämä ole suostunut vaalikeskusteluihin muiden presidenttiehdokkaiden kanssa. Heinäkuussa Haavisto sanoi Niinistön käytöksen muistuttavan käkikelloa: ”Välillä hän ottaa kantaa yksittäiseen arvokysymykseen, mutta vetäytyy sitten takaisin. On jo presidentti-instituution arvon kannalta tärkeää, että istuva presidentti osallistuisi väittelyihin.”

Kesäkuun vihreiden puoluekokouksessa Haavisto penäsi Niinistöltä aktiivisempaa mielipidevallan käyttämistä tilanteessa, jossa Suomessa oli hallituskriisi ja maasta puuttui ylin lainvalvoja eli oikeuskansleri.

Haavisto pyrkii haastamaan Niinistöä myös ilmastokysymyksissä ja ulkopolitiikassa. Suomen pitää hänen mielestään ottaa enemmän roolia aloitteiden laatijana, ei niiden seuraajana.

Haavisto korostaa usein pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä ja arvojohtamisen roolia. ”Suomen seuraavat sata vuotta.” Sitä Haavisto toistaa.

Niinistö ei virallisesti ole aloittanut kampanjaansa vieläkään, mutta käytännössä vaalityö on jo käynnissä. Syyskuun lopulla Niinistön kannattajakorttien kerääminen päättyi 156 000 kortin lukemaan. Niinistö on sanonut aloittavansa kampanjansa itsenäisyyspäivän jälkeen.

Istuvaa presidenttiä tuskin tullaan näkemään tiskijukkana helsinkiläisessä baarissa. Haavisto kävi soittamassa setin syyskuussa ravintola Ilveksen DJ-illassa. Saman tempun teki viime vuonna Viron silloinen presidentti Toomas Hendrik Ilves, joka esiintyi Kallion Siltasessa nimellä DJ Ilves.


Kun Haavisto saapuu reppu selässä ja puku päällä hakaniemeläiseen kahvilaan, hän näyttää samaan aikaan nuorelta ja vanhalta. Haavisto on vetreässä kunnossa ja kertoo innokkaasti aloittamastaan podcastista, mutta olemuksessa on aavistus väsymystä.

Haavisto katsoo vähän alta kulmain, koska hän on tapojensa vastaisesti myöhässä. Syynä on Itämeri-aiheinen blogi, johon Haavisto oli uppoutunut työhuoneellaan.

Haastattelun alussa hän katsoo ohi ja puhuu tottuneella äänellä tuttuja asioita ilmastonmuutoksesta, työstä Somaliassa, Syyriassa ja Jemenissä.

Kertoessaan kampanjareissuista Itä-Suomeen ja Lappiin Haavisto innostuu. Haavistosta näkee, että hän on aidosti utelias tuntemaan mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Monista poliitikoista näkee päinvastaisen.

”Koen olevani sisäänheittäjä erilaisille ihmisille. Se on ollut tärkein saavutukseni rauhantyössä ja kotimaassakin”, Haavisto sanoo.

Kepan Lappalainen muistaa viime vaaleista kohtaamisen. Lappalainen oli sattumalta osunut tamperelaiseen ostoskeskukseen Haaviston kampanjavierailun aikana. Hänen silloin 13-vuotias tyttärensä oli luovinut Haaviston luokse ja kysynyt tältä kouluruuan laadusta.

”Hän otti tilanteen vakavasti, ja he puhuivat lähiruuasta ja kasvisruokapainotteisuudesta. Haavisto on huippulahjakas tuon tyyppisissä tilanteissa, kun tulee kysymyksiä laidasta laitaan.”

Jos Haaviston kampanja lähtee lentoon, nousukiito syntyy tällaisista kohtaamisista.


Haavisto ei siedä keskustelua Niinistön ylivoimasta ja siitä, että vaalien järjestäminen on oikeastaan turhaa. Hänen mielestään Kekkosen poikkeusvuodet opettivat, ettei Suomi halua olla maa jossa presidentti taputellaan seuraavalle kierrokselle ilman vastaehdokkaita.

”Viime vaaleista jäi auki kotimaan asioita. Tämän maan tasa-arvo, dialogi, suvaitsevaisuus. Minusta näyttää, ettei Suomi ainakaan parempaan suuntaan ole menossa.”
 

Presidentinvaalit pidetään 28. tammikuuta 2018 ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta.

Pekka Haavisto

  • Vihreiden presidenttiehdokas ja kansanedustaja.
  • 59 vuotta.
  • Asuu Helsingin Kulosaaressa.  
  • Puoliso Antonio Flores.
  • Oli Suomen ja Euroopan ensimmäinen vihreä ministeri.
  • Harrasti pitkään vanhoja kuplavolkkareita, nyt näprääminen siirtynyt Ruotsista hankittuun 50-vuotiaaseen mahonkiveneeseen. 
  • Sanoo omaavansa kieroutuneen musiikkimaun. Soittanut DJ:nä esimerkiksi teknoversion Piirpauken Konevitsan kirkonkelloista. Spotifysta löytyvällä listalla ovat myös muun muassa Mikael Gabriel, Joan Baez, Ratsia, System Of A Down ja Vesala. Paula Vesala on myös Haaviston kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen.  
  • Luki viimeksi elämäkerran aivovamman saaneesta jääkiekkoilija Tommi Kovasesta.
  • On kirjoittanut kirjat Kesä Balkanilla (1999), Hatunnosto (2010) sekä Anna mun kaikki kestää (2011). Lokakuun 26. päivä julkaistaan Lipunnosto ja räätälin viisaus, jossa Haavisto käy läpi kokemuksiaan ja ajatuksiaan liittäen ne Suomen liputuspäiviin.
  • Perustanut Vihreän Langan.

presidentinvaalit  Pekka Haavisto  politiikka  kampanja 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.

Vihreä Lanka 7/2017

Lue

Vihreä Lanka

7/17


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Autot parkissa ja liikenteessä (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri