Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Pitäisikö EU:n laajentua Turkkiin ja Balkanille?

15.5.2014 13.39

Minna Suihkonen

Tuleeko EU:n laajentua mm. Turkkiin ja Balkanille, jos maat täyttävät jäsenyysehdot?

Touko Aalto: Kyllä
EU:n laajentuminen ei ole mikään itseisarvo. Turkin ja Balkanin maiden tulee ensin täyttää EU-jäsenyyden kriteerit, sillä EU:ssa tulee olla yhteneväiset käsitykset esimerkiksi oikeusvaltion periaatteista ja ihmisoikeuksista. Toivo EU-jäsenyydestä motivoi Turkkia ja Balkanin maita kehittämään yhteiskuntiaan ja se on koko Euroopan edun mukaista.

Pekka Aikio: Kyllä.
Maailmaa pitäisi alkaa rakentaa turvalliseksi ja yhtenäiseksi.

Outi Alanko-Kahiluoto: Kyllä
Nimenomaan, jos maat täyttävät jäsenehdot eli esim. kunnioittavat ihmisoikeuksia ja sananvapautta ja kitkevät korruption.

Harri Auvinen:–
Nykyisessä taloustilanteessa laajenemiseen tulee suhtautua varauksella. Liittymisehtojen ja talouden kestävyysehtojen toteutumiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kreikan liittyessä oli varsin laajasti tiedossa, että maan talous ei ole vakaalla pohjalla. Silti maa hyväksyttiin EU:n jäseneksi, mistä on aiheutunut huomattavaa taloudellista rasitetta.

Anne Bland: Kyllä
Mutta ehdot eivät tule pitkään aikaan täyttymään.

Tarja Cronberg: Kyllä
Jos joku maa on hyväksytty hakijamaaksi, kuten Turkki, on maa hyväksyttävä jäseneksi, kun se täyttää jäsenyysehdot. Mikäli näin ei tapahdu, romuttuu luottamus EU:iin

Satu Haapanen: Kyllä
Mutta ainakin Turkin osalta siihen on ihmisoikeuksien osalta vielä pitkä matka. Lisäksi Turkki miehittää edelleen yhtä EU-maata eli Kyprosta, ja niin kauan kuin näin tapahtuu, ei sitä voi hyväksyä EU-jäseneksi

Heidi Hautala: Kyllä
Viime vuosina Turkki on loitontunut EU:sta ja muuttunut yhä autoritäärisemmäksi, jäsenyys näyttää näin lykkääntyvän entisestään. Myös Balkanilla autoritääristä nationalismia on tarkkailtava. - (Kun EU-valtiot ovat nyt sopimassa mekanismista, jolla ne arvioivat toistensa oikeusvaltiokehitystä, huomiota vaatii nykyisistä jäsenmaista eniten Unkari.

Hanna Holopainen: Kyllä

Saara Ilvessalo: Kyllä
Mikä vaan maa voidaan ottaa EU:n jäseneksi, jos se täyttää kriteerit muun muassa ihmisoikeuksista, demokratiasta ja taloudellisesta vakaudesta. Tällä hetkellä Turkki tai Balkanin maat eivät kuitenkaan ole kehityksessä vielä tässä vaiheessa.

Jyrki Kasvi: Kyllä
Mutta sen jossin suhteen on oltava aiempaa tiukempi. Bulgaria ja Romania otettiin taannoin jäseniksi, vaikka niiden tilanne ei esimerkiksi romanivähemmistöjen kohtelun osalta vastannut EU.n vaatimuksia. Kuviteltiin, että ongelmat voitaisiin ratkaista myöhemmin, mikä ei onnistunut. Seuraukset näkyvät pitkin Eurooppaa, kun kadunkulma räntäsateessa on houkuttelevampi vaihtoehto kuin kotikylä Romaniassa.

Sirpa Kauppinen: Ehkä.
Turkin ihmisoikeustilanne, oikeuslaitos, korruptio jne eivät ole tällä hetkellä jäsenyyskunnossa. Jos joskus, niin ehkä. EU-jäsenyys on keino lisätä rauhaa ja vakautta. Kaikilta mailta tulee vaatia ennen jäsenyyttä toimivaa oikeuslaitosta, ihmisoikeuksia, korruption kitkemistä ja perusturvaa... ylipäätään toimivaa yhteiskuntaa. Mm. Serbia odottaa jäsenyyttä, mutta sen on vaikea tunnustaa Kosovon itsenäistymistä. Esimerkiksi Romania ei ollut valmis jäsenyyteen.

Otso Kivekäs: Kyllä.
Kun Turkki ja Balkanin maat täyttävät jäsenehdot, ne tulee ottaa unioniin. Tie siihen lienee vielä pitkä, mutta on tärkeä, että näillä mailla on valittavanaan tie, jota pitkin ne pääsevät mukaan unioniin.

Maria Ohisalo: Kyllä
Turkki ei nykyisellään täytä EU:n jäsenyysehtoja. Silti EU:n laajentuminen on tärkeää Euroopan vakauden ja rauhanomaisen kehityksen kannalta. Taloudellinen ja poliittinen yhteistyö vähentää väkivaltaisten konfliktien uhkaa. Jo jäsenyysprosessilla voi olla positiivisia vaikutuksia hakijamaissa, jotka pyrkivät täyttämään niille asetetut jäsenyyskriteerit. Mahdollisuus EU-jäsenyyteen tulee olla avoin kaikille maille, jotka ovat halukkaita täyttämään asetetut kriteerit. Mitään maata ei kuitenkaan pidä hyväksyä jäseneksi, ellei se täytä kriteereitä.

Anni Sinnemäki: Kyllä.
Mielestäni tulee hyväksyä siinä vaiheessa kun täyttävät jäsenyysehdot ja näissä maissa on poliittinen tahto liittyä unionin jäseneksi. Uskon että jäsenyyden kriteereihin pyrkiminen auttaa näitä maita kehittämään yhteiskuntiaan demokraattiseen ja avoimeen suuntaan. Ajattelen, että nykyisen EU:n kansalaisille olisi hyötyä uusista jäsenmaista.

Johanna Sumuvuori: Kyllä
Jos jäsenyysehdot täyttyvät. Hakijamaan ihmisoikeustilanteen on oltava kunnossa.

Oras Tynkkynen: Kyllä
Mutta erityisesti Turkin suhteen se ei ole realistista vuosikausiin. Turkissa ihmisoikeus- ja demokratiatilanne on viime aikoina heikentynyt rajusti.

Antero Vartia: Kyllä/Ei
Balkanin maat tulee ottaa mukaan unioniin, edellyttäen että ne täyttävät jäsenkriteerit. Mutta sitä ei saa tehdä ennen sitä, sillä EU-jäsenyys on samalla niin iso porkkana, että se vauhdittaa kehitystä maissa. Turkkia pidän liian suurena ja erilaisena mukaan unioniin. Turkin jäsenyys vaikeuttaisi päätöksentekoa entisestään ja siitä kärsisivät kaikki.

Ozan Yanar: Kyllä
Hakuprosessi EU-jäseneksi voi toimia hyvänä kehityksen motivaattorina sekä Turkille että Balkanin maille. EU on asettanut jäsenyyden ehdoiksi toimivan demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen ja toimivan markkinatalouden. Näistä periaatteista ei pidä tinkiä. Esimerkiksi Turkki ei ole vielä lähelläkään jäsenkelpoisuutta.
Jos nämä hakijamaat täyttävät kriteerit, ne voidaan ottaa jäseniksi. Tässä tilanteessa laajentuminen on positiivinen asia molemmille osapuolille.

eurovaalit 




Viite