Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Ydinvoima roskakoriin – onko Saksan energiapolitiikka käännös harhaan?

8.12.2017 13.59
Lasse Leipola

Mikä Energiewende?

Energiewende-termi juontaa juurensa 1980-luvulle, jolloin saksalaisen Öko-instituutin julkaisu esitti fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta luopumista. Ajatus jäi elämään ja siirtyi vähitellen osaksi liittovaltion politiikkaa.

Vuonna 1991 Saksassa alettiin tukea uusiutuvaa energiaa takuuhintajärjestelmällä. Tätä syöttötariffijärjestelmää uudistettiin vuosituhannen vaihteessa. Samalla tehtiin päätös ydinvoiman alasajamisesta vuoteen 2022 mennessä. Näitä päätöksiä on pidetty varsinaisen Energiewende-politiikan lähtölaukauksena, vaikka alkuperäinen ajatus fossiilisten polttoaineiden alasajamisesta jäikin taka-alalle.

Syksyllä 2010 Saksassa tehtiin jälleen uusia linjauksia maan ilmastopolitiikkaan asettamalla muun muassa energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevia tavoitteita. Samalla maan ydinvoimaloille annettiin jatkoaikaa vuoteen 2036.

Uusi linjaus ehti olla voimassa muutaman kuukauden. Maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttama onnettomuus japanilaisen Fukushiman ydinvoimalassa johti päätöksen pyörtämiseen – ydinvoimalat päätettiin sittenkin sulkea 2022 mennessä.

Mikä on Energiewenden tärkein opetus?

”Saksalaisilla on rohkea tekemisen meininki, jossa ongelmat tiedostetaan ja virheistä pyritään ottamaan opiksi. Valtataistelu vanhan ja uuden välillä on kuitenkin kovaa. Suomessa kannattaisi ottaa mallia siitä, miten Saksa edistää energiamurrosta sekä alan osaamista ja vientiä.”

Karoliina Auvinen
vuorovaikutusjohtaja, Smart Energy Transition


”Katse on suunnattava kokonaisuuteen, ei osiin, jotta saadaan päästöt alas. Tarvitaan älykkään energiajärjestelmän kokonaisuus, jossa huomioidaan eri energiantuotantotavat, eri energiamuodot, energiamarkkinat, energiaverkostot, energiankäyttötavat ja älykäs ohjaus.”

Pekka Salomaa
energiamarkkinayksikön johtaja, Energiateollisuus


”Olemme oppineet, miten toimitaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kanssa. Tämä kiinnostanee muita maita, sillä aurinko- ja tuulivoimalat ovat halvin tapa tuottaa sähköä lähes kaikkialla maailmassa. Muutos on tärkeää organisoida yhdessä teollisuuden ja erityisesti energiayhtiöiden kanssa. Niitä vastaan on vaikea taistella, koska ne ovat yleensä poliittisesti hyvin vahvoja.”

Fabian Joas
vanhempi asiantuntija, Agora Energiewende


”Energiewende osoittaa, että politiikalla on hirveän paljon väliä energiamarkkinoiden ja energiateknologian kannalta. Maailmalla ei olisi näin paljon aurinko- ja tuulivoimaa, ellei Saksa olisi erittäin kalliilla puskenut silloin vielä aika uusia teknologioita markkinoille. Se on lahja maailmalle, josta olemme kiitollisia ja josta Saksa maksaa melko kovaa hintaa. Se, että Energiewende on hyvän käynnistyksen jälkeen onnistuttu hupuloimaan, osoittaa myöskin politiikan merkitystä. Hyvä kehitys voidaan pilata.”

Oras Tynkkynen
vanhempi neuvontantaja, Sitra

Saksan Energiewenden piti olla eurooppalaisen ilmastopolitiikan johtotähti. Nyt Saksan päästöt ovat energiayksikköä kohti neljä kertaa suuremmat kuin Suomen. Hanke ei silti ollut vain valtava vihreä erehdys.

Syystuuli pyörittää viereisellä kukkulalla seisovan tuulivoimalan lapoja. Sen sähkö on tarpeen, sillä paksut pilvet peittävät auringon, eikä talojen katoilla olevista aurinkopaneeleista ole paljon hyötyä. Vuositasolla eteläsaksalainen Wildpoldsriedin kylä tuottaa seitsemän kertaa tarpeensa verran sähköä. Se näyttää Saksan Energiewenden näyteikkunalta, todelliselta vihreän energiafanin unelmoimalta ekokylältä.

Kylän mutkaisilla kaduilla ei juuri näe polkupyöriä tai sähköautoja. Yleisin kulkupeli on kovaa vauhtia päästelevä polttomoottoriauto. Ravintoloiden ruokalistoilla on enimmäkseen possua eri muodoissa. Kylän 2 600 asukasta edustavassa valtuustossa ei istu ainuttakaan vihreää. Paikat on jaettu tasan konservatiivisen CSU:n ja sitoutumattomien kesken.

Maailman pelastaminen ilmastonmuutokselta on pormestari Arno Zengerlelle mieluinen oheisvaikutus, ei itsetarkoitus. Wildpoldsriedin oma Energiewende sai alkunsa puhtaan taloudellisista syistä, kun Zengerle tutustui 1990-luvun lopulla Itävallassa kylään, jossa öljylämmitys oli korvattu puupelleteillä.

”Totesin, että meidän pitää tehdä täällä sama, ettei raha karkaa Saudi-Arabiaan tai Venäjälle, vaan pysyy alueella.” Parikymmentä vuotta ja 50 miljoonaa euroa myöhemmin kylän energia tuotetaan tuuli- ja aurinkovoimalla sekä biokaasulla.


Wildpoldsriedin vähäpäästöinen energiapaljous ja raikas syysilma johtaa harhaan. Saksa on syvällä päästöjen suossa. Vaikka uusiutuvaa energiaa on lisätty suurella rahalla, energiantuotannon päästöt ovat Saksassa energiayksikköä kohti neljä kertaa suuremmat kuin Suomessa.

Energiewendeksi kutsutun politiikan suurin menestystarina on ydinvoimasta luopuminen. Kahdeksan voimalaa suljettiin pian Fukushiman onnettomuuden jälkeen vuonna 2011 ja yksi vuonna 2015. Viimeiset kahdeksan voimalaa tuottivat viime vuonna 13 prosenttia Saksan sähköstä. Ne on määrä sulkea vuoteen 2022 mennessä.

Energiewenden piti olla paljon muutakin kuin ydinvoiman alasajo. Sen piti olla suuri käänne, joka säästää energiaa ja laskee sen tuotannosta syntyviä päästöjä. Sen piti olla Saksan vastaus siihen, miten EU:n ilmastopolitiikassa ja YK:n ilmastoneuvotteluissa sovitut päästövähennykset saavutetaan.

”Siinä mielessä Energiewende ei ole menestystarina. Ydinvoimasta luopuminen toteutuu, mutta päästöjen vähentämisen kustannuksella”, sanoo energiamarkkinayksikön johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuudesta.

Saksan päästöt olivat alkuvuoden aikana viisi miljoonaa tonnia eli noin prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Osa noususta selittyy kylmällä säällä ja talouskasvulla. Merkittävintä on liikenteen energiankulutuksen kasvu. Ja tietenkin se, että energiantuotannon päästöt eivät laske.


Energiewenden paradoksi on se, etteivät Saksan päästöt laske, vaikka uusiutuvilla tuotetaan yhä enemmän energiaa. Energiantuotanto nojaa yhä vahvasti fossiilisiin. Voimaloissa palaa kivihiiltä ja autoissa öljystä tehtyä bensaa.

Lokakuussa Saksan ympäristöministeriö arvioi, että maan päästövähennys vuodesta 1990 vuoteen 2020 jää 32 prosenttiin. Tavoite oli 40 prosenttia. Vain huima kiri antaa mahdollisuuden saavuttaa vuoden 2030 tavoitteen, 55 prosentin vähennyksen.

”Hiilivoima pitäisi ajaa alas, liikenne muuttaa vähäpäästöiseksi ja sähköistää lämmityssektori suurelta osin”, sanoo Agora Energiewende -ajatushautomon vanhempi asiantuntija Fabian Joas.

Reilu vuosi sitten hyväksytyn suunnitelman mukaan Saksa on päästöneutraali vuoteen 2050 mennessä. Suunnitelmaan ei kuitenkaan sisälly aikataulua hiilivoiman alasajamisesta. Hiilivoiman todetaan olevan siirtymävaiheen energiatuotantoa.

Kiista hiilivoiman jatkosta oli tärkeimpiä syitä Saksan hallitusneuvotteluiden kaatumiseen marraskuussa. Vihreät pitivät hallitusyhteistyön ehtona hiilivoimaloiden sulkemista.


Energiewenden hiilenmusta varjo kummitteli myös marraskuussa Bonnissa järjestetyissä ilmastoneuvotteluissa. Ympäristöjärjestöjen mielenilmauksissa vaadittiin liittokansleri Angela Merkeliltä hiilivoimaloiden sulkemista. Lukuisat maat – Suomi mukaanlukien – kiirehtivät kokouksessa liittymään Britannian ja Kanadan kokoamaan koalitioon viimeisten hiilivoimaloiden sulkemiseksi.

Samaan aikaan parinkymmenen kilometrin päässä kokouspaikasta kaksi Euroopan kolmesta eniten päästöjä aiheuttavasta voimalasta poltti sähköä ruskohiilestä. Kun ruotsalaisten ympäristöjärjestöjen muodostama Air Pollution & Climate Secretariat listasi lokakuussa Euroopan eniten saastuttavia voimaloita, kärkikymmenikköön mahtui peräti kuusi saksalaista ruskohiilivoimalaa.

Ruskohiili on jopa kivihiiltä huonompi energialähde. Siitä tulee paljon ilmastopäästöjä ja muita ilmansaasteita saatuun energiaan verrattuna. Se on energiasisältöönsä verrattuna painavaa, eikä sitä kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Siksi ruskohiilivoimalat ja -kaivokset sijaitsevat vierekkäin. Voimalan sulkeminen tarkoittaa myös kaivoksen sulkemista. Ala työllistää suoraan ja välillisesti kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla on tukenaan vahva ammattiliitto, usein myös aluehallinto.

”Hiilivoimaloiden alueella asuvat ovat yleensä töissä voimalassa eikä elinkeinorakenne ole kovin monipuolinen. Se tekee asiasta vaikean”, sanoi E3G-ympäristöjärjestön Sabrina Schultz Bonnin ilmastokokouksen alla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.


EU:n päästökauppa voisi sinetöidä voimaloiden kohtalon tekemällä niiden pyörittämisestä liian kallista. Päästökauppa on kuitenkin kärsinyt alusta saakka liian suuresta määrästä liian halpoja päästöoikeuksia. Nykyhinta ei ohjaa energiantuotantoa puhtaammaksi. Järjestelmän korjaamisesta marraskuussa saavutettu sopu ei ensimmäisten arvioiden perusteella ole likimainkaan riittävä.

Uusituvan energian edistämistä tutkivan Smart Energy Transition -hankkeen vuorovaikutusjohtaja Karoliina Auvinen pohtii, että Saksassa – ja muissakin maissa – voitaisiin ottaa mallia Britanniasta. Siellä päästöillä on minimihinta. Se pitää maksaa, vaikka päästöoikeuden markkinahinta olisi matalampi. Näin saadaan varmistettua, että energiayhtiöillä on riittävä kannustin siirtyä vähäpäästöisempään energiantuotantoon, vaikka päästöjen hinta pysyisi markkinoilla matalana.

Viime vuosina päästöoikeudet ovat maksaneet vain noin neljänneksen Britannian 18 punnan minimipäästöhinnasta.

”Vastaavat keinot ovat Saksassa epäonnistuneet, koska hiiliteol­lisuuden lobbaus on vahvaa. Myös rakennemuutosta ja ihmisten uudelleen työllistymistä Saksan hiilikaivos- ja -voimala-alueilla pitäisi edistää”, Auvinen sanoo.

Saksasta on viimeisen vuoden aikana kuultu innostuneita uutisia siitä, kuinka kaikki maan energia on tuotettu hetkittäin uusiutuvilla. Ilmaston kannalta paljon merkittävämpää on se, että Britanniassa hiilivoiman osuus sähköntuotannosta on pudonnut viidessä vuodessa 40 prosentista muutamaan prosenttiin.


Mikä Saksassa on mennyt pieleen? Suurin ongelma on, ettei poliitikoilla ole ollut rohkeutta sulkea hiilivoimaloita. Elinkeinopolitiikka on ajanut ilmastopolitiikan edelle.

”Prosentuaalisesti pienellä osuudella elinkeinoelämästä ja työvoimasta voi olla poliittisesti erittäin vahva asema yhteiskunnassa. Sehän ei ole Suomessakaan mitenkään outo asetelma. Saksassa muu yhteiskunta on voitu ottaa panttivangiksi niin, ettei hallitus uskalla hyväksyä kunnianhimoista suunnitelmaa hiilivoimaloiden sulkemiseksi”, Sitran ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen sanoo.

Energiateollisuuden Salomaan mukaan Saksassa on keskitytty liikaa sähköön. Sähköä tuottavaa ydinvoimaa ajetaan alas ja se korvataan aurinko- ja tuulisähköllä. Samalla fossiiliset polttoaineet, kuten kivihiili ja maakaasu, jäävät vähemmälle huomiolle.

Salomaa muistuttaa, että kaasun osuus on Saksassa paljon suurempi kuin esimerkiksi Suomessa. Lähes joka rakennukseen menee kaasuputki. Kaasua käytetään esimerkiksi tilojen ja käyttöveden lämmitykseen.

”Sähkönkulutus on vastaavasti pienempi kuin monessa muussa maassa. Energiewenden toimenpiteet ovat silti – energiatehokkuutta lukuunottamatta – painottuneet sähköön.”

Sähköjärjestelmääkin on uudistettu yksipuolisesti keskittymällä lähinnä siihen, miten sähkö tuotetaan eikä siihen, miten se saadaan kuluttajille. Piskuinen Wildpoldsriedin kylä tuottaa oman energiansa näköetäisyyden säteellä kylästä, mutta iso kuva on toinen.

Perinteinen teollisuus ja ydinvoimalat ovat keskittyneet etelään ja uusiutuva energia, varsinkin tuulivoima, pohjoiseen. Salomaan mukaan siirtolinjojen kehittäminen on jäänyt paitsioon.

”Tuulimyllyjä vastustetaan meillä Suomessa syystä tai toisesta paljon enemmän kuin sähkölinjoja. Saksassa tämä menee toisin päin. Siirtojohdot aiheuttavat erittäin suurta vastustusta, minkä vuoksi lupien ja rahoituksen saaminen on vaikeaa”, Salomaa sanoo.

Oman ongelmansa sähköjärjestelmään aiheuttaa se, että vaihtelevasti tuottavan uusiutuvan energian osuus on noussut viidennekseen. Kun aurinko paistaa ja tuuli pyörittää voimaloita uusiutuvan sähkön tuotanto on suurimmillaan. Silloin siirtoyhteydet naapurimaihin hehkuvat punaisina, mikä aiheuttaa häiriöitä myös niiden sähköverkkoihin.

”Tärkeä opetus on, että jos tehdään isoja muutoksia sähkön tuotantojärjestelmään, sellaisia pitää tehdä myös siirtojärjestelmään”, Salomaa sanoo.


Jotain Saksassa on tehty oikeinkin. Hanke on osoittanut, että vauraassa maassa on mahdollista torjua ilmastonmuutosta avoimesti. Uusiutuvia ei ole tuettu verovaroin, vaan sähkön hintaan lisätyllä tariffimaksulla. Sen myötä sähkö on kalliimpaa kuluttajille. Se ohjaa kulutusta ja tekee järjestelmästä läpinäkyvämmän kuin esimerkiksi Suomessa, jossa uusiutuvia tuetaan verovaroista.

Järjestelmää on pidetty myös epäoikeudenmukaisena, sillä perinteinen teollisuus on rajattu tukien maksun ulkopuolelle. Kun uusiutuvaa energiantuotantoa on lisätty, sähkön hinta on laskenut. Hyöty on valunut teollisuudelle, joka ei ole kuitenkaan osallistunut kustannuksiin. Tästä huolimatta politiikalla on vahva tuki. Elokuussa julkaistun selvityksen mukaan 95 prosenttia saksalaisista kannattaa uusiutuvan energian lisäämistä, vaikka se on nostanut sähkön hintaa.

”Ainoa asia, mistä saksalaiset ovat laajemmin yhtä mieltä, on se, että Manuel Neuer on maan paras maalivahti”, Agoran Joas sanoo.

Hänen mukaansa viimeisetkin suuret energiayhtiöt ovat joutuneet viime vuosien aikana myöntämään, että kyseessä ei ole ohimenevä trendi tai osaratkaisu.

Saksalaisten lompakosta maksettavalle tuelle on tarvetta edelleen. Uusiutuvaan energiaan tehdyt investoinnit ovat kääntyneet laskuun. Vuosikymmenen alun huippuvuosina investoinnit olivat yli 25 miljardia euroa vuodessa, mutta kahtena viime vuotena on jääty alle 15 miljardin euron.

”Euromäärän laskun taustalla on se, että teknologia on halvempaa. Esimerkiksi tuulivoiman tuotantokapasiteetti kasvaa tänä vuonna enemmän kuin koskaan ennen”, Joas sanoo.

Ympäristö- ja tuulivoimajärjestöjen selvityksen mukaan tukien loppuminen tuhansilta vanhoilta tuulivoimaloilta uhkaa johtaa niiden sulkemiseen 2020-luvun alkupuoliskolla, ellei sähkön hinta nouse merkittävästi. Selvityksessä esitettiin keinoksi hiilivoimaloiden sulkemista, mikä nostaisi sähkön hintaa.


Energiewendessä on onnistuttu myös siinä, että uusiutuvan energian osuutta on saatu kasvatettua huomattavasti. Uusiutuvien osuus sähkön kulutuksesta on kasvanut 20 vuodessa muutamasta prosentista lähes kolmannekseen. Tosin kun huomioidaan kaikki energiankäyttö – esimerkiksi liikenne ja maakaasun käyttö lämmityksessä – uusiutuvien osuus jää noin kahdeksasosaan.

Saksalaisten maksama tuki uusiutuvalle energialle on myös vienyt alaa eteenpäin ja laskenut tuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien hintaa.

”Saksa on tehnyt globaalin palveluksen edistämällä kehitystä ja vetämällä massatuotannon liikkeelle. Se on ollut kansainvälinen palvelus, josta saksalaiset ovat joutuneet maksamaan. Toisaalta siitä on niitetty bisnespuolella hyötyä. Alan vienninedistäminen on organisoitu hyvin”, sanoo Smart Energy Transition -hankkeen Auvinen.

Saksan lähetystöt ja kauppakamariverkosto vievät uusiutuvan energian lisäämisen ilosanomaa myös maailmalle.

”Saksalaiset ovat tajunneet, että kun mukana on koko energiajärjestelmän kehittäminen säätelystä ja kokeiluhankkeista lähtien, se petaa mahdollisuuksia myös bisnekselle”, Auvinen sanoo.

Erilaiset energiavalinnat

Yhdistyneen Euroopan maat eroavat yhä paljon siinä, miten ne tuottavat energiansa.

Energiankulutus kasvoi nopeasti 1970-luvulla ja samalle vuosikymmenelle osunut öljykriisi pakotti monet maat tekemään nopeasti kauaskantoisia päätöksiä. Saksassa ratkaisu oli lisätä maakaasun ja kotimaisen hiilen käyttöä.

Länsinaapuri Ranska rakensi ydinvoimaa. Se ryhtyi siten korvaamaan fossiilisia polttoaineita jo paljon ennen kuin kansallista tai kansainvälistä ilmastopolitiikkaa oli olemassa. Maassa otettiin vuosina 1980–1986 käyttöön peräti 37 ydinvoimalaa, mikä laski maan päästöjä neljänneksellä.

Eri maiden energiavalinnat graafeina

Mikä Energiewende?

Energiewende-termi juontaa juurensa 1980-luvulle, jolloin saksalaisen Öko-instituutin julkaisu esitti fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta luopumista. Ajatus jäi elämään ja siirtyi vähitellen osaksi liittovaltion politiikkaa.

Vuonna 1991 Saksassa alettiin tukea uusiutuvaa energiaa takuuhintajärjestelmällä. Tätä syöttötariffijärjestelmää uudistettiin vuosituhannen vaihteessa. Samalla tehtiin päätös ydinvoiman alasajamisesta vuoteen 2022 mennessä. Näitä päätöksiä on pidetty varsinaisen Energiewende-politiikan lähtölaukauksena, vaikka alkuperäinen ajatus fossiilisten polttoaineiden alasajamisesta jäikin taka-alalle.

Syksyllä 2010 Saksassa tehtiin jälleen uusia linjauksia maan ilmastopolitiikkaan asettamalla muun muassa energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevia tavoitteita. Samalla maan ydinvoimaloille annettiin jatkoaikaa vuoteen 2036.

Uusi linjaus ehti olla voimassa muutaman kuukauden. Maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttama onnettomuus japanilaisen Fukushiman ydinvoimalassa johti päätöksen pyörtämiseen – ydinvoimalat päätettiin sittenkin sulkea 2022 mennessä.

Mikä on Energiewenden tärkein opetus?

”Saksalaisilla on rohkea tekemisen meininki, jossa ongelmat tiedostetaan ja virheistä pyritään ottamaan opiksi. Valtataistelu vanhan ja uuden välillä on kuitenkin kovaa. Suomessa kannattaisi ottaa mallia siitä, miten Saksa edistää energiamurrosta sekä alan osaamista ja vientiä.”

Karoliina Auvinen
vuorovaikutusjohtaja, Smart Energy Transition


”Katse on suunnattava kokonaisuuteen, ei osiin, jotta saadaan päästöt alas. Tarvitaan älykkään energiajärjestelmän kokonaisuus, jossa huomioidaan eri energiantuotantotavat, eri energiamuodot, energiamarkkinat, energiaverkostot, energiankäyttötavat ja älykäs ohjaus.”

Pekka Salomaa
energiamarkkinayksikön johtaja, Energiateollisuus


”Olemme oppineet, miten toimitaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kanssa. Tämä kiinnostanee muita maita, sillä aurinko- ja tuulivoimalat ovat halvin tapa tuottaa sähköä lähes kaikkialla maailmassa. Muutos on tärkeää organisoida yhdessä teollisuuden ja erityisesti energiayhtiöiden kanssa. Niitä vastaan on vaikea taistella, koska ne ovat yleensä poliittisesti hyvin vahvoja.”

Fabian Joas
vanhempi asiantuntija, Agora Energiewende


”Energiewende osoittaa, että politiikalla on hirveän paljon väliä energiamarkkinoiden ja energiateknologian kannalta. Maailmalla ei olisi näin paljon aurinko- ja tuulivoimaa, ellei Saksa olisi erittäin kalliilla puskenut silloin vielä aika uusia teknologioita markkinoille. Se on lahja maailmalle, josta olemme kiitollisia ja josta Saksa maksaa melko kovaa hintaa. Se, että Energiewende on hyvän käynnistyksen jälkeen onnistuttu hupuloimaan, osoittaa myöskin politiikan merkitystä. Hyvä kehitys voidaan pilata.”

Oras Tynkkynen
vanhempi neuvontantaja, Sitra





Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.

Vihreä Lanka 7/2017

Lue

Vihreä Lanka

7/17


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Autot parkissa ja liikenteessä (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri